• Etusivu
• Uutishuone
• Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. –31.12.2021: Koko vuoden tulos vahva haasteista huolimatta

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. –31.12.2021: Koko vuoden tulos vahva haasteista huolimatta

Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 3.2.2022 klo 9.30

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. –31.12.2021
Koko vuoden tulos vahva haasteista huolimatta

Avainlukuja

* 2021 osalta ehdotus yhtiökokoukselle

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Loka–joulukuu 2021 lyhyesti:

- Liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 115,6 milj. euroa (111,1)
- Vertailukelpoinen käyttökate oli 9,0 milj. euroa (13,5)
- Liiketoiminnan rahavirta laski edellisvuodesta ja oli 2,9 milj. euroa (17,9)

Tilikausi 2021 lyhyesti:

- Liikevaihto laski 3 % ja oli 443,2 milj. euroa (458,9)
- Vertailukelpoinen käyttökate oli 47,0 milj. euroa (60,9)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 11,1 milj. euroa (57,0)
- Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 0,20 euron osakekohtaista osinkoa

Näkymät:

Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2022 laskee vuodesta 2021. Pääsyyt ovat tiettyjen asiakkaiden edelleen korkeat varastotasot sekä tämänhetkisestä koronatilanteesta johtuvat operatiiviset haasteet koko toimitusketjussa, joista molemmat vaikuttavat tulokseen negatiivisesti varsinkin ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2021 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 47,0 milj. euroa.

Hallituksen esitys osingosta:

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta.

2.2.2022 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 224 558 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 11 444 911,60 euroa.

Petri Helsky, toimitusjohtaja:

”Toinen COVID-19 pandemiavuosi oli Suomiselle kaksijakoinen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomisen myyntivolyymit ja tulos pysyivät vuoden 2020 ennätystasolla. Kolmannella neljänneksellä koimme äkillisen tilapäisen volyymien laskun johtuen ylivarastoinnista toimitusketjussa. Volyymit palautuivat osittain viimeisellä neljänneksellä.

Käyttökatteemme (EBITDA) vuonna 2021 oli 47,0 milj. euroa (60,9), joka on kolmanneksi paras vuositulos Suomisen historiassa. Tulos laski ennätysvuodesta 2020 johtuen pääasiassa alhaisemmista myyntivolyymeistä sekä raaka-aineiden, kuljetusten ja energian hintojen noususta, jota emme saaneet siirrettyä täysimääräisesti myyntihintoihin. Liikevaihtomme oli 443,2 milj. euroa (458,9). Vahva kykymme innovoida ja vastata markkinoiden kysyntään näkyy uusien tuotteiden osuutena liikevaihdostamme, joka oli yli 25 % vuonna 2021.

Jatkoimme vuonna 2020 julkaistun strategiamme toteutusta. Vuonna 2021 saimme päätökseen kolme investointiprojektia. Niistä kaksi oli Italiassa, toinen kapasiteetin lisäämiseksi uudelleenkäynnistetty linja ja toinen vastuullisten kuitukankaiden tuotantovalmiuden vahvistamiseksi toteutettu projekti. Kolmas projekti oli Yhdysvalloissa ja se tehtiin uusien, innovatiivisten tuotteiden tarjonnan kasvattamiseksi.

Strategiamme kulmakivi on vastuullisuus, ja kehitämme jatkuvasti tarjontaamme ja toimintojamme sen mukaisesti. Tavoitteemme on kasvattaa vastuullisten tuotteiden myyntiä 50 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna ja lanseerata 10 vastuullista tuotetta joka vuosi. Vuonna 2021 vastuullisten tuotteiden myynti oli 47 % korkeampi kuin vertailuvuonna 2019, ja lanseerasimme vuoden aikana 16 vastuullista tuotetta. Myös omissa toiminnoissamme haluamme käyttää resursseja tehokkaasti ja toimia niin, että minimoimme toimintamme ympäristövaikutukset. Meillä on konkreettiset vähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille, energian kulutukselle, veden kulutukselle ja kaatopaikkajätteelle, ja edistyimme vuonna 2021 vakaasti kohti näitä tavoitteita. Esimerkkinä työstämme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi teimme päätöksen siirtyä kokonaan fossiilivapaaseen sähköön kaikilla Euroopan tehtaillamme.

Kesäkuussa laskimme liikkeelle kuusivuotisen 50 milj. euron joukkovelkakirjalainan, jonka korko on 1,50 % ja josta saatavat tuotot käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.

Alkavana vuonna näemme haasteita erityisesti lähikuukausina. Tietyt merkittävät asiakkaat kamppailevat edelleen varastotasojensa kanssa ja viimeaikainen koronatapausten voimakas nousu vaikuttaa sekä meidän että asiakkaidemme toimintoihin. Nämä yhdistettynä tekevät lähiajan kysyntänäkymästä hyvin epävakaan. Lisäksi myyntihintamme seuraavat nousevia raaka-aine-, energia- ja kuljetuskustannuksia viiveellä kuten aiemminkin. Odotamme, että tuotteidemme kysyntä tasaantuu vuoden toisesta neljänneksestä alkaen, sillä kuluttajakysynnän odotetaan pysyvän pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalla.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme heidän panoksestaan ja kovasta työstään sekä asiakkaitamme ja toimittajiamme erinomaisesta yhteistyöstä vuonna 2021.”

