Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote (tilintarkastamaton) 1.1. –31.12.2025: Epätyydyttävä tulos haastavassa toimintaympäristössä

Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 29.1.2026 klo 9.30

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote (tilintarkastamaton) 1.1. –31.12.2025

Epätyydyttävä tulos haastavassa toimintaympäristössä

Avainlukuja10-12/10-12/1-12/1-12/
 2025202420252024
Liikevaihto, milj. euroa95,3118,5412,4462,3
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa1,94,212,617,0
Vertailukelpoinen käyttökate, %2,03,63,13,7
Käyttökate, milj. euroa1,35,411,317,2
Käyttökate, %1,44,52,73,7
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio, milj. euroa-2,2-0,3-4,2-1,4
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio, %-2,4-0,2-1,0-0,3
Liikevoitto / -tappio, milj. euroa-3,20,9-5,9-1,3
Liikevoitto / -tappio, %-3,40,7-1,4-0,3
Raportointikauden voitto / tappio, milj. euroa-3,90,8-12,1-5,3
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa7,06,512,23,9
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa0,120,110,210,07
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa-0,070,01-0,21-0,09
Osakekohtainen osinko, euroa*0,000,00
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %-3,3-0,7
Velkaantumisaste (gearing), %80,751,7

* 2025 osalta ehdotus yhtiökokoukselle

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Loka–joulukuu 2025 lyhyesti:

- Liikevaihto laski 19,6 % ja oli 95,3 milj. euroa (118,5)
- Vertailukelpoinen käyttökate oli 1,9 milj. euroa (4,2)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 7,0 milj. euroa (6,5)

Tilikausi 2025 lyhyesti:

- Liikevaihto laski 10,8 % ja oli 412,4 milj. euroa (462,3)
- Vertailukelpoinen käyttökate heikkeni 12,6 milj. euroon (17,0)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 12,2 milj. euroa (3,9)
- Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 ei jaeta osinkoa

Näkymät vuodelle 2026:

Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2026 paranee vuodesta 2025. Vuonna 2025 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa.

Hallituksen esitys osingosta:

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa.

Charles Héaulmé, toimitusjohtaja:

”Vuonna 2025 kuitukangasmarkkina jatkoi kasvuaan, ja pyyhintätuotteiden segmentti hyötyi Yhdysvalloissa kostea wc-paperi -kategorian nopeasta kasvusta. Markkinadynamiikkaan vaikuttivat ylikapasiteetti ja globaalien kauppavirtojen muutokset, jotka liittyivät kauppapoliittisiin ratkaisuihin. Edullisen kustannustason tuonti voimistui, mikä lisäsi hinta- ja toimitusketjuhäiriöitä.

Liikevaihtomme oli vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä 95,3 miljoonaa euroa (118,5 milj. euroa vertailukaudella) ja vertailukelpoinen käyttökate 1,9 milj. euroa (4,2 milj. euroa). Koko vuoden liikevaihto oli 412,4 milj. euroa (462,3 milj. euroa), mikä heijasti alempia myyntimääriä ja epäedullisia valuuttavaikutuksia. Kaksi merkittävää tapausta Yhdysvaltain tehtaillamme heikensivät toimituskykyämme, mikä vaikutti negatiivisesti sekä myyntiin että kannattavuuteen kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Näiden toimitushäiriöiden vuoksi osa asiakkaistamme Yhdysvalloissa turvautui väliaikaisesti vaihtoehtoisiin toimittajiin, mikä lisäsi tuontipainetta entisestään. Koko vuoden vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa (17,0 milj. euroa). Laskun pääasiallinen syy oli pienentynyt myyntivolyymi, jota kustannussäästötoimet osittain kompensoivat.

Strategiset hankkeemme etenivät vuonna 2025 suunnitellusti. Vuonna 2024 julkistimme rakentavamme uuden tuotantolinjan Espanjan Alicanteen vahvistamaan kestävien tuotteiden tarjontaamme. Linjan rakentaminen eteni, ja sen kaupallisen tuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 toisen neljänneksen alussa. Investointi tukee sekä kestävän kehityksen strategiaamme että sitoutumistamme vastuullisiin innovaatioihin. Uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta oli 24 % neljännellä vuosineljänneksellä ja 27 % koko vuonna.

Toisen vuosineljänneksen lopussa käynnistimme kannattavuuden parantamiseksi kustannussäästöohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa noin 10 miljoonan euron hyödyt 24 kuukauden aikana. Ohjelma eteni vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla suunnitellusti, ja säästötoimet toteutuivat odotusten mukaisesti. Näistä tuottavuusparannuksista huolimatta sekä Suomisen taloudellinen tulos että toimitusvarmuus ovat jääneet odotuksista. Toteutimme neljännellä vuosineljänneksellä kattavan analyysin mahdollisuuksista vahvistaa suorituskykyä ja tulevaa kehitystä. Tavoitteena on käynnistää laaja ohjelma yhtiön täyden potentiaalin hyödyntämiseksi vuoden 2026 alkupuolella.

Kuitukangasmarkkinan näkymät vuodelle 2026 ovat edelleen myönteiset. Vahvojen toimenpidesuunnitelmien ja terävöitetyn toimeenpanokyvyn ansiosta olen luottavainen, että parannamme suoritustamme vuoteen 2025 verrattuna.

Haluan esittää vilpittömän kiitokseni kaikille Suomisen sidosryhmille. Kiitos työntekijöille omistautumisesta ja sitkeydestä. Kiitos asiakkaille ja kumppaneille luottamuksesta ja yhteistyöstä. Kiitos osakkeenomistajille jatkuvasta tuesta, jonka avulla voimme investoida pitkäjänteiseen ja kestävään kasvuun.”

LIIKEVAIHTO

Loka–joulukuu 2025

Suomisen liikevaihto laski viimeisellä vuosineljänneksellä 19,6 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 95,3 milj. euroa (118,5). Myyntivolyymi pieneni vertailukaudesta, samoin kuin myyntihinnat, jotka seurasivat raaka-ainehintojen kehitystä. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 4,8 milj. euroa.

Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 58,8 milj. euroa (72,7) ja EMEA liiketoiminta-alueen 36,5 milj. euroa (45,8).


Koko tilikausi 2025

Vuonna 2025 Suomisen liikevaihto laski 10,8 % vertailukaudesta ja oli 412,4 milj. euroa (462,3). Lasku johtui pääasiassa alemmista myyntimääristä, mutta pystyimme osittain kompensoimaan alhaisempien myyntimäärien vaikutusta korkeammilla myyntihinnoilla ja tuotemixillä. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 12,0 milj. euroa.

Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 252,6 milj. euroa (287,9) ja EMEA liiketoiminta-alueen 159,9 milj. euroa (174,4).

KÄYTTÖKATE, LIIKEVOITTO / -TAPPIO JA TULOS

Loka–joulukuu 2025

Vertailukelpoinen käyttökate oli 1,9 milj. euroa (4,2). Käyttökate oli 1,3 milj. euroa (5,4). Vertailukelpoisen käyttökatteen laskuun vaikuttivat pääasiassa myyntimäärien ja myyntihintojen lasku, mutta näiden vaikutusta kompensoivat kuitenkin alemmat raaka-ainehinnat. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 0,4 milj. euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli -2,2 milj. euroa (-0,3). Liikevoitto / -tappio oli -3,2 milj. euroa (0,9).

Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat vuoden 2025 neljännellä vuosineljänneksellä -0,6 milj. euroa (+1,1) ja ne liittyivät pääosin uudelleenjärjestelyihin. Vuoden 2025 neljännellä vuosineljänneksellä liikevoiton / -tappion vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,0 milj. euroa (+1,1), ja ne koostuivat pääasiassa uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvistä kuluista sekä yhden tuotantolinjan sulkemisesta johtuvista arvonalentumistappioista. Vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä käyttökatteen ja liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat +1,1 milj. euroa.

