Hallinnointi

Suominen Oyj (”Suominen” tai ”Yhtiö”) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015. Tämä hallinnointikoodin edellyttämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (”Selvitys”) noudattaa hallinnointikoodia ja on julkaistu erillisenä kertomuksena toimintakertomuksen yhteydessä. Selvitys on julkaistu pörssitiedotteella samanaikaisesti tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa ja on saatavilla myös Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi.

Suominen Oyj:n tarkastusvaliokunta ja hallitus ovat käsitelleet selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta sen sisältämien aihealueiden tieto on esitetty ajantasaisena Suomisen verkkosivuilla.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Suominen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettavat selvitykset sekä palkka- ja palkkioselvitykset

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2018 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2017 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2016 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2015 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2015 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2014 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2014 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2013 (pdf) 

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2012 (pdf)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 (pdf)

Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (pdf)

 

Suominen-konserni

 

Suominen-konsernin liiketoiminnasta vastaavat osakeyhtiölain mukaiset toimielimet: yhtiökokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa sekä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on työssään tukenaan johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä.

Suominen Oyj:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätäntävaltaansa. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin emoyhtiö Suominen Oyj vastaa konsernin johdosta, taloushallinnosta ja rahoituksesta, tuotekehityksestä ja immateriaalioikeuksien hallinnoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta sekä viestinnästä ja sijoittajasuhteista.

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care, mutta vain yksi toimintasegmentti.

Yhtiökokous

 

Suominen Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista sekä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä muut mahdolliset asiat. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan tarvittaessa koolle käsittelemään tiettyä yhtiökokoukselle tehtyä ehdotusta. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Suominen Oyj:n kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöllä ei ole tiedossa osakassopimuksia äänivallan käytöstä eikä yhtiön osakkeiden luovuttamisen rajoittamisesta.

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hallituksen jäseneksi ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä yhtiökokouksessa, ellei poissaololle ole pätevää syytä.

Etukäteistietojen antaminen

Osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen yhtiön internetsivuilla julkaistavalla yhtiökokouskutsulla, jossa mainitaan mm.

  • yhtiökokouksen aika ja paikka 
  • ehdotus yhtiökokouksen asialistaksi 
  • kuvaus menettelyistä, joita osakkeenomistajan on noudatettava voidakseen osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä
  • päivämäärä, jolloin osakasluetteloon merkityillä osakkeenomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja äänestää siinä 
  • missä yhtiökokousasiakirjat ja päätösehdotukset ovat saatavilla 
  • yhtiön internetsivujen osoite

Lisäksi hallitus voi päättää julkaista tiedon yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä yhtiö internetsivujen osoitteen yhdessä yhtiön kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

Seuraavat tiedot asetetaan nähtäville yhtiön internetsivuille osoitteeseen www.suominen.fi viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta: 

  • yhtiökokouskutsu 
  • osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä osakelajeittain kokouskutsun päivänä 
  • yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat 
  • hallituksen tai muun toimivaltaisen elimen päätösehdotukset 
  • asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä kokouskutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksesta laadittu pöytäkirja asetetaan osakkeenomistajien nähtäville yhtiön internetsivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Kokouspöytäkirjan liitteet asetetaan nähtäville ainoastaan siinä tapauksessa, että ne sisältävät yhtiökokouksen tekemän päätöksen sisällön.

Yhtiökokousaineistoja

Yhtiökokous 2018 »
Yhtiökokous 2015 »
Ylimääräinen yhtiökokous 2014 »
Yhtiökokous 2013 »
Yhtiökokous 2012 »
Ylimääräinen yhtiökokous 2011 »
Yhtiökokous 2011 »
Ylimääräinen yhtiökokous 2010 »
Yhtiökokous 2010 »
Yhtiökokous 2009 »
Yhtiökokous 2008 »

Nimitystoimikunta

 

Suomisella on pysyvä yhtiökokouksen perustama osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta, ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi ja ehdotus hallituksen jäseniksi sekä puheenjohtajaksi. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta toimii toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet. Toimikunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä eikä yhtiön toimivaan johtoon kuuluva henkilö saa olla toimikunnan jäsen. Tilikauden 2018 aikana toimineen nimitystoimikunnan jäsenten nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2017 sekä 1.9.2018 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

 

Ajalla 1.1.–4.9.2018 nimitystoimikunnan muodostivat

 

-       Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)

-       Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana)

-       Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)

-       Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja

Ajalla 4.9. –31.12.2018 nimitystoimikunnan muodostivat

-       Lasse Heinonen, Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)

-       Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana 30.11.2018 asti)

-       Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)

-       Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja

30.11.2018 Oy Etra Invest Ab ilmoitti Suomiselle, että Roger Hagborg, Investment Advisory Professional, TVF TopCo Limited, korvaa Erkki Etolan Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana.

 

Nimitystoimikunta kokoontui kerran tilikaudella 2018. Jäsenten osallistumisprosentti oli 100 %.

Monimuotoisuusperiaatteet

 

Monimuotoisuus on tunnistettu Suomisella keskeiseksi pitkän tähtäimen menestystekijäksi. Myös yhtiön hallituksen kokoonpanoa pohdittaessa monimuotoisuutta arvioidaan useista eri näkökulmista. Hallituksen osaamisen, kokemuksen ja mielipiteiden monimuotoisuus edistää avoimuutta uusille ajatuksille ja auttaa hallitusta tukemaan ja haastamaan yhtiön johtoa. Monimuotoisuus vahvistaa avointa keskustelua ja päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi se edistää hyvää hallintotapaa, hallituksen ja toimivan johdon tehokasta valvontaa ja tukee seuraajasuunnittelua.

Suomisella osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi. Nimitystoimikuntaan kuuluvat kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat. Lisäksi Suomisen hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Nimitystoimikunta arvioi hallituksen jäsenten lukumäärää, kokoonpanoa ja osaamistarpeita yhtiön nykyisten ja tulevien tarpeiden valossa. Hallituksen kokoonpanoa tarkastellessaan nimitystoimikunta pohtii muun muassa, onko hallituksessa edustettuna laaja-alaisesti liike-elämän tuntemusta, eri sukupuolia edustavia henkilöitä sekä eri-ikäisiä jäseniä. Suomisen tavoitteena on, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia.

Suomisella lähtökohtana on, että nimitystoimikunnan lopullinen ehdotus yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanoksi perustuu kunkin ehdokkaan pätevyyteen ja osaamiseen. Ehdokkaiden on myös voitava käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn.

Suomisen hallitus on hyväksynyt nämä monimuotoisuusperiaatteet. Hallitus esittää Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle, että se soveltaa näitä periaatteita valmistellessaan hallituksen kokoonpanosta ehdotusta yhtiökokoukselle.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevien periaatteiden toteutuminen vuonna 2018

Suomisen 15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Kuudesta jäsenestä kaksi on naisia. Kaikilla Suomisen hallituksen jäsenillä on korkeakoulututkinto juridiikasta tai kaupalliselta tai tekniseltä alalta. Kokemukseltaan he edustavat laaja-alaisesti kansainvälistä liike-elämää ja tuovat siten monimuotoista asiantuntemusta ja erilaisia näkemyksiä hallitustyöskentelyyn. Nuorin hallituksen jäsen täytti 42 vuotta ja vanhin 69 vuotta vuoden 2018 aikana.

Hallitus

 

Kokoonpano

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.3.2019 hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Jan Johansson, Hannu Kasurinen, Laura Raitio. Uudeksi jäseneksi valittiin Sari Pajari. Jan Johansson valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen toimikausi kestää vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallituksen jäsenet on esitelty alla.

3.7.2016 voimaan astuneen Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaan johdon omistustietoja ei enää päivitetä. Alla olevat omistustiedot kertovat tilanteen 2.7.2016.