LIIKEVAIHTO

Loka–joulukuu 2021

Suomisen liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 4 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 115,6 milj. euroa (111,1). Myyntimäärät laskivat vertailukaudesta, mutta nousivat vuoden 2021 kolmannesta neljänneksestä, kun taas myyntihinnat nousivat korkeammista raaka-aineiden hinnoista johtuen. Valuuttakurssien positiivinen vaikutus oli 2,7 milj. euroa.

Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 68,9 milj. euroa (66,8) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 46,7 milj. euroa (44,3).

Koko tilikausi 2021

Vuonna 2021 Suomisen liikevaihto laski 3 % vertailukaudesta ja oli 443,2 milj. euroa (458,9). Myyntimäärät laskivat, mutta myyntihinnat nousivat korkeammista raaka-aineiden hinnoista johtuen. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 11,1 milj. euroa.

Amerikat liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 265,2 milj. euroa (289,1) ja Eurooppa liiketoiminta-alueen 178,1 milj. euroa (169,9).

KÄYTTÖKATE, LIIKEVOITTO JA TULOS

Loka–joulukuu 2021

Käyttökate oli 9,0 milj. euroa (13,5). Suurimpina syinä tuloksen laskuun olivat alhaisemmat myyntimäärät ja korkeammat raaka-aineiden, kuljetusten ja energian hinnat, joita korkeammat myyntihinnat eivät kokonaisuudessaan kompensoineet. Tuotannon sekä myynnin-, hallinnon- ja yleiskulujen säästötoimenpiteet vaikuttivat tulokseen positiivisesti. Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin vaikuttivat positiivisesti saadut vakuutuskorvaukset sekä eräiden edellisvuoden kuluvarausten peruutukset. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 0,5 milj. euroa.

Liikevoitto laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 3,9 milj. euroa (8,5).

Tulos ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä 2,8 milj. euroa (8,5) ja raportointikauden tulos 2,5 milj. euroa (7,3). Tuloverot olivat viimeisellä vuosineljänneksellä -0,3 milj. euroa (-1,2).

Koko tilikausi 2021

Käyttökate oli 47,0 milj. euroa (60,9). Käyttökate laski pääasiassa alhaisemmista myyntimääristä johtuen. Raaka-aineiden, kuljetusten ja energian hintojen nousua ei pystytty kokonaisuudessaan kompensoimaan korkeammilla myyntihinnoilla. Tuotannon sekä myynnin-, hallinnon- ja yleiskulujen säästötoimenpiteet vaikuttivat tulokseen positiivisesti. Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin vaikuttivat positiivisesti saadut vakuutuskorvaukset sekä eräiden edellisvuoden kuluvarausten peruutukset. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 2,4 milj. euroa.

Liikevoitto oli 26,9 milj. euroa (39,5)

Tilikauden 2021 voitto ennen tuloveroja oli 26,6 milj. euroa (33,9). Tilikauden verot olivat -5,8 milj. euroa
(-3,8). Edellisen tilikauden tuloveroihin vaikuttivat positiivisesti edellisten vuosien verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset, kun todennäköisyys tappioiden käytettävyyteen kasvoi. Edellisen tilikauden tuloveroihin vaikuttivat lisäksi positiivisesti Yhdysvalloissa säädetyt verohelpotukset COVID-19-pandemian johdosta.

Raportointikauden voitto oli 20,7 milj. euroa (30,1).

RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2021 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 49,6 milj. euroa (37,1). Velkaantumisaste oli 30,4 % (25,4 %) ja omavaraisuusaste 42,2 % (46,0 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2021 yhteensä -0,4 milj. euroa (-5,6) eli 0,1 % (1,2 %) liikevaihdosta. Valuuttakurssien muutosten vaikutus rahoituserissä oli +1,7 milj. euroa (-0,4).

Suominen myi maaliskuussa vähemmistöosuutensa Amerplastissa (Bright Maze Oy). Transaktiolla oli 3,7 milj. euron positiivinen vaikutus Suomisen nettorahoituskuluihin. Tämä vaikutus koostuu sekä osakkeiden myyntivoitosta että lainasaamisista tehtyjen alaskirjausten peruutuksesta. Rahavirtavaikutus oli 11,6 milj. euroa, koostuen sekä osakkeiden kauppahinnasta että lainasaamisten ja kertyneiden korkojen maksusta.

Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 2,9 milj. euroa (17,9). Vuonna 2021 liiketoiminnan rahavirta oli 11,1 milj. euroa (57,0). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta vuonna 2021 oli 0,19 euroa (0,99). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -5,3 milj. euroa (-4,3), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta nettokäyttöpääoman muutos oli 25,2 milj. euroa negatiivinen (1,0 milj. euroa negatiivinen) johtuen korkeammista varastoista ja saatavista.

Toukokuussa 2021 Suominen pidensi yhdellä vuodella heinäkuussa 2020 solmitun kolmivuotisen 100 milj. euron syndikoidun luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility) voimassaoloaikaa. Voimassaoloaika piteni heinäkuuhun 2024 asti.

Suominen laski kesäkuussa 2021 liikkeeseen 50 milj. euron suuruisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on kuusi vuotta ja se erääntyy 11.6.2027. Lainalle maksetaan kiinteää 1,50 %:n korkoa. Lainaa merkitsi yhteensä 19 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Vuonna 2017 liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina erääntyy lokakuussa 2022.

INVESTOINNIT

Vuonna 2021 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 17,8 milj. euroa (10,4), ja ne liittyivät pääasiassa meneillään olevaan kasvuinvestointeihin Italiassa ja Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -20,1 milj. euroa (-21,4).

HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2021 keskimäärin 709 (689) ja tilikauden päättyessä 707 (691) henkilöä (FTE - kokoaikaisiksi muutettuina). Henkilöstön määrä kasvoi lähinnä Operaatiot-funktiossa, kun uusi tuotantolinja otettiin käyttöön Italiassa.

COVID-19-PANDEMIAN VAIKUTUKSET SUOMISEEN

Suomisen henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Kun koronapandemian alkoi, otimme käyttöön useita turvallisuus- ja muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka säilyivät voimassavuonna 2021. Ennakoivan lähestymistapamme ansiosta pandemialla oli vain vähäisiä vaikutuksia kykyymme palvella asiakkaitamme ja jatkaa toimintaamme vuonna 2021. Kuitukankaiden valmistajana Suominen on oleellinen osa hankintaketjua, joka valmistaa desinfiointi- ja siivoustuotteita koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Pandemia on kasvattanut tuotteidemme kysyntää kaikilla markkinoilla. Vuoden 2021 toisen neljänneksen loppua kohti kysyntä alkoi hidastua etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta kysyntä alkoi palautua kolmannen neljänneksen lopulla. Uusin koronatapausten kasvuaalto vaikuttaa negatiivisesti sekä meidän että asiakkaidemme toimintoihin, ja tästä syystä lyhyen aikavälin kysyntään alkuvuonna 2022. Pitkällä aikavälillä sekä markkina että Suominen odottavat kysynnän pysyvän korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

Sekä Suomisen taloudellinen asema että rahavirta ovat pysyneet vahvoina pandemian aikana.

Pandemiaan liittyvät merkittävimmät riskit koskevat Suomisen henkilöstön sekä asiakkaiden terveyttä ja turvallisuutta, mahdollisia haasteita raaka-aineiden saatavuudessa, kuljetuksiin liittyviä haasteita, sekä mahdollisia asiakkaiden tai omien tuotantolaitostemme sulkemisia virusinfektioiden tai viranomaispäätösten takia. Nämä riskit jatkuvat myös alkuvuonna 2022. Eräät näistä riskeistä ovat toteutuneet, sillä viime aikoina sairauspoissaolot ovat vaikuttaneet sekä meidän että asiakkaidemme toimintoihin.

Olemme ottaneet käyttöön laajoja varotoimenpiteitä suojellaksemme henkilöstömme terveyttä ja turvallisuutta sekä varmistaaksemme liiketoimintamme jatkuvuuden ja strategisten projektiemme etenemisen näinä epätavallisina aikoina. Seuraamme raaka-aineiden saatavuutta tarkasti ja olemme määritelleet niihin liittyen riskienhallintatoimia, kuten vaihtoehtoisia raaka-ainetoimittajia.

Myös valtaosalla asiakkaistamme tuotteiden kysyntä on kasvanut, ja tästä johtuen asiakkaisiimme liittyvät luottoriskit eivät ole merkittävästi kasvaneet. COVID-19-pandemia ei ole lisännyt Suomisen riskiä pitkäaikaisten omaisuuserien arvonalentumistappioihin.

EDISTYMINEN VASTUULLISUUDESSA

Suominen lähestyy vastuullisuusasioita kokonaisvaltaisesti ja yritysvastuuohjelmamme 2020–2025 määrittää fokusalueemme ja niiden mittarit (KPI).

Keskitymme vahvasti turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Vuonna 2021 Suomisella oli 4 (1) poissaoloon johtanutta tapaturmaa.