Tulos ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -4,6 milj. euroa (0,6) ja raportointikauden tappio -3,9 milj. euroa (0,8). Tuloverot olivat viimeisellä vuosineljänneksellä +0,7 milj. euroa (+0,3).


Tilikausi 2025

Vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa (17,0). Käyttökate oli 11,3 milj. euroa (17,2). Suurin syy käyttökatteen heikkenemiseen oli myyntimäärien lasku. Korkeammat myyntihinnat kuitenkin osittain kompensoivat myyntimäärien laskun vaikutusta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 0,3 milj. euroa.

Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio oli -4,2 milj. euroa (-1,4). Liikevoitto / tappio oli -5,9 milj. euroa (-1,3).

Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,3 milj. euroa (+0,2), liittyen pääosin uudelleenjärjestelyohjelmiin. Liikevoiton / -tappion vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,7 milj. euroa (+0,2), aiheutuen uudelleenjärjestelykuluista sekä yhden tuotantolinjan sulkemisesta syntyneistä arvonalentumistappioista.

Tilikauden 2025 tappio ennen tuloveroja oli -13,4 milj. euroa (-5,3). Tilikauden verot olivat +1,3 milj. euroa (+0,1).

Raportointikauden tulos oli -12,1milj. euroa (-5,3).

RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2025 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 77,6 milj. euroa (60,8). Velkaantumisaste oli 80,7 % (51,7 %) ja omavaraisuusaste 35,3 % (37,9 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2025 yhteensä -7,5 milj. euroa (-4,1) eli -1,8 % (-0,9 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli -2,1 milj. euroa (+1,0).

Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 7,0 milj. euroa (6,5). Vuonna 2025 liiketoiminnan rahavirta oli 12,2 milj. euroa (3,9). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli vuonna 2025 0,21 euroa (0,07). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -6,1 milj. euroa (-5,0), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 8,3 milj. euroa positiivinen (5,9 milj. euroa negatiivinen) johtuen pääasiassa siitä, että saamisista ja vaihto-omaisuudesta vapautettiin pääomaa.

Suominen sopi kesäkuun lopussa uudesta kolmivuotisesta syndikoidusta lainajärjestelystä, joka koostuu 50 milj. euron määräaikaisesta lainasta sekä 50 milj. euron luottolimiittijärjestelystä (revolving credit facility). Sopimuksen eräpäivää on mahdollista jatkaa vuodella. Lainasopimus on solmittu Danske Bank A/S:n ja Nordea Bank Abp:n kanssa. Uuden lainajärjestelyn taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing) ja se korvaa Suomisen aiemman, 100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn, jonka luotonantajina olivat Danske Bank A/S ja Nordea Abp.

Suominen seuraa lainojen kovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Varmistaakseen, että kovenanttiehtoja ei rikota, Suominen on neuvotellut lainanantajien kanssa kovenanttiehtojen tasojen muuttamisesta.

INVESTOINNIT

Vuonna 2025 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 26,3 milj. euroa (16,0). Suurimmat yksittäiset investoinnit olivat kasvuinvestoinnit Alicanten tehtaalla Espanjassa sekä Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -16,8 milj. euroa (-18,4) ja arvonalentumistappiot -0,4 milj. euroa (-0,0).

HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2025 keskimäärin 695 (689) ja tilikauden päättyessä 672 (722) henkilöä (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina). Henkilömäärän vähennykset koskivat lähinnä tuotantotoimintoja.

EDISTYMINEN VASTUULLISUUDESSA

Suominen lähestyy vastuullisuusasioita kokonaisvaltaisesti. Yritysvastuuohjelmamme vuosille 2020–2025 määrittää painopisteemme ja niiden mittarit (KPI). Tuotevalikoimamme sisältää kestäviä kuitukankaita, ja kehitämme jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät.

Tavoitteemme on, että yli kaksi kolmasosaa käyttämistämme raaka-aineista on kasvipohjaisia ja että yli puolet uusista tuotekehityshankkeista keskittyy kestävien tuotteiden kehittämiseen. Keskitymme vahvasti turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteemme on nolla poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Vuonna 2025 Suomisella oli 2 (4) poissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

Olemme sitoutuneet parantamaan tuotannon tehokkuutta ja resurssien käyttöä sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä scope 1, 2 ja 3 -päästöjen osalta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C tavoitteen mukaisesti. Tavoitteenamme on myös saavuttaa nollataso kaatopaikalle päätyvässä kuitukangastuotantojätteessä vuoteen 2030 mennessä.

1,5 °C:n ilmastoskenaarion mukaisesti absoluuttinen päästövähennystavoitteemme on 42 % Scope 1–3-kokonaispäästöistä. Tavoitejakso on 2025–2030, ja vertailuvuosi 2024.

Vuonna 2025 Suominen aloitti ilmastonmuutoksen tiekartan ja siirtymäsuunnitelman (Climate Change Roadmap & Transition Plan) valmistelun. Työssä tunnistettiin keskeiset päästö- ja vaikutuskohdat eri toiminnoissa. Scope 1:n ja 2:n osalta painopisteenä ovat energiatehokkuuden parantaminen ja siirtyminen fossiilivapaaseen sähköön. Scope 3:ssa suurin päästölähde ovat ostetut raaka-aineet, minkä vuoksi Suominen keskittyy raaka-aineiden käytön tehostamiseen, tuoteportfolion ja mahdollisten investointien arviointiin sekä toimittajayhteistyön vahvistamiseen.

Suomisen ilmastosiirtymäsuunnitelma integroidaan osaksi yrityksen tulevaa strategiaa. Yksityiskohtaisempi suunnitelma sekä päästövähennystavoitteet julkaistaan, kun yrityksen uusi strategia on hyväksytty.

Vuonna 2025 Suominen osallistui EcoVadis-arviointiin jo neljättä kertaa ja sai kultamitalin toista vuotta peräkkäin. Tuloksen myötä Suominen sijoittuu valmistusalan muiden tekstiilituotteiden yritysten parhaaseen 2 prosenttiin sekä kaikkien EcoVadisin arvioimien yritysten parhaaseen 2 prosenttiin.

Tämä tulos heijastaa kestävään kehitykseen liittyvän työmme jatkuvaa parantamista ja osoittaa, että vastuullisuus on aidosti sekä strategiamme että päivittäisen toimintamme keskiössä.

Suominen julkaisee yksityiskohtaisen katsauksen vastuullisuusaiheisiin kestävyysraportissaan, joka sisältyy vuoden 2025 vuosikertomuksen yhteydessä julkaistavaan hallituksen toimintakertomukseen. Vuosikertomus julkaistaan 16.3.2025 alkavalla viikolla. Suomisen kestävyysraportti on laadittu Suomen kirjanpitolain, EU:n kestävyysraportointistandardien (ESRS) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2025 oli 58 259 219 osaketta ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2025 oli 1 096 086 osaketta eli 1,9 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 2,73 euroa, alin 1,56 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 1,89 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2025 päätöskurssi oli 2,34 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2025 päätöskurssi oli 1,79 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2025 oli 103,4 milj. euroa.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2025 Suominen Oyj:n hallussa oli 486 744 omaa osaketta.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti toukokuussa luovutettiin yhteensä 36 013 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Toimitusjohtajan osakeperusteisen kannustinjärjestelmän yhden ansaintajakson päätyttyä toimitusjohtaja Tommi Björnmanille siirrettiin kesäkuussa yhteensä 9 359 osaketta.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suomisen 25.4.2025 pidetty yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina.

Vuosipalkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2025 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavien kahden viikon ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 16.5.2025.

Hallituksen valtuutukset

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.

Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2026 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Hallitus valtuutettiin päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 5 000 000 kappaletta. Optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia ei voi antaa osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.

Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja se voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin myös suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää tai hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi taikka muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus kumoaa kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutukseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 saakka.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 36 013 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Toimitusjohtajan osakeperusteisen kannustinjärjestelmän yhden ansaintajakson päätyttyä toimitusjohtaja Tommi Björnmanille siirrettiin kesäkuussa yhteensä 9 359 osaketta.

Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 954 628 osaketta.

Vuonna 2025 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä palkitsemisraportissa, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

Yhtiön osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.


Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä: meneillään olevat ansaintajaksot

Jakso2023–20252024–20262025–2027
Palkkion perusteOsakkeen suhteellinen kokonaistuotto (Total Shareholder Return TSR)Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (40 %), suhteellinen kokonaistuotto (40 %) ja toiminnan tehostamis- ja vastuullisuustavoite (20 %)Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto (40 %), suhteellinen kokonaistuotto (40 %) ja toiminnan tehostamis- ja vastuullisuustavoite (20 %)
Mahdollinen palkkion maksuAnsaintakriteerit eivät täyttyneet, ei maksuaMaksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana keväällä 2027Maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana keväällä 2028
Osallistujat16 henkilöä20 henkilöä
Osakkeiden maksimimäärä621 3371 097 804

Suomisen toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Toimitusjohtaja Charles Héaulmén kannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajalla on oikeus osallistua yhtiön käynnissä oleviin pitkän aikavälin osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Mahdollinen maksu kannustinjärjestelmistä suhteutetaan pro ratan mukaisesti. Hänen osallistumisensa näihin järjestelmiin on sisällytetty ylläolevaan taulukkoon.

Toimitusjohtajalla on oikeus aloitusbonukseen, joka koostuu 200 000 yhtiön osakkeesta. Bonus maksetaan osakkeina vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä, mikäli toimitusjohtajasopimus on tuolloin edelleen voimassa. Mahdolliset verot maksaa palkkion saaja.

Vuoden 2026 kannustinjärjestelmän mukaisesti toimitusjohtajan odotetaan hankkivan enintään 100 000 Suominen Oyj:n osaketta Nasdaq Helsingin julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suominen vastaa sijoitukseen siten, että toimitusjohtaja saa vastikkeetta:

  • 100 000 osaketta, mikäli vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) on vähintään 20 milj. euroa
  • 300 000 osaketta tavoitetasolla, mikäli vertailukelpoinen käyttökate on 25 milj. euroa
  • 500 000 osaketta enimmäistasolla, mikäli vertailukelpoinen käyttökate on 30 milj. euroa.

Yhtiö siirtää osakkeet seuraavan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hallituksen päätöksen mukaisesti. Vuoden 2027 kannustinjärjestelmän osalta suunnitelman ensimmäinen puolisko on ehdoton ja toinen puolisko perustuu hallituksen asettamiin suoritustavoitteisiin, edellyttäen että toimitusjohtajan palvelussuhde yhtiössä on voimassa palkkioiden maksun ajankohtana.

Jakso2025–2026; AloitusbonusVuosittainen osakepalkkio 2026Vuosittainen osakepalkkio 2027 – ehdoton osuus
Palkkion perusteTyössäolovelvoite

Omistusvelvoite, vertailukelpoinen käyttökateOmistusvelvoite,
Mahdollinen palkkion maksuMaksetaan Suomisen osakkeina syyskuussa 2026Maksetaan Suomisen osakkeina keväällä 2027Maksetaan Suomisen osakkeina keväällä 2028
OsallistujatToimitusjohtajaToimitusjohtajaToimitusjohtaja
Osakkeiden maksimimäärä200 000500 000250 000

Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Kannustinjärjestelmässä toimitusjohtajan odotettiin omistavan tai hankkivan enintään 30 000 Suomisen osaketta Nasdaq Helsingin julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suominen vastaa toimitusjohtajan osakesijoitukseen luovuttamalla hänelle vastikkeetta enintään 60 000 osaketta (bruttona sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Kannustinjärjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, 1.6.2023–1.6.2024, 1.6.2023–1.6.2025 ja 1.6.2023–1.6.2026. Mahdollinen palkkio maksettiin osittain osakkeina ja osittain rahana kolmessa yhtä suuressa erässä kunkin ansaintajakson jälkeen edellyttäen, että toimitusjohtaja on yhtiön palveluksessa palkkion maksuhetkellä. Rahaosuus oli tarkoitettu kattamaan toimitusjohtajalle palkkioista aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso päättyi kesäkuussa, ja toimitusjohtajalle siirrettiin 9 359 osaketta. Järjestelmä päättyi kesäkuussa, koska Tommi Björnmanin palvelussuhde päättyi.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä avainhenkilöille

Suomisen hallitus päätti joulukuussa 2025 perustaa uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin valikoiduille avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden saamiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Järjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi avainhenkilöiden sitouttamisessa, uusien avainhenkilöiden houkuttelemisessa tai muissa hallituksen päättämissä erityistilanteissa.

Hallitus voi allokoida palkkioita sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä 2026–2028 tilikausien 2026–2028 aikana. Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 200 000 Suomisen osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat hallituksen valitsemat avainhenkilöt, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja.

Palkkiot maksetaan toukokuun 2029 loppuun mennessä, mutta kuitenkin vähintään kaksitoista kuukautta palkkiomahdollisuuden määrittämisen jälkeen. Palkkio perustuu voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työ- tai toimisuhteen jatkumiseen.

Palkkio maksetaan osittain Suomisen osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalimaksut. Jos avainhenkilön työ- tai johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Hallitus voi asettaa omistusvelvoitteen palkkiona maksettaville osakkeille.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2025 lopussa Suomisella oli 4 365 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen tai äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

Katsauskauden aikana Suominen ei vastaanottanut Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaisia ilmoituksia.

MUUTOKSET JOHTORYHMÄSSÄ

Minna Rouru aloitti Suomisen henkilöstö- ja viestintäjohtajana tammikuussa.

Mark Ushpol aloitti Suomisen Amerikat liiketoiminta-alueen johtajana tammikuussa.

Darryl Fournier aloitti Suomisen operatiivisena johtajana helmikuussa.

Jonni Friman, EVP, Transformation Management Office ja johtoryhmän jäsen, jätti Suomisen heinäkuun lopussa.

Suominen ilmoitti 30.6., että toimitusjohtaja Tommi Björnman jättää Suomisen, ja että Suomisen hallitus oli nimittänyt Charles Héaulmén, hallituksen puheenjohtajan, uudeksi toimitusjohtajaksi. Héaulmé aloitti 11. elokuuta 2025. Janne Silonsaari, talousjohtaja, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana ajalla 30.6.–10.8.2025.

Héaulmé jatkaa hallituksen puheenjohtajana Suomisen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään vuonna 2026, asti. Hän luopui hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajuudestaan ja jäsenyydestään 30.6.

Suominen ilmoitti lokakuussa, että François Guetat on nimitetty operatiiviseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi marraskuusta alkaen. Samalla ilmoitettiin, että Darryl Fournier jättää operatiivisen johtajan tehtävät ja johtoryhmän jäsenyyden.

NIMITYSTOIMIKUNTA

Suomisen kolme suurinta osakkeenomistajaa Ahlstrom Capital B.V., Etola Group Oy ja Oy Etra Invest Ab ovat nimittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

  • Jyrki Vainionpää, toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy, Ahlstrom Capital B.V:n edustajana
  • Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola Group Oy, Etola Group Oy:n edustajana
  • Ville Vuori, hallitusammattilainen, Oy Etra Invest Ab:n edustajana


Suomisen hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulmé toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2025 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

Nimitystoimikunta valitsi 21.10.2025 pitämässään järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Jyrki Vainionpään.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2025.

Yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024.

Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024. Yhtiökokouksen tekemä päätös on neuvoa-antava.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa ja jakokelpoiset varat jätetään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan ja ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 74 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio on 45 000 euroa ja muiden jäsenten vuosipalkkio 35 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta seuraavasti: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä.

Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. 

Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7).

Yhtiökokous valitsi Suominen Oyj:n hallituksen jäseniksi uudelleen Andreas Ahlströmin, Björn Borgmanin, Charles Héaulmén, Nina Linanderin ja Laura Remeksen. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Gail Ciccione ja Maija Joutsenkoski.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Charles Héaulmé.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimikaudeksi. KPMG Oy Ab ilmoitti nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT, KRT Anders Lundinin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. KPMG Oy Ab on ilmoittanut, että päävastuullisena kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT, KRT Anders Lundin. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Suominen julkaisi pörssitiedotteen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä 25.4.2025. Pörssitiedote ja uusien hallituksen jäsenien esittelyt löytyvät Suomisen internetsivuilta www.suominen.fi.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi hallituksen varapuheenjohtajaksi Andreas Ahlströmin.

Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan, henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ja strategiavaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Nina Linander, ja Andreas Ahlström sekä Laura Remes valittiin uudelleen jäseniksi. Maija Joutsenkoski valittiin uudeksi jäseneksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Charles Héaulmé, ja Björn Borgman valittiin uudelleen jäseneksi. Gail Ciccione valittiin uudeksi jäseneksi. Strategiavaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Laura Remes, ja Andreas Ahlström valittiin uudelleen jäseneksi. Maija Joutsenkoski valittiin uudeksi jäseneksi.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Valmistukseen liittyvät riskit

Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.

Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yhtiöstä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennalta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat suorat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla.

Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.

Kilpailu

Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Uusiin teknologioihin perustuvat tai halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yhtiön tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita.


Raaka-aineiden hinta ja saatavuus

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keskimäärin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta.

Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epätodennäköisiä.

Energian hinta ja saatavuus

Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten nousun kautta.

Markkinoihin ja asiakkuuksiin liittyvät riskit

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2025 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 69,5 %:sta (69,4 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella.

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista. Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia. Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli viidentoista vuoden ajan, ja täten yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen.

Yleensä pyyhintätuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä on ollut pysyvää taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. On kuitenkin mahdollista, että korkea kuluttajahintainflaatio voi johtaa pyyhintätuotteiden kysynnän laskuun, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot pienenevät.

Ukrainan sotaan liittyen välittömät vaikutukset Suomisen liiketoimintaan ovat vähäiset, sillä meillä ei ole asiakkaita eikä tavarantoimittajia Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa. Suomiseen vaikuttavat eniten hyökkäyksen välilliset taloudelliset vaikutukset.

Epävakaudet eri puolilla maailmaa aiheuttavat edelleen yleistä epävarmuutta.

Lainsäädännön, poliittisen ympäristön ja taloudellisten olosuhteiden muutokset

Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvissä asemissa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään.

Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maantieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.

Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin vaihtokurssiin liittyvää riskiä. Suominen hallinnoi valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Investoinnit

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.

Kyberturvallisuus ja tietoturva
Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja viestintäjärjestelmien ja -ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai -ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.

Rahoitus- ja taloudelliset riskit

Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan.

Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin kuuluvat mm. omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen toimintaympäristöä leimasivat vuonna 2025 jatkuva makrotaloudellinen epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet. Yleinen taloustilanne, inflaatiopaineet ja globaalit kauppapoliittiset muutokset vaikuttivat markkinasentimenttiin ja ostokäyttäytymiseen eri alueilla.

Jatkuvat geopoliittiset jännitteet, kuten Ukrainan sota ja epävakaus Lähi-idässä, loivat maailmanlaajuista epävarmuutta. Lisäksi Yhdysvaltojen tullipolitiikan kehitys lisäsi volatiliteettia globaaleissa toimitusketjuissa ja aiheutti tilapäisesti häiriöitä kysynnässä erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Markkinadynamiikkaan vaikuttivat vuoden mittaan ylikapasiteetti ja kauppapolitiikan aiheuttamat muutokset globaaleissa kauppavirroissa.

Ylitarjonta ja kiristynyt kilpailu loivat painetta hinnoitteluun erityisesti Euroopassa, ja raaka-aineiden hinnat laskivat ennätysalhaiselle tasolle. Samaan aikaan asiakkaat keskittyivät yhä enemmän varastojen optimointiin ja hankintalähteiden monipuolistamiseen toimitusketjuriskien pienentämiseksi.

Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta kuitukangas- ja pyyhintätuotemarkkinat pysyivät muutoskestävinä, ja niissä on nähtävissä pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin syklistä, ja pyyhintätuotemarkkina on historiallisesti säilynyt vakaana haastavinakin talousjaksoina.

NÄKYMÄT

Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2026 paranee vuodesta 2025. Vuonna 2025 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 12,6 milj. euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1. - 31.12.2025 oli -3 673 120,27 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 15 122 312,95 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 90 814 648,85 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa ja että tilikauden tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

SELVITYKSEN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ, PALKITSEMISRAPORTIN, TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JULKISTAMINEN

Suominen julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, ja palkitsemisraportin tilikaudelta 2025, yhtiön vuosikertomuksessa 16.3.2026 alkavalla viikolla. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suomisen verkkosivuilta www.suominen.fi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2026

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän 15.4.2026. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle pörssitiedotteena julkaistavalla kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta julkisti 26.1.2026 ehdotuksen hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta Suomisen varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärän lasketaan seitsemästä kuuteen.

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Nina Linander, Laura Remes, Gail Ciccione ja Maija Joutsenkoski, ja että hallituksen uudeksi jäseneksi valitaan Ville Vuori.

Hallituksen nykyinen jäsen Björn Borgman ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa. Lisäksi nykyinen hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulmé on päättänyt jättäytyä pois hallituksesta, koska toimii nykyisin yhtiön toimitusjohtajana.

Ville Vuori (s. 1973, insinööri, eMBA, Suomen kansalainen) toimii tällä hetkellä Incap Oyj:n ja Aspocomp Oyj:n hallitusten puheenjohtajana. Ennen tätä hän on toiminut Kemppi Oy:n ja Incap Oyj:n toimitusjohtajina.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Invest B.V:n toimitusjohtajana sekä Maija Joutsenkoskea, joka toimii tällä hetkellä A. Ahlström Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja, Ahlstrom Capital B.V., kuuluu samaan konserniin kuin Ahlström Invest B.V. ja A. Ahlström Oy.
Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin Ville Vuori.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Ehdotus hallituksen palkkioista
Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen palkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 74 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 45 000 euroa ja muiden jäsenten vuosipalkkio 35 000 euroa. Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.

Vuosipalkkioista 75 % maksetaan rahana ja 25 % Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä.

Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Nimitystoimikunnan kokoonpano
Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2025 alkaen Jyrki Vainionpää (toimitusjohtaja, A. Ahlström Oy) Ahlstrom Capital B.V:n nimeämänä edustajana, Mikael Etola (toimitusjohtaja, Etola-Yhtiöt) Etola Group Oy:n nimeämänä edustajana ja Ville Vuori (hallitusammattilainen) Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Charles Héaulmé toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Jyrki Vainionpää toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana.

Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä yksimielisesti, lukuun ottamatta sitä, että Charles Héaulmé ja Ville Vuori pidättäytyivät osallistumasta päätöksentekoon nimitystoimikunnan hallituksen puheenjohtajaa koskevan ehdotuksen osalta.

Suominen Oyj:n hallitus sisällyttää nimitystoimikunnan ehdotukset myöhemmin julkaistavaan yhtiökokouskutsuun. Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 15.4.2026.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi–maaliskuulta 2026 torstaina 7.5.2026.

TIEDOTUSTILAISUUS

Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé ja talousjohtaja Janne Silonsaari esittelevät tuloksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle englanninkielisessä audiocast-lähetyksessä ja puhelinkonferenssissa samana päivänä klo 11.00. Lähetystä on mahdollista seurata osoitteessa https://suominen.events.inderes.com/q4-2025. Lähetyksen tallenne ja esitysaineistot ovat saatavilla tilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.

Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta rekisteröitymällä osoitteessa https://events.inderes.com/suominen/q4-2025/dial-in. Rekisteröidyttyäsi saat puhelinnumeron ja konferenssitunnuksen osallistuaksesi konferenssiin. Kysymykset tulee esittää englanniksi.

SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2025

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetty Suomisen tilinpäätös on tilintarkastamaton. Myös neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu pääosin samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä. Uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat tai standardien vuosittaiset parannukset, jotka tulivat voimaan 1.1.2025 alkaneella raportointikaudella, on esitetty alla.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka tulivat voimaan vuonna 2025:

- Vaihdettavuuden puuttuminen, muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -tilinpäätösstandardiin, sovellettava 1.1.2025 alkaen. Muutokset määrittävät, miten yrityksen tulee arvioida onko valuutta vaihdettavissa toiseen valuuttaan, ja kuinka sen on määritettävä avistakurssi niille valuutoille, jotka eivät ole vaihdettavissa. Koska Suominen harjoittaa liiketoimintaa vain vaihdettavissa olevissa valuutoissa, muutoksilla ei ole vaikutusta Suomiseen.

Muilla uusilla tai uudistetuilla tilinpäätösstandardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2025, ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan 1.1.2026 tai myöhemmin:

- Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -tilinpäätösstandardeihin, sovellettava 1.1.2026 alkaen. Uusia vaatimuksia on sovellettava takautuvasti, ja muutosten vaikutukset kirjataan avaavan taseen voittovaroihin.

Muutokset selventävät rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamista, kuinka arvioidaan ESG-sidonnaisten ​​tai vastaavia ehdollisia ominaisuuksia sisältävien rahoitusvarojen sopimuksellisten rahavirtojen ominaisuuksia, sekä miten käsitellään ilman palautusoikeutta olevia ("non-recourse") rahoitusvaroja ja niihin sopimuksellisesti sidottuja instrumentteja. Kun rahoitusvelan maksu suoritetaan käyttäen sähköistä maksujärjestelmää, standardimuutokset sisältävät myös tiettyjen ehtojen täyttyessä laatimisperiaatevaihtoehdon rahoitusvelkojen taseesta pois kirjaamiseen ennen selvityspäivää.

Muutokset edellyttävät lisätietojen antamista niistä rahoitusvaroista ja -veloista, mukaan lukien ESG-sidonnaiset rahoitusinstrumentit, joiden sopimusehdoissa on viitattu ehdolliseen tapahtumaan, sekä oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi.

Muutoksella ei ole olennaista merkitystä Suomisen käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta arvostettavista oman pääoman ehtoisista instrumenteista annettaviin liitetietoihin.

Muilta osin muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomiseen.

- IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, sovellettava 1.1.2027 lähtien. Myös tämän standardin tuomia muutoksia muihin IFRS-tilinpäätösstandardeihin on sovellettava 1.1.2027 lähtien. Standardia on sovellettava takautuvasti.

Uusi standardi tuo tuloslaskelmaan uusia ryhmiä ja välisummia. Standardi vaatii myös johdon määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien lukujen (management-defined performance measures, MPM) esittämistä tilinpäätöksessä ja sisältää uusia vaatimuksia taloudellisten tietojen esittämispaikasta sekä tietojen yhdistelystä ja erittelystä. IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -tilinpäätösstandardin.

Uuden standardin mukaa yrityksen on luokiteltava kaikki tuloslaskelman tuotot ja kulut johonkin viidestä ryhmästä, eli liiketoiminnan ryhmään, sijoitusten ryhmään, rahoituksen ryhmään, tuloverojen ryhmään tai lopetettujen toimintojen ryhmään. IFRS 18 myös vaatii seuraavien väli- ja loppusummien esittämistä tuloslaskelmassa: liikevoitto tai -tappio, voitto tai tappio ennen rahoituseriä ja tuloveroja sekä voitto tai tappio.

IFRS 18 tuo tilinpäätökseen johdon määrittelemät tuloksellisuutta kuvaavat luvut (MPM), jotka on määritelty sellaisten tuottojen ja kulujen välisummaksi, joita yritys käyttää tilinpäätöksen ulkopuolisessa julkisessa tiedottamisessaan voidakseen kommunikoida johdon käsityksen yrityksen taloudellisesta tilasta. IFRS 18 vaatii, että yritys esittää yhdessä liitetiedossa tiedot kaikista yrityksen käyttämistä johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista. Jokaisesta johdon määrittelemästä tuloksellisuutta kuvaavasta luvusta tulee esittää riittävät tiedot, kuten kyseisen luvun laskenta sekä täsmäytys lähimmin vertailukelpoiseen IFRS-tilinpäätösstandardien määrittämään välisummaan.

IFRS 18 myös erottaa toisistaan informaation esittämisen tilinpäätöksen päälaskelmissa ja liitetiedoissa ja ottaa käyttöön periaatteen, jolla tietojen esittämispaikka määritetään perustuen päälaskelmien ja liitetietojen rooleihin tilinpäätöksessä. Standardi vaatii, että tietojen yhdistäminen ja erittely tehdään tietojen samankaltaisten ja erilaisten ominaisuuksien perusteella. Standardissa annetaan myös ohjeita tilinpäätöksen yhdistelyerien järkeviin kuvauksiin tai nimityksiin.

IFRS 18 -tilinpäätösstandardin soveltaminen muuttaa myös IAS 7 Rahavirtalaskelmat -tilinpäätösstandardia. Epäsuorassa rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirran aloituskohta muuttuu liikevoitoksi tai -tappioksi. Myös valinnaisuus osinkotuottojen ja korkojen sijainnista rahavirtalaskelmassa on suurelta osin poistettu.

Myös muihin IFRS-tilinpäätösstandardeihin tulee muutoksia, joista Suomiselle olennaisin on IAS 34 Osavuosikatsaukset -tilinpäätösstandardin muutos, joka edellyttää johdon määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien lukujen esittämistä myös osavuosikatsauksissa.

Uusi standardi muuttaa liikevoiton / -tappion määritelmää. Suomisen IFRS 18:n mukaan laskettu liikevoitto / tappio on heikompi kuin ennen standardin soveltamista laskettu liikevoitto / tappio, koska osa nykyisin rahoituserissä esitetyistä kulueristä esitetään jatkossa liiketoiminnan ryhmässä ennen liikevoittoa / tappiota. Lisäksi eräät nykyisin rahoituserissä esitetyt tuotot esitetään uuden standardin mukaisesti sijoitusten ryhmässä. Rahoituksen ryhmässä esitetään IFRS 18 -standardin voimaantulon jälkeen lähinnä korollisiin velkoihin liittyvät korko- ja muut kulut.

Myös voitto / tappio ennen tuloveroja muuttuu hieman, kun veroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut esitetään tuloverojen ryhmässä.