 

Jan Johansson, s. 1954

Oikeustieteen kandidaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2017
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2017
Riippumaton jäsen

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 11 614

Keskeinen työkokemus Toimitusjohtaja, Svenska Cellulosa Aktiebolaget AB SCA, 2007-2015
Toimitusjohtaja, Boliden AB, 2001-2007
Eri johtotason tehtävät Telia AB, 2001, Vattenfall Group, 1994-2001, Shell Group, 1985-1994

Ruotsin kansalainen

Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja, OrganoClick AB
Hallituksen jäsen, Vinda International Holdings Ltd
Hallituksen jäsen, OptiGroup AB


Risto Anttonen, s. 1949

Diplomiekonomi, teollisuusneuvos

Hallituksen jäsen vuodesta 2011
Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2012
Riippumaton jäsen

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 36 089

Keskeinen työkokemus Varatoimitusjohtaja, Ahlstrom Oyj 2009–2010
Toimitusjohtaja, Ahlstrom Oyj 2008
Eri johtotason tehtävissä Ahlstrom Oyj:ssä 1998–2008
Toimitusjohtaja, Ahlstrom Alcore Oy 1991–1998
Toimitusjohtaja, Norpe Oy 1986–1991

Suomen kansalainen

Luottamustehtävät Hallituksen varapuheenjohtaja, Ensto Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Antoka Oy


Andreas Ahlström, s. 1976

Kauppatieteiden maisteri (Economics and Business Administration)

Sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy
Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Ei-riippumaton jäsen 

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 10 779

Keskeinen työkokemus Sijoitusjohtaja, Ahlström Capital Oy 2016-
Sijoituspäällikkö, Ahlström Capital Oy 2010–2016
Sales Manager for Nordic Countries, Credit Agricole Asset Management 2006–2010
Account Manager Nordic Countries, Factiva a Dow Jones & Reuters Co 2005–2006
Customer Development Executive , Factiva a Dow Jones & Reuters Co 2004–2005
Consultant, Result Venture Knowledge 2003–2004

Suomen kansalainen

Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja, Frangible Safety Posts
Hallituksen jäsen, Ripasso Energy
Hallituksen jäsen, Scandinavian Biogas


Hannu Kasurinen, s. 1963

Kauppatieteiden maisteri

Johtaja, Carton Board Liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj
Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Riippumaton jäsen

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 24 629

Keskeinen työkokemus Johtaja, Liquid Packaging ja Carton Board Liiketoimintayksikkö, Stora Enso Oyj 2015-
Talousjohtaja, Renewable Packaging Division, Stora Enso Oyj 2013–2015
Johtoryhmän jäsen, Stora Enso Oyj 2008–2013
Johtaja, Building and Living Liiketoiminta-alue, Stora Enso Oyj 2008–2013
Johtaja, Yhtymän Strategia, Stora Enso Oyj 2007–2008
Johtaja, Erikoispaperit, Stora Enso Oyj 2005–2007
Johtotehtävät mm. taloushallinnossa, Treasury toiminnoissa, riskien hallinnassa, liiketoiminnan kehitystehtävissä sekä liiketoiminnan kannattavuuden tehostamisohjelmissa, Enso-Gutzeit Oy, Enso Oyj ja Stora Enso Oyj, 1993–2005

Suomen kansalainen


Laura Raitio, s. 1962

Tekniikan lisensiaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2015
Riippumaton jäsen

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 10 779

Keskeinen työkokemus Toimitusjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy 2014–2017
Building- and Energy -liiketoiminta-alueen johtaja ja johtoryhmän jäsen, Ahlstrom Oyj 2009–2014
Markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen, Ahlstrom Oyj 2006–2008
Toimitusjohtaja, Ahlstrom Osnabrück GmbH 2002–2005
Toimitusjohtaja, Ahlstrom Kauttua Oy 2001–2002
Markkinointi-, viestintä ja laatujohtaja, Ahlstrom Industrial Product Division 1999–2001
Useita johtotason tehtäviä Ahlstrom-konsernissa 1990–1998

Suomen kansalainen

Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja, Boardman Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin Diakonissalaitos
Hallituksen puheenjohtaja, Raute Oyj
Hallituksen jäsen, Ramirent Oyj


Sari Pajari, s. 1968

DI

Myynti- ja markkinointijohtaja, Metsä Board Oyj 2017-
Hallituksen jäsen vuodesta 2019
Riippumaton jäsen

Näytä enemmän »

Keskeinen työkokemus Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Metsä Board Oyj 2011-2017
Tietohallintojohtaja,Metsä Group 2009-2011
Johtaja, konsernin tietohallinto, Metsä Group 2007-2009
Johtava konsultti ja Business Development Executive, IBM Oyj, 2002-2007
Johtava strategiakonsultti, PwC Management Consulting 2000-2002
Useita tehtäviä (konsultti, johtava konsultti, johtaja), Jaakko Pöyry Consulting 1990-2002

Suomen kansalainen


Tehtävät

Hallituksen keskeisenä tehtävänä on ohjata Suominen-konsernin strategiaa niin, että konserni voi pitkällä tähtäimellä saavuttaa sille asetetut taloudelliset tavoitteet ja tuottaa mahdollisimman suurta arvoa osakkeenomistajalle, huomioiden samalla myös muiden keskeisten sidosryhmien odotukset.

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Hallituksella on vuosittainen kokoussuunnitelma. Hallituksen keskeiset tehtävät ovat:

  • päättää yhtiön konsernirakenteesta ja organisaatiosta 
  • nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja 
  • päättää yhtiön toimitusjohtajan ja hänen välittömien alaistensa palkoista, palkkioista ja muista etuuksista 
  • päättää yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä 
  • käsitellä ja hyväksyä tilinpäätökset, toimintakertomukset, tilinpäätöstiedotteet ja osavuosikatsaukset 
  • seurata ja valvoa konsernin tuloskehitystä ja varmistaa johtamisjärjestelmän tehokkuus 
  • hyväksyä yhtiötä koskevat toimintapolitiikat (rahoitus-, vakuutus- ja riskienhallintapolitiikat sekä hallinnointiperiaatteet) 
  • päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta ja luovutuksesta 
  • päättää strategisesti ja taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yritysostoista, -myynneistä tai muista yritysjärjestelyistä 
  • päättää luoton ottamisesta ja vakuuden antamisesta 
  • käsitellä ja päättää strategiat ja toimintasuunnitelmat 
  • laatia osinkopolitiikka ja vahvistaa yhtiön tavoitteet.

Hallituksen valitsee yhtiökokous ja siihen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.

Kokouskäytäntö

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla. Kokousten esittelijänä toimii pääsääntöisesti toimitusjohtaja.

 

Vuonna 2018 hallitus kokoontui 19 kertaa, joista 5 kertaa per capsulam. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 99 %. Kunkin hallituksen jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.

Nimi

 

Osallistuminen

Jan Johansson

puheenjohtaja

19/19

Risto Anttonen

varapuheenjohtaja

19/19

Andreas Ahlström

jäsen

19/19

Hannu Kasurinen

jäsen

19/19

Laura Raitio

jäsen

18/19

Jaana Tuominen

jäsen

18/19

 

 

 

Riippumattomuus

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Kaikki hallituksen jäsenet ovat myös riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja AC Invest Two B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö.

Toiminnan arviointi
Hallitus arvioi tilikaudella 2018 useimpien kokouksiensa jälkeen kokouksen valmisteluita ja kulkua sekä omaa toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Hallitus toteutti vuosittaisen arvioinnin toiminnastaan ja työskentelytavoistaan tilikaudella 2018. Arvioinnin suoritti ulkopuolinen asiantuntijayritys. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin luottamuksellisesti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kanssa, joka sai myös arviointiraportin käyttöönsä.

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan ensisijaiset tehtävät liittyvät yhtiön hyvän hallinnoinnin varmistamiseen sekä kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin, sisäisten valvontajärjestelmien ja ulkoisen tilintarkastajan toiminnan valvonnan varmistamiseen. Tarkastusvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, ellei hallitus erikseen tietyn asian osalta niin päätä. Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Valiokuntaan valitaan vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–15.3.2018 tarkastusvaliokunnassa toimivat Hannu Kasurinen (puheenjohtaja) sekä Andreas Ahlström ja Jaana Tuominen. Järjestäytymiskokouksessaan 15.3.2018 hallitus valitsi uudelleen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Hannu Kasurisen ja jäsenenksi Andreas Ahlströmin. Laura Raitio valittiin uudeksi jäseneksi. Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa tilikaudella 2018. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %. Kunkin tarkastusvaliokunnan jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.