Toinen tärkeä henkilöstöön liittyvä tavoitteemme on henkilöstön sitoutuminen. Toteutimme vuonna 2021 toisen peräkkäisen globaalin henkilöstötutkimuksen, ja tulosten perusteella henkilöstömme sitoutumisindeksi on 66 % (69 %). Indeksi muodostuu kysymyksistä, jotka koskevat henkilöstön pysyvyyttä, todennäköisyyttä suositella yhtiötä, ylpeyttä organisaatiosta sekä sitoutuneisuutta yhtiöön. Tavoitteemme on, että sitoutumisindeksi on 73 % vuoteen 2025 mennessä.

Olemme sitoutuneet parantamaan jatkuvasti toimintamme tehokkuutta sekä luonnonvarojen tehokasta hyödyntämistä. Tavoitteemme vähentää energiankulutustamme, kasvihuonekaasupäästöjämme, vedenkulutustamme ja kaatopaikkajätettämme 20 % tuotettua tonnia kohti vuoteen 2025 mennessä verrattuna vertailuvuoteen 2019. Vuoden 2021 loppuun mennessä veden kulutuksemme on vähentynyt 20,3 %, kaatopaikkajäte 16,4 %, energiankulutus 7,1 % ja kasvihuonekaasupäästöt 8,8 % per tuotettu tonni verrattuna vertailuvuoteen 2019. Yhtenä esimerkkinä jatkuvasta työstämme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi teimme vuonna 2021 päätöksen siirtyä Euroopan tehtaillamme kokonaan fossiilittomaan sähköön. Seuraamme edistymistämme jatkuvasti ja yritämme aina etsiä uusia tapoja parantaa toimintaamme entisestään.

Vastuullisiin kuitukankaisiin liittyen tavoitteemme on kasvattaa niiden myyntiä 50 % vuoteen 2025 mennessä ja lanseerata vuosittain yli 10 vastuullista tuotetta. Vuonna 2021 lanseerasimme 16 vastuullista tuotetta ja vastuullisten tuotteiden myyntimme on kasvanut 47 % vertailuvuoteen 2019 verrattuna.

Julkaisimme uudistetut liiketapaperiaatteemme vuoden 2021 alussa ja järjestimme siihen liittyvä pakolliseen koulutuksen kaikille työntekijöille.

Raportoimme edistymisestänne vastuullisuudessa osana vuoden 2021 vuosikertomustamme, joka julkaistaan 28.2.2022 alkavalla viikolla. Vastuullisuusraportointimme on laadittu Global Reporting Initiativen GRI-standardien ”Core”-laajuuden mukaisesti.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2021 oli 58 259 219 osaketta ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2021 oli 17 714 203 osaketta eli 30,8 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 6,41 euroa, alin 4,25 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 5,48 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 4.1.2021 päätöskurssi oli 5,06 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2021 päätöskurssi oli 5,18 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2021 oli 296,8 milj. euroa.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2021 Suominen Oyj:n hallussa oli 965 984 omaa osaketta kaupankäyntipäivän mukaan laskettuna.

Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin helmikuussa yhteensä 34 872 osaketta.

25.3.2021 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhteistilillä olevat 4 049 osaketta siirtyivät yhtiön hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti katsauskauden aikana luovutettiin yhteensä 16 042 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Sitouttavan lisäosakejärjestelmän ehtojen mukaisesti syyskuussa 2021 luovutettiin 9 352 osaketta ohjelman osallistujille.

Suominen tiedotti 1.11.2021, että Suominen Oyj:n hallitus oli päättänyt käyttää 25.3.2021 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita. Omia osakkeita hankitaan yhdessä tai useammassa erässä enintään 400 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,7 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 58 259 219 osaketta. Hankintoihin käytetään enintään 2,5 milj. euroa. Painava taloudellinen syy osakkeiden hankintaan on niiden käyttö Suominen Oyj:n osakeperusteisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin.

Osakkeet hankittiin muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankittiin ja maksettiin NASDAQ Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Omien osakkeiden hankinta aloitettiin 3.11.2021 ja se päättyi 21.1.2022.

31.12.2021 mennessä Suominen oli hankkinut kaupankäyntipäivän perusteella yhteensä 331 323 osaketta. Osakkeiden hankinta-arvo oli yhteensä 1,6 milj. euroa. Keskimääräinen hankintahinta oli 4,95 euroa osakkeelta.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on 25.3.2021 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2022 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Hallituksella on 25.3.2021 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta.

Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää.

Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy yllä mainittuun enimmäismäärään.

Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa 30.6.2022 saakka.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti luovutettiin 31.5.2021 yhteensä 16 042 osaketta hallituksen jäsenille osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista.

Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän 2018-2020 ansaintajakson päätyttyä ohjelmaan osallistuneille siirrettiin 25.2.2021 yhteensä 34 872 osaketta.

Sitouttavan lisäosakejärjestelmän ehtojen mukaisesti luovutettiin 13.9.2021 9 352 osaketta ohjelman osallistujille.