Muilla uusilla tai uudistetuilla tilinpäätösstandardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2026 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

TASE

1 000 euroa31.12.202531.12.2024
Varat  
Pitkäaikaiset varat  
Liikearvo15 49615 496
Aineettomat hyödykkeet1 1502 754
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet124 844120 356
Käyttöoikeusomaisuuserät8 61711 003
Oman pääoman ehtoiset instrumentit421421
Muut pitkäaikaiset saamiset155158
Laskennalliset verosaamiset3 5952 269
Pitkäaikaiset varat yhteensä154 278152 457
   
Lyhytaikaiset varat  
Vaihto-omaisuus40 44347 470
Myyntisaamiset38 07762 477
Muut lyhytaikaiset saamiset6 8696 119
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset660514
Rahavarat32 06441 340
Lyhytaikaiset varat yhteensä118 112157 919
   
Varat yhteensä272 391310 376


Oma pääoma ja velat  
Oma pääoma  
Osakepääoma11 86011 860
Ylikurssirahasto24 68124 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto75 69275 692
Arvonmuutos- ja muut rahastot553436
Kurssierot-6 7513 312
Kertyneet voittovarat-9 9331 626
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma96 102117 608
   
Velat  
Pitkäaikaiset velat  
Laskennalliset verovelat4 2787 990
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä173189
Pitkäaikaiset varaukset579588
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat6 8299 277
Muut pitkäaikaiset korolliset velat49 825
Joukkovelkakirjalainat49 76549 606
Pitkäaikaiset velat yhteensä111 44867 650
   
Lyhytaikaiset velat  
Lyhytaikaiset varaukset178
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat2 8372 877
Muut lyhytaikaiset korolliset velat40 000
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat5214
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat61 99881 849
Lyhytaikaiset velat yhteensä64 840125 118
   
Velat yhteensä176 289192 768
   
Oma pääoma ja velat yhteensä272 391310 376

TULOSLASKELMA

1 000 euroa10-12/202510-12/20241-12/20251-12/2024
Liikevaihto95 338118 510412 433462 318
Hankinnan ja valmistuksen kulut-90 484-110 979-386 153-432 589
Bruttokate4 8557 53126 28029 729
Liiketoiminnan muut tuotot6682 2092 6194 952
Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut-8 034-8 050-31 503-32 068
Tutkimus- ja kehityskulut-613-763-2 811-4 023
Liiketoiminnan muut kulut-109-58-489152
Liikevoitto / -tappio-3 233869-5 904-1 257
Nettorahoituskulut-1 365-275-7 467-4 086
Voitto / tappio ennen tuloveroja-4 598595-13 370-5 343
Tuloverot6832501 30053
Raportointikauden voitto / tappio-3 915845-12 070-5 290
     
Osakekohtainen tulos, euroa    
Laimentamaton-0,070,01-0,21-0,09
Laimennettu-0,070,01-0,21-0,09


LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 euroa10-12/202510-12/20241-12/20251-12/2024
     
Raportointikauden voitto / tappio-3 915845-12 070-5 290
     
Muut laajan tuloksen erät:    
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi    
Kurssierot-5326 734-11 5133 949
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot8-9021 449-749
Yhteensä-5235 832-10 0643 201
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi    
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät5-115-11
Yhteensä5-115-11
     
Muut laajan tuloksen erät yhteensä-5185 821-10 0593 190
     
Raportointikauden laaja tulos yhteensä-4 4336 666-22 129-2 100

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1 000 euroaOsake-pääomaYlikurssi-rahastoSVOP-rahastoKurssierot
Oma pääoma 1.1.202511 86024 68175 6923 312
Raportointikauden voitto / tappio
Muut laajan tuloksen erät-10 064
Laaja tulos yhteensä-10 064
Osakeperusteiset maksut
Omien osakkeiden luovutus
Siirrot erien välillä
Oma pääoma 31.12.202511 86024 68175 692-6 751


1 000 euroaArvonmuutos- ja muut rahastotKertyneet voittovaratEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.20254361 626117 608
Raportointikauden voitto / tappio-12 070-12 070
Muut laajan tuloksen erät5-10 059
Laaja tulos yhteensä-12 065-22 129
Osakeperusteiset maksut562562
Omien osakkeiden luovutus6161
Siirrot erien välillä117-117
Oma pääoma 31.12.2025553-9 93396 102
1 000 euroaOsake-pääomaYlikurssi-rahastoSVOP-rahastoKurssierot 
Oma pääoma 1.1.202411 86024 68175 692111 
Raportointikauden voitto / tappio 
Muut laajan tuloksen erät3 201 
Laaja tulos yhteensä3 201 
Osingonjako 
Osakeperusteiset maksut 
Omien osakkeiden luovutus 
Siirrot erien välillä 
Oma pääoma 31.12.202411 86024 68175 6923 312 


1 000 euroaArvonmuutos- ja muut rahastotKertyneet voittovaratEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.202431612 251124 912
Raportointikauden voitto / tappio-5 290-5 290
Muut laajan tuloksen erät-113 190
Laaja tulos yhteensä-5 301-2 100
Osingonjako-5 769-5 769
Osakeperusteiset maksut511511
Omien osakkeiden luovutus5454
Siirrot erien välillä120-120
Oma pääoma 31.12.20244361 626117 608

RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa1-12/20251-12/2024
   
Liiketoiminnan rahavirta  
Raportointikauden voitto / tappio-12 070-5 290
Oikaisut raportointikauden voittoon / tappioon yhteensä23 97721 244
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta11 90615 954
Nettokäyttöpääoman muutos8 348-5 931
Rahoituserät-6 123-4 975
Tuloverot-1 913-1 191
Liiketoiminnan rahavirta12 2183 857
   
Investointien rahavirta  
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin-25 588-14 391
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit120114
Investointien rahavirta-25 468-14 277
   
Rahoituksen rahavirta  
Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot50 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot88 000160 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut-128 000-160 000
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut-2 848-3 312
Osingonjako-5 769
Rahoituksen rahavirta7 152-9 081
   
Rahavarojen muutos-6 098-19 501
   
Rahavarat raportointikauden alussa41 34058 755
Valuuttakurssimuutosten vaikutus-3 1772 086
Rahavarojen muutos-6 098-19 501
Rahavarat raportointikauden lopussa32 06441 340

TUNNUSLUVUT

 10-12/202510-12/20241-12/20251-12/2024
Liikevaihdon muutos, % *-19,63,1-10,82,5
Bruttokate, osuus liikevaihdosta, %5,16,46,46,4
Vertailukelpoinen käyttökate, osuus liikevaihdosta, %2,03,63,13,7
Käyttökate, osuus liikevaihdosta, %1,44,52,73,7
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio, osuus liikevaihdosta, %-2,4-0,2-1,0-0,3
Liikevoitto / -tappio, osuus liikevaihdosta, %-3,40,7-1,4-0,3
Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, %-1,4-0,2-1,8-0,9
Voitto / tappio ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, %-4,80,5-3,2-1,2
Raportointikauden voitto / tappio, osuus liikevaihdosta, %-4,10,7-2,9-1,1
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa9 3117 18126 28916 004
Poistot ja arvonalentumistappiot, 1 000 euroa4 5654 49617 20118 431
Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %-11,4-4,4
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %-3,3-0,7
Omavaraisuusaste, %35,337,9
Velkaantumisaste (gearing), %80,751,7
Henkilöstö keskimäärin (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina)695689
Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton-0,070,01-0,21-0,09
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu-0,070,01-0,21-0,09
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa0,120,110,210,07
Osakekohtainen oma pääoma, euroa1,662,04
Osakekohtainen osinko, euroa **0,000,00
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)-8,57-24,87
Osinkosuhde, %N/AN/A
Efektiivinen osinkotuotto, %N/AN/A
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita57 772 47557 727 103
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa1,792,28
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa1,561,96
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa2,732,93
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa1,892,53
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa103,4131,6
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä1 096 086951 426
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä1,91,7


* Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
    
** 2025 hallituksen ehdotus    
   31.12.202531.12.2024
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa    
Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  106 82959 277
Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  2 83742 877
Rahavarat  -32 064-41 340
Korolliset nettovelat  77 60260 815

TUNNUSLUKUJEN LASKENTA

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

1 000 euroa 31.12.202531.12.2024
Raportointikauden voitto / tappio -12 070-5 290
    
    
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 760 10857 713 587
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 949 17857 878 570
    
Osakekohtainen tulos   
    
euroa   
Laimentamaton -0,21-0,09
Laimennettu -0,21-0,09

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta





   
 Liiketoiminnan rahavirta
=Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita

 


  20252024
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa 12 2183 857
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 772 47557 727 103
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,210,07

Osakekohtainen oma pääoma

Osakekohtainen oma pääoma

=

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita


  20252024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa 96 102117 608
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 772 47557 727 103
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 1,662,04