 

Nimi

 

Osallistuminen

Hannu Kasurinen

puheenjohtaja

4/4

Andreas Ahlström

jäsen

4/4

Jaana Tuominen

jäsen 15.3.2018 asti

1/1

Laura Raitio

jäsen 15.3.2018 alkaen

3/3

 

 

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun ylimmän johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle henkilöstöraportointiin ja johdon seuraajasuunnitteluun kuuluvia asioita tarpeen mukaan. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee vastuualueelleen kuuluvia asioita hallitukselle, mutta sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ellei hallitus erikseen yksittäisen asian osalta niin päätä. Valiokunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuosittain hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön tai konsernin muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen. Hallituksen järjestäytymiskokoukseen asti, ajalla 1.1.–15.3.2018 Suominen Oyj:n henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa toimivat Jan Johansson (puheenjohtaja) sekä Risto Anttonen ja Laura Raitio. Järjestäytymiskokouksessaan 15.3.2018 hallitus valitsi uudellen valiokunnan puheenjohtajaksi Jan Johanssonin ja jäseniksi uudelleen Risto Anttosen sekä Laura Raition.

Valiokunta kokoontui kaksi kertaa tilikaudella 2018. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksissa oli 100 %. Kunkin jäsenen osallistumisaktiivisuus ilmenee alla olevasta taulukosta.

Nimi

 

Osallistuminen

Jan Johansson

puheenjohtaja

2/2

Risto Anttonen

jäsen

2/2

Laura Raitio

jäsen

2/2

 

Toimitusjohtaja ja muu johto

 

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa osakeyhtiölain säännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuus on huolehtia yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä osakeyhtiölain tarkoittamalla tavalla. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän puheenjohtajana sekä johtoryhmän jäsenten välittömänä esimiehenä. 

Suominen Oyj:n toimitusjohtaja on Petri Helsky, s. 1966, kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri.

Konsernin johtoryhmä

Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana toimivan toimitusjohtajan lisäksi konsernin talousjohtaja, liiketoiminta-alueiden johtajat, tuotantolaitosten johtaja, Operational Excellence -johtaja, teknologiajohtaja sekä konsernin henkilöstöjohtaja.

3.7.2016 voimaan astuneen Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (MAR) mukaan johdon omistustietoja ei enää päivitetä. Alla olevat omistustiedot kertovat tilanteen 2.7.2016.

Petri Helsky, s. 1966

Kauppatieteiden maisteri, Diplomi-insinööri

Toimitusjohtaja
Suominen Oyj:n palveluksessa vuodesta 2019

Näytä enemmän »

Keskeinen työkokemus Toimitusjohtaja, Suominen Oyj, 2019-
Toimitusjohtaja, Metsä Tissue Oyj, 2015-2018
Johtaja, Pulp & Paper, Aasian ja Tyynenmeren alue ja johtoryhmän jäsen, Kemira Oyj, 2008-2015
Johtaja, Kemira ChemSolutions, Kemira Oyj, 2007-2008
Myynti- ja Markkinointijohtaja, Hydrogen Peroxide, Solvay, 2002-2007
Toimitusjohtaja, Finnish Peroxides, 1997-2002

Suomen kansalainen

Luottamustehtävät Hallituksen jäsen, Exel Composites Oyj


Sirpa Koskinen , s. 1963

KTM

Väliaikainen talousjohtaja


Lynda A. Kelly, s. 1964

B.Sc. (Business Administration/Marketing)

Johtaja, liiketoiminnan kehitys
Suomisen palveluksessa vuodesta 2014

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 10 000

Keskeinen työkokemus Johtaja, Care, Suominen Oyj 2014–
Useita johtotason tehtäviä, viimeksi Director, Global Medical and Wipes, First Quality Nonwovens 2003–2014
Senior Consultant, John R Starr, Inc 2001–2003
Business Unit Manager, Medical/Consumer Fabrics, BBA Nonwovens 1996–2001
Useita päällikkötason tehtäviä, BBA Nonwovens 1996–1987

Yhdysvaltojen kansalainen


Markku Koivisto, s. 1971

Diplomi-insinööri

Teknologiajohtaja
Johtaja, liiketoiminta-alue Eurooppa
Suomisen palveluksessa vuodesta 2017

Näytä enemmän »

Keskeinen työkokemus Teknologiajohtaja, Suominen Oyj 2017–
Johtaja, Global Business Development -yksikkö, UPM Raflatac Oy 2011–2016
Johtaja , Biocomposites-liiketoimintayksikkö, UPM-Kymmene Oyj 2006–2015
Päällikkö, uudet liiketoimminnot, UPM-Kymmene Oyj 2001–2006
Tarjouspäällikkö, Fortum Oyj 2000–2001
Useita tehtäviä, Siemens 1996–1999

Suomen kansalainen


Ernesto Levy, s. 1969

BIE (Industrial Engineering), MBA (Marketing)

Johtaja, liiketoiminta-alue Amerikat
Suomisen palveluksessa vuodesta 2015

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 12 000

Keskeinen työkokemus Johtaja, Convenience, Suominen Oyj 2015–
Useita johtotason tehtäviä, viimeksi Vice President, Head of Marketing Americas, Novartis Consumer Health, Inc. 2012–2015
Marketing Director, North America Oral Care, Procter & Gamble Company 2011–2012
Beauty Care Marketing Director, Procter & Gamble de México 2007–2011
Marketing Director, Dish Products, Procter & Gamble Company 2003–2007
Useita päällikkötason tehtäviä, Procter & Gamble 1998–2003

Yhdysvaltojen ja Kolumbian kansalainen



Mimoun Saïm, s. 1964

ENSI Engineering

Johtaja, Tuotantolaitokset
Suomisen palveluksessa vuodesta 2011

Näytä enemmän »

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä 21 525

Keskeinen työkokemus Johtaja, Tuotantolaitokset, EMEA, Suominen Oyj 2014–
Johtaja, Tuotantolaitokset Eurooppa, Suominen Kuitukankaat 2011–2013
Johtaja, Tuotantolaitokset Eurooppa, Home and Personal, Ahlstrom Oyj 2008–2011

Ranskan kansalainen


 

Palkitseminen

 

 

Suominen Oyj (”Suominen” tai ”yhtiö”) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2015 (jäljempänä ”Hallinnointikoodi” ). Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin palkitsemista koskevan raportointiohjeistuksen mukaisesti. Palkka- ja palkkioselvitys on saatavana myös erillisenä pdf-tiedostona.

Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. 

A.   Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous etukäteen vuodeksi kerrallaan. Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee itsenäisesti palkkioista esityksen yhtiökokoukselle.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtajan ja hänen suorassa alaisuudessaan toimivan muun johdon (johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä) palkoista, tulospalkkioista ja muista eduista päättää Suomisen hallitus. Hallitus päättää myös toimitusjohtajalle toimisuhteen päättymisen perusteella maksettavista korvauksista. Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen). 

Suomisen hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin muun johdon palkitsemis- ja nimitysasiat sekä yhtiön henkilöstön palkitsemiseen liittyvät periaatteet ja käytännöt. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnalla ei ole asioissa itsenäistä päätöksentekovaltaa ellei hallitus erikseen toisin päätä.

B.    Palkitsemisen periaatteet

Yleistä

Suomisen tavoitteena on palkitsemisjärjestelmä, joka on johdonmukainen, järjestelmällinen ja ennustettava. Järjestelmän tulee olla vahvasti sidottu tavoitteisiin. Palkitsemisen johdonmukaisuus ja kilpailukyky varmistetaan järjestelmällisillä sisäisillä ja ulkoisilla vertailuilla, joissa otetaan huomioon myös paikallisten markkinoiden olosuhteet. Suomisen palkitsemismallilla pyritään varmistamaan, että kiinteä osa palkitsemisen kokonaisuudesta kohdistetaan yksilöllisesti ja sitä tarkastellaan aktiivisesti. Aktiivisen palkitsemismallin tavoite on varmistaa, että yhtiö on houkutteleva työnantaja sekä nykyisille että uusille avainhenkilöille. Selkeät, suorituskykyä kuvaavat mittarit ja saavutettujen tulosten painottaminen varmistavat, että palkitseminen on perusteltua, tavoitteellista ja kannustavaa. Muuttuvan palkitsemisen tavoitteiden valinnalla pyritään kohdistamaan henkilöstön johtaminen Suomisen strategian toteuttamiseen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pitkän ja lyhyen aikavälin suoritepalkkioiden käyttämisellä pyritään palkitsemaan hyviä suorituksia sekä edesauttamaan yhtiön taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä.