Näiden luovutusten jälkeen valtuutuksen enimmäismäärä on yhteensä 4 939 734 osaketta.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suomisen 25.3.2021 pidetty yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten uusista palkkioista. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 66 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 31 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 500 euroa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Vuosipalkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritetään Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytetään osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi–maaliskuun 2021 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 31.5.2021.

Koska kyseessä oli yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutetut osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.

Vuonna 2021 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään. Kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksessä sekä palkitsemisraportissa, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilta osoitteessa www.suominen.fi.

Yhtiön osakepalkkiojärjestelmä on kolme kolmivuotista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2019–2021, 2020–2022 ja 2021–2023. Kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksot

Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmästä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Sitouttava lisäosakejärjestelmä 2019–2021

Suomisella oli myös sitouttava lisäosakejärjestelmä, joka oli suunnattu valikoiduille Suomisen avainhenkilöille. Sen tavoitteena oli yhdenmukaistaa osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkitsemisohjelma, joka perustuu yhtiön osakkeiden hankintaan, vastaanottamiseen ja kerryttämiseen.

Lisäosakejärjestelmän toinen ansaintajakso päättyi syyskuussa 2021 ja yhteensä 9 352 osaketta siirrettiin osallistujille.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2021 lopussa Suomisella oli 5 726 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

29.4.2021: Nordea Funds Ltd:n omistus Suomisessa ylitti 5 %.

16.4.2021: Bolero Holdings SARL:n omistus Suomisessa alitti 5 %.

18.1.2021: Keskinäinen Työeläkevakuutus Elon omistus Suomisessa alitti 5 %.

15.1.2021: Erkki Etolan määräysvaltayhtiöiden Oy Etra Invest Ab:n ja Tiiviste-Group Oy:n yhteenlaskettu omistusosuus Suomisen osakkeista sekä äänimäärästä ylitti 15 %.

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Tilikaudella 2021 nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2021 ja 1.9.2020 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.

Suomisen osakerekisterin perustella kolme suurinta osakkeenomistajaa 1.9.2021, eli Ahlstrom Capital B.V., Oy Etra Invest Ab ja Nordea Nordic Small Cap Fund nimittivät osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan uudelleen seuraavat edustajat:  

• Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy, Ahlstom Capital B.V:n edustajana;
• Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola Group, Oy Etra Invest Ab:n edustajana,
• Jukka Perttula, hallituksen puheenjohtaja, Nordea Nordic Small Cap Fundin edustajana.
  
  

Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2021.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2020 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin 2020 ja hallituksen ehdotukset, jotka koskivat yhteistilillä olevien osakkeiden ja niihin perustuvien oikeuksien menettämistä.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2020 maksetaan osinkoa 0,10 euroa osakkeelta ja lisäksi pääoman palautusta 0,10 euroa osakkeelta.

Suomisen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkiot pysyvät ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 66 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 31 000 euroa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 10 000 euron lisäkorvaus. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja puhelinkokouksesta 500 euroa.

Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Björn Borgman, Nina Linander, Sari Pajari-Sederholm ja Laura Raitio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Jaakko Eskola.

Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola.

Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Halonen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen ehdot on kuvattu aiemmin tässä tilinpäätöstiedotteessa.

Suominen julkaisi 25.3.2021 pörssitiedotteen yhtiökokouksen päätöksistä sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä. Pörssitiedote sekä uusien hallituksen jäsenten esittelyt löytyvät yhtiön verkkosivuilta www.suominen.fi.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen maksoi 8.4.2021 osinkoja ja pääoman palautusta yhteensä 11,5 milj. euroa vuodelta 2020, joka vastaa 0,20 euroa osakkeelta.

Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen varapuheenjohtajaksi Andreas Ahlströmin.

Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Nina Linander. Andreas Ahlström ja Laura Raitio valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseniksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Eskola ja jäseneksi uudelleen Björn Borgman ja Sari Pajari-Sederholm.

Suominen julkaisi 25.3.2021 pörssitiedotteen yhtiökokouksen sekä hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä. Pörssitiedote ja uuden hallituksen jäsenen esittely ovat nähtävillä Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Valmistukseen liittyvät riskit
Suomisella on tuotantolaitoksia useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Esimerkiksi koneiden rikkoutumisesta aiheutuvat katkokset tehtailla voivat aiheuttaa tuotannon menetyksiä ja toimitusvaikeuksia. Järjestelmällinen kunnossapito ja koneiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävät investoinnit ovat keskeinen osa nykyisten tuotantolinjojen toimintatehokkuuden varmistamista.

Suomisen toiminta voi häiriintyä myös odottamattomien ja yrityksestä riippumattomien tapahtumien seurauksena. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sähkökatkokset, tulipalot tai vesivahingot. Suominen ei välttämättä pysty ehkäisemään tällaisia tapahtumia ennakolta, mikä voi johtaa liiketoiminnan keskeytymiseen. Tällaisia riskejä varten on otettu vakuutuksia toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Koska Suomisella on kattavat omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, vahingot ja liiketoiminnan keskeytymisestä koituvat taloudelliset tappiot on mahdollista saada katettua vakuutuksilla.