Osinkosuhde, %

Osinkosuhde, %

=

Osakekohtainen osinko x 100 
Laimentamaton osakekohtainen tulos 
  20252024
Osakekohtainen osinko x 100 0,000,00
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa-0,21-0,09
Osinkosuhde, % N/AN/A

Efektiivinen osinkotuotto, %

Efektiivinen osinkotuotto, %

=

Osakekohtainen osinko x 100
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20252024
Osakekohtainen osinko x 100 0,000,00
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa1,792,28
Efektiivinen osinkotuotto, % N/AN/A

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

=

Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
Laimentamaton osakekohtainen tulos


  20252024
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 1,792,28
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa-0,21-0,09
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) -8,57-24,87

Osakekannan markkina-arvo

Osakekannan markkina-arvo=Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20252024
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 772 47557 727 103
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa1,792,85
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 103,4131,6

Osakkeiden vaihto

Osakkeiden vaihto=Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita


  20252024
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella 1 096 086951 426
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita57 760 10857 713 587
Osakkeiden vaihto, % 1,91,7

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto / -tappio ja vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio

Liikevoitto / -tappio (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioida tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto / -tappio esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton / -tappio. Liikevoittoa / -tappiota oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2025 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat yhden tuotantolinjan sulkemiseen liittyvät arvonalentumistappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2024 tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttivat lähinnä uudelleenjärjestelykulut.

Liikevoitto / -tappio (EBIT)=Voitto / tappio ennen tuloveroja + nettorahoituskulut
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio (EBIT)=Voitto /tappio ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä


1 000 euroa 20252024
Liikevoitto / -tappio -5 904-1 257
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut 7811 605
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut / kuluvarausten peruutukset -85-1 435
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut 6504
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat liiketoiminnan muut tuotot -49-305
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumistappiot 426
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistappiot 3
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot -41
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio -4 182-1 426

Käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Käyttökate (EBITDA)=Liikevoitto / -tappio + poistot ja arvonalentumiset)
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)=Liikevoitto / -tappio+ poistot ja arvonalentumiset, oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä


1 000 euroa 20252024
Liikevoitto / -tappio -5 904-1 257
+ Poistot ja arvonalentumiset17 20118 431
Käyttökate 11 29817 174
    
    
    
Käyttökate 11 29817 174
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat irtisanomiskulut 7811 605
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat ennallistamiskulut / kuluvarausten peruutukset -85-1 435
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut 6504
+ Muut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat liiketoiminnan muut tuotot -49-305
+ Tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vaihto-omaisuuden arvonalentumistappiot-41
Vertailukelpoinen käyttökate 12 59417 001

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset. Bruttoinvestoinnit eivät sisälly lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.

1 000 euroa 20252024
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 160109
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin26 13015 895
Bruttoinvestoinnit 26 28916 004

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korolliset nettovelat=Korolliset velat nimellisarvoon − rahavarat


1 000 euroa 20252024 
Korolliset velat 109 256101 760 
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 408394 
Rahavarat-32 064-41 340
Korolliset nettovelat 77 60260 815 
     
Korolliset velat 109 256101 760 
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 408394 
Korollisten velkojen nimellisarvo 109 666102 154 

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

Oman pääoman tuotto (ROE), %

=

Raportointikauden voitto / tappio (rullaava 12 kuukautta) x 100
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)


1 000 euroa 20252024
Raportointikauden voitto / tappio (rullaava 12 kuukautta) -12 070-5 290
    
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2024 / 2023 117 608124 912
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2025 / 2024 112 466126 045
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2025 / 2024 101 577118 081
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2025 / 2024 100 153110 781
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2025 / 2024 96 102117 608
Keskiarvo 105 581119 485
    
Oman pääoman tuotto (ROE), % -11,4-4,4

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma=Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä + korolliset velat - rahavarat


1 000 euroa 20252024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102117 608
Korolliset velat 109 256101 760
Rahavarat -32 064-41 340
Sijoitettu pääoma 173 294178 028

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

=

Liikevoitto / -tappio (rullaava 12 kuukautta) x 100
Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo


1 000 euroa 20252024
Liikevoitto / -tappio (rullaava 12 kuukautta) -5 904-1 257
    
Sijoitettu pääoma 31.12.2024 / 2023 178 028168 435
Sijoitettu pääoma 31.3.2025 / 2024 179 559174 706
Sijoitettu pääoma 30.6.2025 / 2024 188 099174 218
Sijoitettu pääoma 30.9.2025 / 2024 175 792173 650
Sijoitettu pääoma 31.12.2025 / 2024 173 294178 028
Keskiarvo 178 954173 807
    
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % -3,3-0,7

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Omavaraisuusaste, %

=

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot


1 000 euroa 20252024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102117 608
    
Taseen loppusumma 272 391310 376
Saadut ennakot -212-31
  272 178310 345
    
Omavaraisuusaste, % 35,337,9

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

Velkaantumisaste, %

=

Korolliset nettovelat x 100
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä


1 000 euroa 20252024
Korolliset nettovelat 77 60260 815
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 96 102117 608
Velkaantumisaste, % 80,751,7

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 euroa1-12/20251-12/2024
Suomi3 7253 619
Muu Eurooppa147 322159 639
Pohjois- ja Etelä-Amerikka260 942297 628
Muut maat4441 432
Yhteensä412 433462 318


NELJÄNNESVUOSIKEHITYS

 20252024
1 000 euroa10-127-94-61-310-127-94-61-3
Liikevaihto95 33899 76799 827117 501118 510111 553118 668113 587
Vertailukelpoinen käyttökate1 8903 4283 2174 0604 2313 3054 9824 484
% liikevaihdosta2,03,43,23,53,63,04,23,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät-558-102-6361 13572-1 224190
Käyttökate1 3313 3262 5814 0605 3653 3773 7584 673
% liikevaihdosta1,43,32,63,54,53,03,24,1
         
Vertailukelpoinen liikevoitto / -tappio-2 249-675-966-292-265-1 481408-88
% liikevaihdosta-2,4-0,7-1,0-0,2-0,2-1,30,3-0,1
         
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät-984-102-6361 13572-1 224186
Liikevoitto / -tappio-3 233-777-1 602-292869-1 409-81699
% liikevaihdosta-3,4-0,8-1,6-0,20,7-1,3-0,70,1
Nettorahoituskulut-1 365-1 341-2 888-1 874-275-1 926-1 095-790
Voitto / tappio ennen tuloveroja-4 598-2 117-4 489-2 166595-3 335-1 911-691
% liikevaihdosta-4,8-2,1-4,5-1,80,5-3,0-1,6-0,6
          

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN MYYNTI NELJÄNNESVUOSITTAIN

 20252024
1 000 euroa10-127-94-61-310-127-94-61-3
Amerikat58 83960 27959 87473 57772 65969 52375 69470 030
EMEA36 50439 49739 98143 93545 82942 06542 97743 549
Kohdistamattomat kurssierot ja konsernieliminoinnit-5-10-29-1122-35-38
Yhteensä95 33899 76799 827117 501118 510111 553118 668113 587

LÄHIPIIRITIEDOT

Suomisen lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhtiö (Suominen Oyj) ja tytäryhtiöt. Näiden lisäksi lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Suomisella on erilliset konsulttisopimukset kahden hallituksen jäsenen, Laura Remeksen ja Gail Ciccionen, kanssa. Konsulttisopimusten perusteella heiltä ostetut palvelut olivat tammi−joulukuussa seuraavat: Laura Remes 19,5 tuhatta euroa ja Gail Ciccione 24,1 tuhatta euroa.

Johdon palkat

Suominen Oyj:n 25.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 25 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2025 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 36 013 osaketta. Osakkeet luovutettiin 16.5.2025 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 75 987 euroa.