Hallituksen palkitsemisen periaatteet

Suominen Oyj:n hallituksen jäsenten palkitseminen jakautuu kiinteään vuosipalkkioon sekä kokouspalkkioon. Suomisen 15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Näin ollen hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina.

Edellä mainituista palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä kaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella käyttämällä osakkeen arvona osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 31.5.2018.

Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

 

Hallituksen jäsenille ei makseta erikseen palkkiota valiokuntatyöskentelystä.

 

Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa yhtiöön. He eivät kuulu yhtiön osakeperusteisten kannustinohjelmien piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.

Hallituksen jäsenten palkkioksi saamiin Suominen Oyj:n osakkeisiin ei liity Suomisen asettamia rajoituksia tai omistusvelvoitteita.

Toimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet

Suominen Oyj:n toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen).

 

Pitkän aikavälin palkitseminen: osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Kannustinjärjestelmät vuosille 2015-2019

 

Suomisen hallitus päätti 4.12.2014 kahdesta uudesta konsernin johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kaksi osaa: osakepalkkiojärjestelmä ja sitouttava osakepalkkiojärjestelmä. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmiin osallistuvien henkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät. Osakepalkkiojärjestelmä Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.

Palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustui konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksetut palkkiot on raportoitu tässä palkka- ja palkkioselvityksessä.

 

Palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustui konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 ei makseta palkkioita. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 80 000 osakkeen arvoa. Palkkiot sisältävät myös rahana maksettavat osuudet. Ansaintajaksojen kriteerien toteutumista seurataan vuosittain ja mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2017–2019 maksetaan vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä oli yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Tämän järjestelmän perusteella maksetut palkkiot on raportoitu tässä palkka- ja palkkioselvityksessä.  Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin teknisiä täsmennyksiä varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 päättämän ja 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.

 

Kannustinjärjestelmä vuodesta 2018 eteenpäin

 

Suominen Oyj:n hallitus hyväksyi 11.12.2017 konsernin johdolle (mukaan lukien toimitusjohtaja) ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

 

Osakepalkkiojärjestelmä 2018

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kaksi kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2018–2020 ja 2019–2021. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät. Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäisosuus vastaa 88 000 osakkeen arvoa. Molemmat luvut sisältävät myös rahana maksettavan osuuden.

 

Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2019–2021 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajaksolta 2019–2021 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 729,000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Palkkioiden maksu ja johdon omistusvelvollisuus Ansaintajaksojen 2018–2020 ja 2019-2021 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2021 ja 2022. Rahana maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.


Lyhyen aikavälin palkitseminen

 

Suomisella on käytössä tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen.

 

Vuonna 2018 toimitusjohtajan tulospalkkio perustui liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuottoon sekä tiettyihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin, ja sen enimmäismäärä oli 60 % vuosipalkkiosta.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika ja erokorvaus

Toimitusjohtajan kanssa solmitun kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä yhtiön irtisanoessa että toimitusjohtajan irtisanoutuessa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajalle maksetaan erokorvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä sopimusta siltä varalta, että hänen työsuhteensa päättyisi julkisen ostotarjouksen johdosta.

 

Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestely

 

Toimitusjohtajalla on lakisääteisen eläkejärjestelyn lisäksi lisäeläkejärjestely, joka oikeuttaa toimitusjohtajalle vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-edut 63-vuotiaana. Lisäeläke on maksuperusteinen ja vastaa 11,5 % toimitusjohtajan kyseisen vuoden työeläkelain alaisesta rahapalkasta. Lisäeläkemaksu suoritetaan laskennallisen vuosiansion perusteella (kiinteä kuukausipalkka lisättynä arvioidulla tulospalkkiolla, mutta ei mahdollisilla osakepalkkiojärjestelmän mukaisilla palkkioilla). Toteutuneen ja laskennallisen maksun mahdollinen erotus huomioidaan seuraavan vuoden maksussa.

Muun johdon palkitsemisen periaatteet

Suominen Oyj:n muun johdon (johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä) palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen, tulospalkkiosta (lyhyen aikavälin palkitseminen) sekä osakeperusteisista kannustinohjelmista (pitkän aikavälin palkitseminen). Edellä selostettu lyhyen- ja pitkän aikavälin palkitsemiseen perustuva järjestelmä koskee toimitusjohtajan lisäksi Suomisen johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäseniä seuraavin poikkeuksin.

  • Pitkän aikavälin palkitseminen: Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.
  • Lyhyen aikavälin palkitseminen: johtoryhmän jäsenten osalta tulospalkkio vastaa enimmillään 50 % vuosipalkasta ja laajennetun johtoryhmän jäsenten osalta 40 % vuosipalkasta. Vuonna 2018 tulospalkkio perustui taloudellisiin tavoitteisiin (liikevaihdon kasvu sekä sijoitetun pääoman tuotto), joiden toteuma voi vaihdella välillä 0–100 %; sekä henkilökohtaiseen suoriutumiseen, jonka toteuma voi myös vaihdella välillä 0–100 %. Maksettava tulospalkkio määritellään laskemalla yhteen taloudellisten tavoitteiden toteuma ja henkilökohtaisen suoriutumisen painotettu toteuma.
  • Muuhun johtoon kuuluville henkilöille ei makseta erillistä lisäeläkettä. Niissä maissa, joissa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelyä, eläkkeet on järjestetty Suomisen tavanomaisten vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen puitteissa.

Suomisen johtoryhmän jäseniä sekä muita avainhenkilöitä toimii konsernin tytäryhtiöiden hallitusten jäseninä. Heille ei makseta erillisiä palkkioita.

C.    Palkitsemisraportti

Hallituksen palkkiot tilikaudella 2018

 

 

 

 

Vuosi- palkkiosta rahana maksettu osuus, €

Vuosi- palkkiosta osakkeina maksettu osuus, €

Vuosi-palkkiosta osakkeina maksettu osuus, kpl

Kokous- palkkiot, €

Yhteensä, €

Jan Johansson

hallituksen puheenjohtaja 

36 002,22

23 997,78

6 800

7 000

67 000

Risto Anttonen

hallituksen varapuheenjohtaja

22 501,39

14 998,61

4 250

4 000

41 500

Andreas Ahlström

jäsen

16 802,21

11 197,79

3 173

3 500

31 500

Hannu Kasurinen

jäsen

16 802,21

11 197,79

3 173

4 000

32 000

Laura Raitio

jäsen

16 802,21

11 197,79

3 173

4 000

32 000

Jaana Tuominen

jäsen

16 802,21

11 197,79

3 173

4 000

32 000

Hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita (ml. Suomisen osakkeina maksetut palkkiot) tilikaudella 2018 yhteensä 236 000 euroa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkiot tilikaudella 2018

Tilikaudella 2018 toimitusjohtajana 3.8.2018 asti toimineelle Nina Kopolalle maksettu palkka luontoisetuineen oli yhteensä 905 429 euroa, josta irtisanomiskorvausta 482 819 eruoa ja tulospalkkiota arviolta 64 979 euroa.

Lisäksi hänellä oli sairausvakuutus, jonka kulut yhtiölle tilikaudella 2018 olivat 587 euroa. Nina Kopolalle maksettiin tilikaudella 2018 lisäeläkemaksuja yhteensä 79 689 euroa. Lisäksi hän sai yhteensä 14 182 Suomisen osaketta osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015–2017 ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella.