Suominen käyttää tuotannossaan tiettyjä tuotantomenetelmiä. Johdon näkemyksen mukaan valitut menetelmät ovat kilpailukykyisiä, eikä suuria investointeja uuteen tuotantoteknologiaan ole tarvetta tehdä. Ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yrityksen teknologiavalinnat osoittautuvatkin vääriksi, jolloin uusien tai korvaavien tuotantomenetelmien kehittäminen vaatisi investointeja.

Kilpailu
Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Uusiin teknologioihin perustuvat ja halvempien tuotantokustannusten maista tuodut tuotteet saattavat heikentää Suomisen kilpailuetua. Ellei Suominen pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se saattaa menettää osan markkinaosuudestaan. Kilpailu saattaa lisätä yrityksen tuotteisiin kohdistuvia hintapaineita.

Raaka-aineiden hinta ja saatavuus
Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Muutokset raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa saattavat vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Suomisen varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta, ja keskimäärin kestää 2–5 kuukautta ennen kuin raaka-ainehintojen muutokset vaikuttavat myyntihintoihin joko automaattisten hinnoittelumekanismien tai neuvoteltujen hinnanmuutosten kautta.

Pitkittyneet katkokset Suomisen tärkeimpien raaka-aineiden saatavuudessa saattavat häiritä tuotantoa ja vaikuttaa negatiivisesti konsernin liiketoimintaan. Koska Suominen hankkii suurimman osan raaka-aineistaan useilta eri kansainvälisiltä toimittajilta, merkittävät, lukuisten tuotteiden valmistamiseen vaikuttavat häiriöt ovat epätodennäköisiä.

Energian hinta ja saatavuus
Energiakustannukset muodostavat merkittävän osan Suomisen tuotantokustannuksista. Suominen kuluttaa pääasiassa sähköä ja kaasua. Korkeammat hinnat ja energian saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa Suomisen kannattavuuteen tuotantokustannusten nousun kautta.

Markkinoihin ja asiakkuuksiin liittyvät riskit
Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää yksittäisten asiakkaiden ostomäärissä tapahtuvien muutosten mahdollisia vaikutuksia. Vuonna 2021 konsernin kymmenen suurinta asiakasta vastasi 66 %:sta (67 %) konsernin liikevaihdosta. Suurimpien asiakkaiden kanssa pyritään solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia. Käytännössä asiakassuhteet ovat pitkäaikaisia ja kestävät useita vuosia. Asiakkuuksiin liittyviä luottoriskejä hallitaan yhtiön hallituksen hyväksymän luottopolitiikan mukaisesti. Asiakkaiden luottorajat varmistetaan luottoluokituksen ja asiakashistorian perusteella.

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajamieltymysten mahdollisista muutoksista. Historiallisesti tällaisilla muutoksilla on ollut Suomiseen lähinnä positiivinen vaikutus, sillä ne ovat lisänneet kuitukankaasta valmistettujen tuotteiden kysyntää. Esimerkiksi COVID-19 -pandemia lisäsi kuitukankaiden kysyntää puhdistus- ja desinfiointipyyhkeisiin. Tietyt tekijät, kuten kuluttajien suhtautuminen öljypohjaisia raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin tai näkemykset kertakäyttötuotteiden haitallisuudesta, voivat kuitenkin muuttaa kuluttajien ostotottumuksia. Suominen seuraa kuluttajatrendejä ennakoivasti ja kehittää tuotevalikoimaansa sen mukaisesti. Biohajoavat, sataprosenttisesti kasvipohjaiset kuitukangastuotteet ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo yli kymmenen vuoden ajan, ja täten yhtiö on hyvässä asemassa vastaamaan muutoksiin kuluttajien mieltymyksissä liittyen kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen.

Lainsäädännön, poliittisen ympäristön ja taloudellisten olosuhteiden muutokset
Suomisen liiketoimintaan ja tuotteisiin voivat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaa poliittiset päätökset ja lainsäädännölliset muutokset esimerkiksi ympäristöpolitiikan tai jätteiden käsittelyyn liittyvän lainsäädännön alueilla. Yksi esimerkki tällaisesta lainsäädännöstä on EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivi, joka tähtää muovijätteen vähentämiseen merissä. Vastaavanlaiset säädökset saattavat yleistyä myös EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä luo kysyntää vastuullisemmille tuotteille, ja Suominen on hyvissä asemissa vastaamaan tähän kasvavaan kysyntään.

Maailmanpolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla voi olla Suomiseen negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi vapaakauppaa rajoittavalla poliittisella päätöksellä voi olla merkittävä vaikutus tiettyjen raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaa Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen toiminta on hajaantunut sekä maantieteellisesti että eri asiakasteollisuuksiin, mikä osaltaan suojaa tämän kaltaisilta riskeiltä.

