Sosiaalinen vastuu

Suomisen sosiaalisen vastuun perustana on turvallisen työympäristön sekä tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja hyvinvoivan työyhteisön tarjoaminen henkilöstölle. Tämä on itsestään selvä osa yritysvastuustrategiaamme, jonka mukaan keskitymme toimimaan vastuullisesti koko organisaatiossa.

Liiketoimintastrategian onnistunut toteutus edellyttää henkilöstön osaamisen määrätietoista kehittämistä ja motivaation tukemista. Vuonna 2016 Suominen käytti 316 382 euroa (122 902 euroa vuonna 2015) henkilöstön koulutukseen. Henkilöstön koulutusmenojen merkittävä kasvu johtui Suomisen mittavan prosessi- ja ICT-järjestelmäuudistuksen edellyttämästä koulutuksesta, Bethunen tuotantolinjainvestoinnista ja strategian toteutusta tukevasta koulutuksesta esimerkiksi projektinhallinnassa ja kaupallisissa taidoissa.

Voimme iloksemme todeta, että sairauspoissaolojen määrän laskeva trendi jatkui vuonna 2016: sairauspoissaoloja oli 1,8 % kokonaistyötunneista (2015: 2,2 %).

Vuonna 2016 Suominen alkoi seurata tarkemmin ylimmän johdon, keskijohdon ja asiantuntijoiden työn ja yksityiselämän tasapainoa. Kehityskeskustelujen yhteydessä toteutettava seuranta koski yhteensä 111 henkilöä. Työn ja yksityiselämän tasapainoa ja stressinhallintaa mitattiin kuudella väittämällä, joiden arvioinnissa huomioitiin henkilöiden omien näkemysten lisäksi myös läheisten ja ystävien arviot.

Jokaiseen kysymykseen piti vastata asteikolla 1–4 (1 = täysin eri mieltä, 4 = täysin samaa mieltä). Kaikkien vastaajien kuuden vastauksen keskiarvoksi tuli 2,95, mikä vastaa hyvää tulosta. Suominen jatkaa henkilöstönsä työn ja yksityiselämän tasapainon seuraamista myös jatkossa.

Tasa-arvo

Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työpaikka tarkoittaa, että Suominen kunnioittaa ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia ja kohtelee kaikkia työntekijöitä samalla tavoin. Emme suvaitse minkäänlaista syrjintää ja olemme sitoutuneet periaatteeseen ”sama palkka samasta työpanoksesta”. Lisäksi noudatamme sokkorekrytointiperiaatetta rekrytoinneissamme.

Vuonna 2016 Suominen jatkoi miesten ja tasa-arvoisen palkkauksen seuraamista analysoimalla kaikkien kuukausipalkkaisten työntekijöiden indeksoidut palkat. Tutkimus käsitti noin 290 henkilöä eri puolilla maailmaa. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, ja vuoden 2016 tutkimus noudatti samaa mallia. Tuntipalkkaiset työntekijät jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska kuukausi- ja tuntipalkkaisten palkat eivät ole vertailukelpoisia.

Suomisen maksamissa palkoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2016. Tutkimusotoksen suhteellisesta pienuudesta johtuen organisaatiomuutoksilla ja valuuttakurssivaihteluilla voi olla suhteettoman suuri vaikutus analyysin tuloksiin. Johtopäätöksemme oli, että palkkatasa-arvotilanne on edelleen kokonaisuudessaan melko hyvä.

Suomisella naisten ja miesten välillä on edelleen palkkaeroja, mutta ne johtuvat rakenteellisesta epätasapainosta, eli siitä, että kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla ei ole yhtä paljon naisia ja miehiä, eivätkä siitä, että naisille ja miehille maksettaisiin samasta työstä erisuuruista palkkaa. Suominen jatkaa naisten ja miesten palkkaerojen seuraamista ja on sitoutunut ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin aina tarvittaessa.

Keskipalkka, indeksoitu sataan

   
  Miehet Naiset
Johto 419 462
Keskijohto 157 148
Asiantuntijat 86 70
Yhteensä 108 92

Suominen pyrkii lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä sisällyttämällä raportointiinsa toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluvun, joka kertoo paljonko toimitusjohtajan palkka on verrattuna kuukausipalkkaisten työntekijöiden keskipalkkaan. Vuonna 2016 toimitusjohtajan palkan ja yhtiön keskipalkan suhdeluku Suomisella oli 7,66.

Lisätietoa palkitsemisesta Suomisella löytyy palkka- ja palkkioselvityksestä.

Suomisen koko henkilöstöstä (646 työntekijää) 22 % oli naisia ja 78 % miehiä. Suomisen globaalin palkitsemisjärjestelmän piiriin kuuluvista 110 työntekijästä 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Suomisen globaali palkitsemisjärjestelmä on lyhyen aikavälin kannustinohjelma, jolla palkitaan asiantuntijoita, keskijohtoa ja ylintä johtoa, jos sekä henkilökohtaiselle suoritukselle että organisaation tulokselle asetetut täyttyvät. Suomisen ylimmän johdon eli konsernin johtoryhmän jäsenistä 29 % oli naisia ja 71 % miehiä.

Suomisen koko henkilöstöstä 94 % oli vakituisia työntekijöitä ja 6 %:lla oli määräaikainen työsopimus. Yhdysvalloissa Suomisen työntekijät ovat avoimessa työsuhteessa (”at will”), ja tässä tilastossa heidät katsotaan vakituisiksi työntekijöiksi.

Suomisen koko henkilöstöstä 63 % on tuntipalkkaisia ja 36 % kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Tuntipalkkaiset työntekijät ovat yleensä tuotantolinjan hoitajia ja muita tuotannon työntekijöitä, ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä ovat asiantuntijat, keskijohto ja ylin johto.

Turvallisuus

Vuonna 2016 tavoitteemme oli edelleen nolla työtapaturmaa. Vuoden 2015 pettymysten jälkeen onnistuimme parantamaan kaikkia kolmea tunnuslukua.

Suomisen toimipaikoilla sattui vuonna 2016 yhteensä kahdeksan poissaoloon johtanutta tapaturmaa (LTA) (2015: yhdeksän). Tapaturmataajuutemme (AFR) laski 7,34:ään vuonna 2016 (2015: 8,29). Myös tapaturmien vakavuusaste (ASR) aleni hieman ja oli 0,34 (0,37).

Vuonna 2016 Behavior-Based Safety (BBS) -turvallisuusohjelma oli käytössä kolmatta vuotta. Käyttäytymismalleja havainnoivan ohjelman ydin ovat turvallisuuskierrokset (Safety Walks). Turvallisuuskierroksella koulutettu työntekijä kulkee työtilojen läpi havainnoiden sekä turvallisia että vaarallisia toimintatapoja ja olosuhteita ja keskustelemalla niistä avoimesti työntekijöiden kanssa.

Vuonna 2016 Suomisen tehtailla järjestettiin yhteensä lähes 17 000 turvallisuuskierrosta. Niillä havaittiin yli 3 700 vaarallista toimintatapaa ja olosuhdetta. Tämä vastaa yli 2 400 tuntia työturvallisuuden parantamiseksi tehtyä työtä.

Kehitämme työturvallisuutta jatkuvan parantamisen periaatteella ja jaamme eri tehtaiden parhaita käytäntöjä. Työturvallisuutta kehitettäessä pyritään vaikuttamaan erityisesti ihmisten asenteisiin, käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä turvallisuuskulttuurin rakentamiseen. Työturvallisuuden seuranta on osa tuotantolaitosten päivittäistä toimintaa.