Tilikaudella 2018 väliaikaisena toimitusjohtajana ajalla 3.8.2018–7.1.2019 toimineelle talousjohtaja Tapio Engströmille maksettu palkka luontoisetuineen oli 287 176 euroa. Hänelle maksettiin korotettua peruspalkkaa väliaikaisesta toimitusjohtajuudesta ilman erityisiä lisäetuja. Tapio Engström sai yhteensä 7 062 Suomisen osaketta osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015–2017 ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella.

Muiden johtoryhmän jäsenten palkat luontoisetuineen olivat tilikaudella 2018 yhteensä 1 477 733 euroa. Johtoryhmän muille jäsenille ei maksettu tulospalkkioita tilikaudella 2018. Tilikaudella 2018 muu johto sai yhteensä 48 822 Suomisen osaketta osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015–2017 ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella.

 

Tilintarkastus

 

Suomisen 15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n. Ernst & Young nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen.

Tilintarkastaja sopii tarkastusvaliokunnan kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta. Vuonna 2018 Ernst & Young Oy:lle maksetut palkkiot konserniyhtiöiden lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 465 tuhatta euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä vero-, IFRS- ja muista palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan konserniin kuuluville yhtiöille maksettiin 74 tuhatta euroa.

 

Riskienhallinta

 


Riskienhallinta on olennainen osa Suomisen liiketoiminnan johtamista, ja riskien tunnistaminen ja arviointi ovat edellytyksiä myös sisäisten kontrollien järjestämiselle. Tavoitteena on keskittyä liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin riskeihin. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, jotka johtuvat liiketoimintaympäristön muutoksista, ja toiminnallisiin riskeihin, jotka johtuvat organisaation toimintaprosessien puutteista.

Toiminnalliset riskit voivat olla merkittäviä ulkoisten tahojen kanssa tehtävissä liiketoimissa. Konserniohjeistus, prosessitarkistukset, tehtävien eriyttämiset ja kokonaisvaltaisiin laatujärjestelmiin liittyvät standardit varmistavat osaltaan, että liiketoimintasuhteissa ei altistuta merkittäville riskeille. 

Hallitus arvioi ja tarkkailee taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä tavoitteenaan varmistaa, että konsernin taloudellinen raportointi on luotettavaa, tukee päätöksentekoa ja palvelee ulkoisten sidosryhmien tarpeita. Varallisuuserien, velkojen tai vastuiden arvostaminen erilaisia arviointioletuksia ja -kriteerejä käyttämällä voi muodostua riskiksi. 

Keskeisiä tulevaisuutta koskevia oletuksia ja raportointipäivän arvioita, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennaisesta muuttumisesta, arvioidaan jatkuvasti. Monimutkaiset ja muuttuvat liiketoimintaan vaikuttavat tekijät voivat lisätä epävarmuutta omaisuuserien kirjanpitoarvojen määrittämiseen. Välttääkseen virhearviointeja varojen tai velkojen arvostuksessa käypiin arvoihin yhtiö tekee säännöllisiä tarkistuksia esimerkiksi vertailemalla tietoja materiaalivirroista, määristä, arvoista ja laadusta kirjanpidon tuottamiin tietoihin. Virhetilanteita, jotka saattaisivat syntyä epäsäännöllisistä tai epäjatkuvista tiedoista, vähennetään tekemällä automatisoituja järjestelmätarkistuksia, jotka perustuvat tapahtumien jäljitettävyyteen (audit trail).

Liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät

Poliittisen tilanteen kehittyminen globaalisti ja muutokset kuluttajien mieltymyksissä voivat vaikuttaa kielteisesti Suomiseen. Esimerkiksi poliittinen, vapaata kaupankäyntiä globaalisti rajoittava päätös voi vaikuttaa merkittävästi joidenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaisi Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen liiketoiminta on maantieteellisesti hajautunutta ja sen asiakkaat edustavat monipuolisesti eri toimialoja, mikä osittain suojaa yhtiötä näiltä riskeiltä.

 

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajien mieltymysten kehittymisestä. Aiemmin muutokset kuluttajien mieltymyksissä globaalilla tasolla ovat vaikuttaneet enimmäkseen Suomiseen positiivisesti, sillä ne ovat kasvattaneet kuitukankaista valmistettujen tuotteiden kysyntää. Kuitenkin tietyt tekijät, mukaan lukien kuluttajien suhtautuminen edes osittain öljypohjaisista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin; tai kuluttajien käsitys kertakäyttöisten tuotteiden vastuullisuudesta yleisellä tasolla, voivat muuttaa nopeasti kuluttajien mieltymyksiä ja ostokäyttäytymistä. Suominen seuraa kuluttajatrendejä proaktiivisesti ja kehittää niiden mukaan tuotevalikoimaansa. Yhtiöllä on ollut valikoimassaan biohajoavia, kokonaan kasvipohjaisista raaka-aineista valmistettuja kuitukankaita jo yli 10 vuoden ajan. Suominen käy myös vuoropuhelua EU:n lainsäätäjien kanssa ns. kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseen tähtäävästä direktiiviehdotuksesta.

Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat vaikuttaa Suomisen liikevaihtoon.

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65 % (63 %) vuonna 2018. Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen.

Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti. Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.  Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suominen ostaa pääosan raaka-aineistaan useammilta suurilta kansainvälisiltä raaka-ainetoimittajilta, ja siksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä suurimmassa osassa Suomisen tuotteita.

Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raaka-aineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä.

Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.

Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.

Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Suomisen Teknologia-konsernitoiminto varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.

Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

Sisäinen valvonta

 

Valvontaympäristö

Suomisella valvonta on osa organisaation toimintaa. Valvontaa suoritetaan erilaisten liiketoimintaprosessien ohjauksessa ja varmistamisessa sekä kattavan raportoinnin avulla.

Suomisen valvontaympäristö rakentuu ohjeistukseen, yrityskulttuuriin sekä esimiesten ja työntekijöiden tapaan toimia. Konserni on määritellyt arvonsa, eli ohjaavat periaatteensa, joilla kannustetaan aktiiviseen ja eettiseen toimintatapaan sekä eri sidosryhmien kanssa että konsernin sisällä. Arvojen jalkauttamiseen kuuluu eettisesti kestävään käyttäytymiseen kannustaminen siten, että korostetaan toiminnassa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tiimityöskentelyä.

Sisäisen valvonnan prosessit perustuvat hallituksen hyväksymiin toimintapolitiikkoihin ja muihin ohjeisiin. Organisaation vastuut rakentuvat tehtävien asemavaltuuksiin, tehtävien eriyttämiseen sekä ”kahden silmäparin” ja ”yksi yli” -päätöksentekoperiaatteisiin. Tehokas sisäinen valvonta edellyttää, että työtehtävät on jaettu asianmukaisesti eri työntekijöille ja että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja eliminoidaan. Valvontaympäristön riittävyys varmistetaan sisäisillä valvontaprosessien analysoinneilla ja arvioinneilla.

Konsernin talousorganisaatio avustaa liiketoimintayksiköitä niiden toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa sekä liiketoimintavalintoja koskevissa päätöksissä. Yksiköiden controllereiden vastuulla on varmistaa, että kontrolliprosessit ovat olemassa ja että ne toimivat yksiköissä. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa, että konserniyksiköiden tietojärjestelmien turvallisuustarkistukset toimivat ja ovat riittäviä.

Suomisen sisäisen valvonnan järjestelmät toimivat muun muassa sen todentamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaiset ja oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kullekin hallituksen jäsenelle toimitetaan kuukausittain konsernin taloudellista tulosta ja tilannetta käsittelevä raportti

Käytännön valvontaa tehdään paitsi hallituksen myös eri johtoryhmien katsaustilaisuuksissa, joissa käydään läpi toteutuneita tuloksia. Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin taloushallinto ja controller-verkosto.

Suomisen sisäinen valvonta on hajautettu eri konsernitoiminnoille, jotka valvovat vastuullaan olevien hallituksen hyväksyminen toimintaohjeiden noudattamista. Konsernitason ohjeistuksen lisäksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan yksikkö- ja tehdastasoilla. Valvontatoiminnot kattavat niin yleiset kuin yksilöidyt valvontamenettelyt, joiden tarkoituksena on estää, paljastaa ja korjata virhetilanteet ja poikkeamat.