Suominen Oyj:n hallitukselle maksettiin vuonna 2025 vuosipalkkioita ja kokouspalkkioita yhteensä 401 tuhatta euroa, josta osakkeina maksettujen palkkioiden arvo oli 76 tuhatta euroa.

Toimitusjohtaja Tommi Björnmanin kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso päättyi kesäkuussa, ja toimitusjohtajalle siirrettiin 9 359 osaketta. Luovutettujen osakkeiden ja rahana maksetun osuuden arvo oli 40 604 euroa.

Maksetut ja jaksotetut palkat luontoisetuineen toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle olivat katsauskaudella 2 365 tuhatta euroa, josta luovutettujen osakepalkkioiden osuus oli 42 tuhatta euroa. Pakolliset eläkemaksut ja -jaksotukset olivat 251 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut ja -jaksotukset 97 tuhatta euroa. Tommi Björnmanille maksettiin lisäksi tammikuussa 2026 12 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus, 462 000 euroa.

Jäljellä olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien IFRS-standardien mukaiset kulujaksotukset ilman sosiaalikuluja olivat raportointikaudelta lähipiirin osalta 598 tuhatta euroa.

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

kpl osakkeita

   
   
Halllitus31.12.202531.12.2024
Charles Héaulmé(*19 902
Andreas Ahlström, hallituksen varapuheenjohtaja36 32030 989
Björn Borgman32 31228 166
Gail Ciccione 25.4.2025 lähtien4 146
Maija Joutsenkoski 25.4.2025 lähtien4 146
Nina Linander37 15931 828
Laura Remes10 3666 220
Aaron Barsness 25.4.2025 saakka8 723
Yhteensä124 449125 828
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,21 %0,22 %
   
(* Charles Héaulmén osakeomistus on ilmoitettu vuodelta 2024 hallituksen osakeomistuksissa ja vuodelta 2025 johtoryhmän osakeomistuksissa.
   
Johtoryhmä  
Charles Héaulmé(*44 750
François Guetat
Markku Koivisto53 17253 172
Minna Rouru1 300
Janne Silonsaari
Mark Ushpol
Tommi Björnman39 556
Jonni Friman
Yhteensä99 22292 728
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,17 %0,16 %



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025

OsakkeenomistajaOsakemäärä kpl% osakkeista ja äänistä
Ahlström Capital B.V.14 127 44924,2 %
Etola Group Oy7 434 00012,8 %
Oy Etra Invest Ab7 000 00012,0 %
OP-Henkivakuutus Oy4 771 8508,2 %
Nordea Nordic Small Cap Fund3 600 3716,2 %
Mandatum henkivakuutusosakeyhtiö2 884 8645,0 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen1 912 0003,3 %
Nordea Life Assurance Finland limited1 747 9273,0 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma1 689 7512,9 %
Oy H. Kuningas & Co. AB1 327 3172,3 %
Maijala Investment Oy1 176 2322,0 %
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ.)1 031 3141,8 %
Laakkosen Arvopaperi Oy900 0001,5 %
Juhani Maijala794 0261,4 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo689 4301,2 %
15 suurinta yhteensä51 086 53187,7 %
Muut5 382 7939,2 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet1 303 1512,2 %
Omat osakkeet486 7440,8 %
Yhteensä58 259 219100,0 %

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET

 31.12.2025 31.12.2024
1 000 euroaAineelliset käyttö-omaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeetKäyttö-oikeus-omaisuus-erätAineelliset käyttö-omaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeetKäyttö-oikeus-omaisuus-erät 
Kirjanpitoarvo kauden alussa120 3562 75411 003112 7276 08411 109 
Investoinnit ja lisäykset26 1301601 19515 8951092 580 
Myynnit ja vähennykset-46-2020-33 
Poistot ja arvonalentumiset-12 569-1 761-2 872-12 083-3 439-2 909 
Kurssierot ja muut muutokset-9 028-4-5063 8170256 
Kirjanpitoarvo kauden lopussa124 8441 1508 617120 3562 75411 003 

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa  
Takaus- ja muut vastuut20252024
Takaukset omista sitoumuksista1 0881 921
Muut omat vastuut24 34518 307
Yhteensä25 43320 228
   
Muut vastuut  
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset3 69911 267
Alkamattomat vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu458274
Yhteensä4 12711 541

Vuokravastuut
  
Yhden vuoden kuluessa16486
1-5 vuoden kuluessa230252
Yli 5 vuoden kuluttua856
Yhteensä 401393

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

a. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
b. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
c. Kirjanpitoarvo
d. Käypä arvo


1 000 euroaa.b.c.d.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit421421421
Myyntisaamiset38 07738 07738 077
Korko- ja muut rahoitussaamiset239239239
Rahavarat32 06432 06432 064
Yhteensä 31.12.202570 38042170 80170 801


1 000 euroaa.b.c.d.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit421421421
Myyntisaamiset62 47762 47762 477
Korko- ja muut rahoitussaamiset246246246
Rahavarat41 34041 34041 340
Yhteensä 31.12.2024104 063421104 484104 484
     

Suominen on käyttänyt vuonna 2025 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2024.

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS

1 000 euroa

 20252024
Korolliset velat yhteensä kauden alussa101 760102 278
Lyhytaikaiset lainat kauden alussa 42 87743 117
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset-2 848-3 312
Muiden lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset-128 000-160 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset88 000160 000
Lyhytaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan376630
Lyhytaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan-108-284
Siirrot pitkäaikaisista lainoista2 7352 643
Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan-19481
Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa2 83742 877
   
Pitkäaikaiset lainat kauden alussa9 2779 711
Pitkäaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset50 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset, ei vaikutusta rahavirtaan8191 949
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset, ei vaikutusta rahavirtaan-91-11
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin-2 735-2 643
Pitkäaikaisten korollisten lainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan-175
Kurssiero, ei vaikutusta rahavirtaan-442272
Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa56 6549 277
   
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa 49 60649 449
Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan159157
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa 49 76549 606
Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 109 256101 760

RAHOITUSVELAT

 31.12.202531.12.2024
1 000 euroaKirjanpito-arvoKäypä arvoNimellis-arvoKirjanpito-arvoKäypä arvoNimellis-arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat       
       
Joukkovelkakirjalainat49 60645 25550 00049 60645 25550 000
Pitkäaikaiset rahoituslaitoslainat49 82550 00050 000
Vuokrasopimusvelat6 8296 8296 8299 2779 2779 277
Yhteensä pitkäaikaiset rahoitusvelat106 419103 359106 82958 88354 53259 277
       
Lyhytaikaiset rahoitusvelat      
       
Lyhytaikaiset rahoituslaitoslainat40 00040 00040 000
Vuokrasopimusvelat2 8372 8372 8372 8772 8772 877
Korkovelat426426426582582582
Muut lyhytaikaiset velat312312312269269269
Ostovelat49 19249 19249 19267 65467 65467 654
Yhteensä lyhytaikaiset rahoitusvelat52 76852 76852 768111 382111 382111 382
       
Yhteensä159 187156 127159 597170 265165 914170 659

Rahoitusvelat on yllä olevassa taulukossa arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Suominen on käyttänyt vuonna 2025 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2024.


KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

1 000 euroa

Käypien arvojen hierarkia 2025

   
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvaratTaso 1Taso 2Taso 3
Oman pääoman ehtoiset instrumentit421
Yhteensä 2025421
    


Käypien arvojen hierarkia 2024

   
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvaratTaso 1Taso 2Taso 3
Oman pääoman ehtoiset instrumentit421
Yhteensä 2024421
    

Suominen on käyttänyt vuonna 2025 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2024.

SUOMINEN OYJ
Hallitus

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Charles Héaulmé, puh. 010 214 3268
Talousjohtaja Janne Silonsaari, puh. 050 409 9264



Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet, esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset, ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja työllistämme lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.suominen.fi.


Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi

Liite


01-Suominen Tilinpäätöstiedote 2025.pdf