Päivittäisessä liiketoiminnassa sovelletaan useita valvontamenettelyitä, joilla pyritään estämään mahdollisten virheiden ja poikkeamien syntyminen taloudellisessa raportoinnissa ja joilla nämä virheet havaitaan ja korjataan. Suominen jakaa valvontatoimet kolmeen luokkaan. Kirjalliset ohjeistukset auttavat organisaatiossa toimivia vakiinnuttamaan noudatettavat valvontamenettelyt. Jatkuvalla ja säännöllisellä raportoinnilla saadaan tietoa konsernin toiminnoista, yksiköiden taloudellisesta tilanteesta sekä varmistetaan ohjeiden ja määriteltyjen menettelytapojen noudattaminen. Prosesseissa, jotka on luokiteltu kriittisiksi, tarvitaan erityisiä auktorisointeja töiden edistymisen mahdollistamiseksi vaiheesta toiseen joko turvallisuussyistä tai oikeellisuuden varmistamiseksi.

Mahdollisten erillisarviointien tarve, laajuus ja tiheys määritellään riskien arvioinnin sekä jatkuvan valvonnan tehokkuuden perusteella. Tietoturvallisuus ja siihen liittyvät valvontamenettelyt ovat keskeisiä kysymyksiä, kun tietojärjestelmien ominaisuuksia määritellään ja sovelletaan.

Viestintä ja tiedotus

Konsernin laskentakäsikirja, hallituksen hyväksymät toimintapolitiikat ja muut ohjeet ja määräykset, jotka koskevat taloudellista raportointia, pidetään ajan tasalla ja johto viestii niistä säännöllisesti niille työntekijöille, joita asia koskee, ja ne ovat nähtävillä myös yksiköiden sisäisissä tiedostokirjastoissa. Yksiköt käyttävät raportoinnissaan määriteltyä standardikokonaisuutta. Konsernijohto ja yksiköiden johtoryhmät pitävät kuukausittain kokouksia, joissa analysoidaan toimintaan liittyvien mittareiden ja indikaattoreiden kehitystä. Niiden avulla pyritään muun muassa siihen, että johto pystyisi paremmin ymmärtämään liiketoiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä.

Seuranta

Vastuu jatkuvasta seurannasta on liiketoimintayksiköiden johdolla ja controller-toiminnoilla.

Laatutarkastajien ja asiakkaiden auditoijien tekemät säännölliset tarkastukset kattavat myös toimitusketjun prosessien valvontamenettelyt.

Konsernin talousosasto valvoo konsernin yksiköiden toimintoja ja prosesseja sekä ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta.

Sisäpiiri

 

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Suominen noudattaa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta (EU N:o 596/2014, ”MAR”) sekä kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiön hallitus on vahvistanut Suomiselle oman sisäpiiriohjeen, joka täydentää Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt 

MAR-sääntelyn mukaisesti Suomisella ei ole enää velvollisuutta ylläpitää julkista sisäpiirirekisteriä. Sen sijaan Suominen ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä (johtohenkilö) ja heidän lähipiiristään. Näillä henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa Suomiselle ja Finanssivalvonnalle kaikki heidän lukuun tehdyt liiketoimet Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen julkistaa näistä ilmoituksista pörssitiedotteen niin pian kuin mahdollista ilmoituksen saatuaan.

Suomisella liiketoimistaan ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi on määritelty Suominen Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.

Suomisen Johdon osakeomistukset -verkkosivulla olevia tietoja ei päivitetä MAR-sääntelyn voimaantulon 3.7.2016 jälkeen. Julkistettuja johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimi-ilmoituksia voi tarkastella yhtiön verkkosivuilla www.suominen.fi (> Sijoittajille > Osake ja omistus > Johdon liiketoimet.)

Suljettu ikkuna 

MAR-sääntelyn voimaantulon myötä Suomisella määriteltyjä johtohenkilöitä koskee MAR-sääntelyn mukainen 30 kalenteripäivän mittainen niin sanottu suljettu ikkuna ennen taloudellisten raporttien julkistusta. Suljettuun ikkunaan kuuluu myös taloudellisen raportin julkaisupäivä. Suljetun ikkunan aikana johtohenkilöä koskee kaupankäyntikielto Suomisen rahoitusvälineillä. Suominen on asettanut 30 päivän mittaisen, taloudellisten raporttien julkistuksia edeltävän suljetun ajanjakson myös muun muassa niille avainhenkilöille, jotka osallistuvat yhtiön taloudellisten raporttien valmisteluun. Tieto suljetuista ajanjaksoista julkistetaan vuosittain pörssitiedotteena sekä yhtiön verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

Suljetulla ikkunalla määriteltyjen johto- ja avainhenkilöiden on mahdollista käydä kauppaa Suomisen rahoitusvälineillä vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, esimerkiksi osallistuakseen yhtiön velvoittamana osakesäästöohjelmaan. Poikkeamiseen 30 päivän suljetusta ikkunasta vaaditaan yhtiön suostumus. Mikäli johto- tai avainhenkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa, suljetusta ikkunasta ei voida poiketa.

Johto- ja avainhenkilöiden kaupankäynti

Sen lisäksi että johto- ja avainhenkilöt noudattavat suljettua ikkunaa ja muita kaupankäyntirajoituksia, heidän tulee ajoittaa kaupankäyntinsä Suomisen osakkeella ja muilla rahoitusvälineillä siten, että he eivät toiminnallaan heikennä rahoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta yhtiötä kohtaan. Suominen suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt sijoittavat Suomisen osakkeeseen ja muihin rahoitusvälineisiin pitkällä tähtäimellä. Lisäksi yhtiö suosittelee, että johto- ja avainhenkilöt ajoittavat mahdolliset kaupat siten, että markkinoilla on käytettävissään mahdollisimman kattavat tiedot osakkeen tai rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista tekijöistä.

Sisäpiirihallinnon vastuualueet

Suomisen talousjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana ja johtaa yhtiön sisäpiirihallintoa.

MAR:n, arvopaperimarkkinalain ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen asettamien velvoitteiden ohella Suomisen sisäpiirihallinto vastaa muun muassa

  • Sisäpiiriasioita koskevasta sisäisestä viestinnästä
  • Sisäpiiriasioita koskevasta koulutuksesta
  • Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä luetteloinnista
  • Johtohenkilöiden liiketoimista johtuvien ilmoitusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja toimittamisesta Finanssivalvontaan (mikäli ilmoittaja on hänet siihen valtuuttanut) sekä ilmoitukseen liittyvän pörssitiedotteen julkaisemisesta.
  • Hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden ylläpitämisestä
  • Määriteltyjen avainhenkilöiden luetteloinnista
  • Sisäpiiriasioiden valvonnasta
  • Yhtiön verkkosivuilla julkaistavan tiedon hallinnasta tarvittaessa.

Yhtiöjärjestys

 

1§ Yhtiön toiminimi ja kotipaikka

Yhtiön toiminimi on Suominen Oyj ja englanniksi Suominen Corporation. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

2§ Yhtiön toimiala

Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan tai tytär- tai osakkuusyhtiöiden välityksellä kuitukangas-, nauha-, pakkaus- ja muuta näihin liittyvää teollisuutta ja kauppaa. Yhtiön toimialana on myös konsernin hallinto- ja rahoituspalvelut. Yhtiö voi harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa.

3§ Arvo-osuusjärjestelmä

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.

4§ Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) jäsentä.

Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajan. Mikäli hallituksen puheenjohtaja eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäviään kesken toimikauden, hallitus voi keskuudestaan valita uuden hallituksen puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

5§ Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus.

6§ Tilintarkastaja

Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

7§ Edustamisoikeus

Yhtiön edustamisoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla kummallakin erikseen tai hallituksen jäsenillä kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa oikeuden yhtiön edustamiseen yhtiön palveluksessa oleville henkilöille siten, että heillä on oikeus edustaa yhtiötä kaksi yhdessä tai kullakin erikseen yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

8§ Prokura

Prokuran antamisesta päättää hallitus.

9§ Tilikausi

Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

10 § Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä.

11 § Kokouskutsu

Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallituksen niin päättäessä yhtiö voi samassa määräajassa julkaista tiedon yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä yhtiön internet-sivujen osoitteen yhdessä sanomalehdessä.

12 § Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen

Osakkeenomistajan on, voidakseen osallistua yhtiökokoukseen, ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.

13 § Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisessa yhtiökokouksessa on
esitettävä:

1. tilinpäätös, joka sisältää konsernitilinpäätöksen, ja toimintakertomus;
2. tilintarkastuskertomus;

päätettävä:
3. tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta;
4. taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
6. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista;
7. hallituksen jäsenten lukumäärästä;

valittava:
8. hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtaja; sekä
9. tilintarkastaja.

Tiedonantopolitiikka

 

1 Yleiset periaatteet

Suominen Oyj:n (”Suominen” tai ”Yhtiö”) osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Suominen noudattaa tiedottamisessaan soveltuvaa Suomen ja EU:n lainsäädäntöä sekä muita viranomaismääräyksiä kuten arvopaperimarkkinalakia, valtiovarainministeriön asetuksia, Finanssivalvonnan määräyksiä, ohjeita ja standardeja, Nasdaq Helsinki Oy:n julkaisemia Pörssin sääntöjä ja sisäpiiriohjetta ja EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta N:o 596/2014.

Suomisen sijoittajaviestinnän tehtävänä on välittää markkinoille luotettavaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Yhtiön osakkeen arvonmäärityksen perustaksi. Sijoittajaviestinnässään Suominen noudattaa tasapuolisuuden periaatetta.

Suomisen hallitus arvioi ja hyväksyy tiedonantopolitiikan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. 

2 Vastuut

Yhtiön taloustiedottamisesta ja sijoittajaviestinnästä vastaavat yhteistyössä konsernin toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja. Heidän lisäkseen vain hallituksen puheenjohtaja voi antaa Yhtiön taloudellista tilannetta ja kehitystä koskevia lausuntoja. Yhtiön johto pitää hallituksen tietoisena olennaisten pörssitiedotteiden sisällöstä ennen niiden julkaisemista. Hallitus ei etukäteen hyväksy kaikkia olennaisia pörssitiedotteita.

3 Tiedotettavat asiat

Pörssiyhtiöitä koskee sekä säännöllinen että jatkuva tiedonantovelvollisuus. Lisäksi Yhtiötä koskee sovellettavista laeista ja määräyksistä johtuvia muita tiedonantovelvollisuuksia.

3.1 Säännöllinen, jatkuva ja muu tiedonantovelvollisuus

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus:

Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen lukeutuu tilinpäätös- ja osavuosikatsausten raportointi. Suominen julkaisee taloudellisia katsauksia vuosineljänneksittäin ja julkistaa ennen uuden tilikauden alkamista tapahtumakalenterin tilinpäätöstiedotteen ja seuraavaa tilikautta koskevien osavuosikatsausten suunnitelluista julkaisupäivistä. Tapahtumakalenteri on nähtävillä myös Yhtiön verkkosivuilla.


Jatkuva tiedonantovelvollisuus:

Suominen julkistaa pörssitiedotteella mahdollisimman pian tiedot suoraan itseään koskevista merkittävistä ja luonteeltaan täsmällisistä päätöksistä, asioista ja tapahtumista, joiden arvioidaan olevan sellaisia, että niiden julkistamisella todennäköisesti olisi huomattava vaikutus Suomisen osakkeen tai muiden rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten (”Rahoitusväline”) hintaan (”Sisäpiiritieto”).

Sisäpiiritiedon arvioidaan olevan täsmällistä, jos se viittaa ilmenneisiin olosuhteisiin tai tapahtumaan tai sellaisiin olosuhteisiin tai tapahtumaan, joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän edellyttäen, että se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös olosuhteen tai tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta Suomisen Rahoitusvälineen hintaan.

Sellaisissa pitkäkestoisissa menettelyissä, kuten yrityskauppaneuvotteluissa, joilla pyritään tai jotka johtavat erityisten olosuhteiden ilmenemiseen tai sellaisen tapahtuman toteutumiseen, täsmälliseksi tiedoksi voidaan katsoa kyseiset tulevat olosuhteet tai tapahtuma ja myös kyseisen menettelyn välivaihteet, jotka liittyvät tulevien olosuhteiden tai tapahtuman toteutumiseen.

Tiedolla, jolla todennäköisesti olisi huomattava vaikutus Suomisen Rahoitusvälineen hintaan, jos se julkistettaisiin, tarkoitetaan tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksen perusteena.

Tietoja, jotka saattavat olla Sisäpiiritietoa ovat muun muassa:

-        muutokset Yhtiön johdossa,

-        tulevaisuudennäkymät ja tulosvaroitukset,

-        merkittävät investoinnit, lainajärjestelyt ja yrityskaupat,

-        merkittävät muutokset liiketoimintaympäristössä,

-        merkittävä liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen tai uusi yhteistyöjärjestely,

-        tieto osakeannista, osto-tai lunastustarjouksesta tai muusta Yhtiön Rahoitusvälineitä koskevasta muutoksesta, kuten Rahoitusvälineiden tai osakesarjojen yhdistämisestä taikka jakamisesta;

-        merkittävän oikeudellisen prosessin vireille tulo tai siinä annettu päätös sekä merkittävä viranomaisen tekemä päätös.

Suomisen hallitus tai kiireellisissä tilanteissa toimitusjohtaja arvioi onko ilmennyt tieto Sisäpiiritietoa.


Muu tiedonantovelvollisuus:

Yhtiön muu tiedonantovelvollisuus koskee muun muassa kutsua yhtiökokoukseen ja hallituksen tai muu tahon yhtiökokoukselle tekemiä ehdotuksia, osakkeiden liikkeeseenlaskua, muutoksia Yhtiön hallituksessa tai johdossa, tilintarkastajan vaihtumista, osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, Yhtiön ja sen lähipiirin välisiä liiketoimia ja omien osakkeiden hankintaa tai luovutusta.

Yhtiö julkistaa edellä mainittuja asioita koskevat tiedot mahdollisimman pian.

3.2 Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen tietyissä tilanteissa

Suominen julkistaa suoraan itseään koskevan Sisäpiiritiedon mahdollisimman pian. Yhtiö voi kuitenkin lykätä Sisäpiiritiedon julkistamista, mikäli kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(i)                Sisäpiiritiedon välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi Yhtiön oikeutetut edut;

(ii)              Sisäpiiritiedon välitön julkistaminen ei todennäköisesti johtaisi yleisöä harhaan ja

(iii)             Yhtiön pystyy takaamaan kyseisen Sisäpiiritiedon säilymisen luottamuksellisena.

 

Seuraavien esimerkkien mukaisissa tilanteissa edellä kohdassa (i) mainitut Yhtiön oikeutetut edut saattavat vaarantua siten, että Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen voi olla mahdollista (edellyttäen, että muut lykkäämisen edellytykset täyttyvät samanaikaisesti):

(i)                käynnissä olevat neuvottelut, kun tietojen julkistaminen todennäköisesti vaikuttaisi neuvottelujen tulokseen tai niiden normaaliin kulkuun;

(ii)              tieto liittyy siihen, että Yhtiön taloudelliseen elinkelpoisuuteen kohdistuu vakava uhka ja tietojen välitön julkistaminen haittaisi osakkeenomistajien etuja vaarantamalla taloudellisen elinkelpoisuuden palauttamiseen tähtäävien neuvottelujen loppuunsaattamisen;

(iii)             kyse on sellaisesta Yhtiön johtoelimen päätöksestä tai sopimuksesta, jonka voimaantulo edellyttää Yhtiön muun toimielimen hyväksyntää ja tietojen julkistaminen ennen hyväksyntää, ja tieto siitä että hyväksyntää ei ole vielä saatu, todennäköisesti vaarantaisi tietojen asianmukaisen arvioinnin yleisön keskuudessa;

(iv)             tieto liittyy edistykseen tuotekehityksessä, patenteissa tai muunlaisissa keksinnöissä ja Yhtiön edun mukaista on suojata edistystä ennen kuin asia julkistetaan;

(v)              tieto liittyy Yhtiön päätökseen myydä tai ostaa huomattava omistusosuus toisessa yhtiössä ja julkistamisen lykkäämättä jättäminen vaarantaisi suunnitellun transaktion tai

(vi)             tieto liittyy aiemmin julkistettuun transaktioon, joka vaatii vielä viranomaishyväksynnän. Näissä tilanteissa viranomaisen asettamien lisäehtojen julkistamista voidaan lykätä, mikäli julkistaminen voisi vaarantaa transaktion toteutumisen.

Seuraavien esimerkkien mukaisissa tilanteissa Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen olisi todennäköisesti yleisöä harhaanjohtavaa (eikä julkistamisen lykkääminen siten ole näissä tilanteissa mahdollista):

(i)      lykkäyksen kohteena oleva tieto poikkeaa merkittävästi Yhtiön aiemmin julkistamasta tiedosta;

(ii)    lykkäyksen kohteena oleva tieto koskee sitä, että Yhtiön aiemmin julkistamia taloudellisia tavoitteita ei todennäköisesti tulla saavuttamaan;

(iii)   lykkäyksen kohteena oleva tieto poikkeaa olennaisesti siitä, mitä markkinat odottavat Yhtiön aiemmin antamien tietojen perusteella.

Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen edellytykset eivät sovellu tulosvaroituksen julkistamisen lykkäämiseen ja tällainen tieto julkistetaan aina mahdollisimman pian.

Suomisen hallitus ja kiireellisissä tapauksissa toimitusjohtaja tekee päätöksen Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä. Sisäpiiritiedon lykkäämispäätös dokumentoidaan ja sitä varten perustetaan hankekohtainen sisäpiiriluettelo. Yhtiö seuraa julkistamisen lykkäämisen edellytysten täyttymistä ja julkistaa lykätyn tiedon mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lykkäyksen edellytykset eivät enää täyty. Sisäpiiritietoa ei julkisteta, mikäli Sisäpiiritiedon kohteen oleva hanke raukeaa.  

Kun Yhtiö julkistaa lykätyn Sisäpiiritiedon, Yhtiön ilmoittaa Finanssivalvonnalle lykkäyksestä viipymättä. Perustelut julkistamisen lykkäämisestä säilytetään vähintään 5 vuotta ja ne toimitetaan Finanssivalvonnalle pyynnöstä.

3.3 Tulevaisuuden näkymät ja niiden päivittäminen

Sen lisäksi, mitä eri määräyksissä ja ohjeissa todetaan, Suominen noudattaa tiedottamisessaan seuraavia periaatteita:

  • Suomisen hallitus julkistaa osana Yhtiön tilinpäätöstiedotetta tulosohjauksen, joka sisältää johdon arvion koko kuluvan tilikauden liikevaihdon ja liikevoiton (ilman kertaluonteisia eriä) kehityksestä. Ohjaus julkaistaan myös kaikissa tilikauden mittaan annettavissa osavuosikatsauksessa. Suominen ei julkista yksittäistä vuosineljännestä koskevia tulosohjauksia.
  • Tulosohjaus perustuu Yhtiön arvioon liikevaihdon ja liikevoiton kehityksestä sekä johdon näkemykseen markkinatilanteesta.

  • Lähtökohtana on, että tulosohjaus annetaan sanallisessa muodossa (tulevaisuutta koskeva lausuma), ei numeerisena ennusteena.

  • Poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa Suominen varaa oikeuden olla julkaisematta tulosohjausta.

  • Mikäli Suomisen tilikauden taloudellinen kehitys poikkeaa odottamattomalla tavalla ja merkittävästi sellaisesta arviosta, joka voidaan kohtuudella tehdä Yhtiön aiemmin julkistamien tietojen perusteella, Yhtiö julkistaa päivitetyn tulosohjauksen pörssitiedotteena mahdollisimman pian.

  • Tilinpäätöstiedotteissa sekä osavuosikatsauksissa kuvataan myös Yhtiön lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.

3.4 Asiakassopimukset

Asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset ovat yleensä puitesopimuksia, joiden tarkoituksena on ohjata toimintaa. Sellaisenaan sopimusten mukaiset toimitukset eivät välttämättä täyty. Suominen ei pääsääntöisesti tiedota asiakkaiden kanssa tehdyistä kaupallisista sopimuksista niiden luottamuksellisuuden tähden ellei sopimuksen tekeminen tai muu siihen liittyvä seikka ole Sisäpiiritietoa.

3.5 Yrityskaupat

Yrityskaupoista, joilla arvioidaan todennäköisesti olevan huomattava vaikutus Suomisen Rahoitusvälineen hintaan, tiedotetaan jatkuvan tiedonantovelvollisuuden ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti..

3.6 Tietovuodot, markkinahuhut ja kriisiviestintä

  • Mikäli Sisäpiiritieto, jonka julkistamista Yhtiön on lykännyt, on vuotanut ennen sen julkistamista, Suominen julkistaa tiedon viipymättä.

  • Suominen ei kommentoi markkinahuhuja. Mikäli Yhtiön johto arvioi, että markkinahuhulla on todennäköisesti huomattava vaikutus Suomisen Rahoitusvälineen hintaan, se voi kuitenkin harkita tiedotteen julkistamista oikaistakseen väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai antaakseen markkinoille tasapuolisesti oikeaa tietoa.

  • Tilanteessa, jossa markkinahuhu liittyy selvästi Sisäpiiritietoon, jonka julkistamista Yhtiön on lykännyt, kyseinen Sisäpiiritieto julkistetaan mahdollisimman pian, kun kyseinen huhu on riittävän täsmällinen osoittamaan, että kyseisen tiedon luottamuksellisuutta ei enää pystytä takaamaan.

  • Yhtiö julkistaa Nasdaq Helsinki Oy:n vaatimuksesta tietoja sellaisissa erityisissä tilanteissa tai olosuhteissa, jotka aiheuttavat merkittävää epävarmuutta koskien sen Rahoitusvälineen tasapuolista kaupankäyntiä tai luotettavaa hinnanmuodostusta pörssissä.

  • Kriisitilanteissa Suomisen yksiköiden paikallinen johto käynnistää kriisinhallintatoimenpiteet, mukaan lukien viestintätoimenpiteet. Mikäli Yhtiön johto arvioi tilanteen niin vakavaksi, että sillä on todennäköisesti huomattava vaikutus Suomisen Rahoitusvälineen arvoon, vastuu tiedottamisesta siirtyy Suomisen konserniviestintään ja asiasta julkaistaan pörssitiedote mahdollisimman pian.

4 Sijoittajayhteydet ja hiljainen jakso

Yhtiö järjestää sijoittajatapaamisia säännöllisesti taloudellisten katsausten julkistamisen yhteydessä. Sijoittajia tavataan lisäksi Yhtiön ja muiden tahojen järjestämissä sijoittajatilaisuuksissa.

Suomisen ns. hiljainen jakso alkaa 30 päivää ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy niiden julkistamiseen. Hiljaisella jaksolla ei järjestetä sijoittajatapaamisia eikä kommentoida konsernin tulosta ja kehitystä.

Pörssitiedotteet julkaistaan Nasdaq Helsinki Oy:n kautta suomeksi ja englanniksi ja ne toimitetaan samanaikaisesti keskeisille tiedotusvälineille. Yhtiö julkaisee tiedotteet mahdollisimman pian myös verkkosivuillaan.

5 Tulkinta ja soveltaminen

Tämän tiedonantopolitiikan tulkinta- ja soveltamisohjeet antaa: toimitusjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö.



Hyväksytty Suominen Oyj:n hallituksessa 23.9.2008

Tarkastettu 20.3.2009

Tarkastettu 21.4.2010

Tarkastettu 30.5.2011

Tarkastettu ja päivitetty 24.4.2012

Tarkastettu ja päivitetty 18.4.2013

Tarkastettu ja päivitetty 28.4.2014

Tarkastettu ja päivitetty 24.4.2015

Tarkastettu ja päivitettu 27.4.2016

Tarkastettu ja päivitetty 28.6.2016