Yhdysvaltojen merkitys Suomisen liiketoiminnalle lisää dollarin vaihtokurssiin liittyvää riskiä. Suominen suojaa valuuttapositiotaan suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan alueelle tyypillisillä riskeillä, kuten poliittisen ympäristön tai valuuttakurssien merkittävillä muutoksilla voi olla vaikutusta Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Investoinnit
Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien toteutus voi viivästyä suunnitellusta, investointikustannukset voivat osoittautua odotettua suuremmiksi tai investoinnit saattavat tuottaa odotettua vähemmän liiketoiminnallista hyötyä. Investointien toteutusvaihe saattaa aiheuttaa toiminnassa tilapäisiä katkoksia.

Kyberturvallisuus ja tietoturva
Suomisen toiminta on riippuvainen sen tieto- ja viestintäjärjestelmien ja -ohjelmistojen eheydestä, turvallisuudesta ja toiminnan vakaudesta sekä kyberuhkien onnistuneesta hallinnasta. Mikäli Suomisen tieto- tai viestintäjärjestelmät tai -ohjelmistot muuttuisivat käyttökelvottomiksi, niiden käyttö vaikeutuisi merkittävästi pidemmäksi aikaa tai kyberuhat toteutuisivat, sillä voisi olla negatiivisia vaikutuksia Suomisen maineeseen, toimituskykyyn, raaka-aineiden hankintaan tai varastonhallintaan.

Rahoitus- ja taloudelliset riskit
Konserni on altis useille rahoitusriskeille, kuten valuutta-, korko-, vastapuoli-, maksuvalmius- ja luottoriskeille. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suominen on tuloverovelvollinen useissa eri maissa. Tuloveron kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla vaatii huomattavaa harkintaa. Moniin liiketapahtumiin ja laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä lopullisen tuloveron määrän suhteen. Veroriskeihin liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutokset tai niihin liittyvät virheelliset tulkinnat. Näiden riskien toteutuminen saattaisi johtaa veroviranomaisten määräämiin maksunkorotuksiin tai sanktioihin, jotka puolestaan voisivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että laskennalliset verosaamiset voidaan hyödyntää tulevia verotuksellisia voittoja vastaan.

Suominen tekee vuosittain liikearvon alentumistestauksen. Arvonalentumistestauksessa omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvon avulla, joka muodostuu diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa diskontatuista arvioiduista vastaisista rahavirroista. Arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin liittyviin epävarmuustekijöihin kuuluvat mm. omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä sekä muutokset Suomisen tuotteiden ennustetuissa myyntihinnoissa, tuotantokustannuksissa ja testauksessa käytetyissä diskonttauskoroissa. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, erityisesti liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, joudutaan kirjaamaan arvonalentumistappio, joka toteutuessaan heikentää tulosta ja omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne sääntelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei ole luonteeltaan kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikan markkinoilla. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

Markkinoiden odotus on, että pitkällä aikavälillä pyyhintätuotteiden loppukäyttäjäkysyntä pysyy korkeammalla tasolla kuin ennen koronaviruspandemiaa. Vuoden 2021 toisen vuosineljänneksen loppua kohti kuitenkin erityisesti pohjoisamerikkalaiset asiakkaamme alkoivat kokea yllättävää kysynnän hidastumista, joka yhdistettynä poikkeukselliseen varastojen kasvattamiseen läpi koko hankintaketjun sai varastotasot epätasapainoon. Tämä vaikutti myös Suomisen tilauksiin, vaikka monessa tapauksessa hyödyimme siitä, että olemme asiakkaidemme ensisijainen toimittaja. Kysyntä alkoi palautua kolmannen neljänneksen lopussa, joissain tapauksissa jopa ennalta oletettua aikaisemmin.

Alkavana vuonna lähiajan kysyntänäkymä näyttää hyvin epävakaalta johtuen tiettyjen merkittävien asiakkaiden varastotaso-ongelmista sekä viimeaikaisen koronatapausten voimakkaan nousun vaikuttuksesta sekä meidän että asiakkaidemme toimintoihin. Lisäksi myyntihintamme seuraavat nousevia raaka-aine-, energia- ja kuljetuskustannuksia viiveellä kuten aiemminkin. Odotamme, että tuotteidemme kysyntä tasaantuu vuoden toisesta neljänneksestä alkaen.

NÄKYMÄT

Suominen odottaa, että sen vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) vuonna 2022 laskee vuodesta 2021. Pääsyyt ovat tiettyjen asiakkaiden edelleen korkeat varastotasot sekä tämänhetkisestä koronatilanteesta johtuvat operatiiviset haasteet koko toimitusketjussa, joista molemmat vaikuttavat tulokseen negatiivisesti varsinkin ensimmäisellä neljänneksellä. Vuonna 2021 Suomisen vertailukelpoinen käyttökate oli 47,0 milj. euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Suominen-konsernin emoyhtiön Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 oli 15 247 807,51 euroa, ja osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 19 944 482 euroa. Jakokelpoiset varat olivat 95 636 818 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

2.2.2022 yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 224 558 kappaletta. Tällä osakemäärällä kokonaisosinko olisi 11 444 911,60 euroa.

Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Osingon täsmäytyspäivä on 28.3.2022 ja maksupäivä 7.4.2022.

SELVITYKSEN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ, PALKITSEMISRAPORTIN, TILINPÄÄTÖKSEN, HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JA MUITA KUIN TALOUDELLISIA TIETOJA KOSKEVAN RAPORTIN JULKISTAMINEN

Suominen julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkitsemisraportin sekä muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportin, joka sisältää EU-taksonomiaraportin tilikaudelta 2021, yhtiön vuosikertomuksessa 28.2.2022 alkavalla viikolla. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suomisen verkkosivuilta www.suominen.fi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2022

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän 24.3.2022 siten, ettei osakkeenomistajilla eikä heidän asiamiehillään ole mahdollisuutta osallistua kokoukseen paikan päällä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus omistusoikeuden muuttumisesta

Suominen vastaanotti 19.1.2022 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 ja 6 pykälän mukaisen ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistus Suominen Oyj:ssä on alittanut 5 % liputusrajan.

Nimitystoimikunnan ehdotukset Suomisen varsinaiselle yhtiökokoukselle 2022

Ehdotus hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä ja puheenjohtajasta

Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja olisi kuusi (6).

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen Andreas Ahlström, Björn Borgman, Jaakko Eskola, Nina Linander ja Laura Raitio.

Hallituksen nykyisistä jäsenistä Sari Pajari-Sederholm on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uutena jäsenenä Aaron Barsness.

Aaron Barsness (s. 1973, humanististen tieteiden kandidaatti (biologia ja ympäristötutkimus), Yhdysvaltain ja Ruotsin kansalainen) toimii tällä hetkellä Fazer-konsernin markkinointijohtajana. Hän on toiminut useissa johtotehtävissä Fazerilla, Lynxeye Brand Consultantsilla ja Procter & Gamblella.

Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Kaikki ehdolla olevat henkilöt ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta Andreas Ahlströmiä, joka toimii tällä hetkellä Ahlström Capital Oy:n sijoitusjohtajana. Suominen Oyj:n suurin osakkeenomistaja Ahlstrom Capital B.V. on Ahlström Capital Oy:n konserniyhtiö. Kaikkien ehdolle asetettujen henkilöiden hallitustyöskentelyn kannalta olennaiset tiedot on esitelty yhtiön internetsivuilla www.suominen.fi.

Nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen vuorineuvos Jaakko Eskola.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Nimitystoimikunta on ehdotuksia tehdessään arvioinut, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Ehdotus hallituksen palkkioista

Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen palkkiot olisivat seuraavat: hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio 70 000 euroa (2021: 66 000 euroa) ja hallituksen varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vuosipalkkio 33 000 euroa (2021: 31 000 euroa). Nimitystoimikunta ehdottaa myös, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettava lisäkorvaus pysyisi ennallaan ja olisi 10 000 euroa.

Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille kustakin hallituksen ja valiokuntien kokouksesta maksettavat kokouspalkkiot pysyisivät ennallaan ja olisivat seuraavat: 500 euroa kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa, 1 000 euroa kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa ja 500 euroa jäsenen osallistuessa kokoukseen puhelimella tai muulla sähköisellä välineellä. Päätöksistä, jotka tehdään kokousta pitämättä, ei makseta palkkiota.

Vuosipalkkioista 75 % (2021: 60 %) maksetaan rahana ja 25 % (2021: 40 %) Suominen Oyj:n osakkeina. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista kahden viikon kuluessa Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2022 osavuosikatsauksen julkaisupäivästä. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Nimitystoimikunnan kokoonpano
Nimitystoimikuntaan kuuluvat 2.9.2021 alkaen Lasse Heinonen, toimitusjohtaja, Ahlström Capital Oy, Ahlstrom Capital B.V:n edustajana, Mikael Etola, toimitusjohtaja, Etola Group, Oy Etra Invest Ab:n edustajana sekä Jukka Perttula, hallituksen puheenjohtaja, Nordea Funds, Nordea Nordic Small Cap Fundin edustajana. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jaakko Eskola toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Lasse Heinonen toimii nimitystoimikunnan puheenjohtajana.

Nimitystoimikunta teki kaikki esityksensä yksimielisesti.

Suominen on päättänyt omien osakkeiden hankinnan

Kuten 1.11.2021 tiedotettiin, Suominen Oyj:n hallitus päätti käyttää 25.3.2021 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen myöntämää valtuutusta hankkia yhtiön omia osakkeita.

Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 3.11.2021 ja päättyivät 21.1.2022. Tämän jakson aikana Suominen hankki 400 000 omaa osaketta keskihintaan 4,9796 euroa per osake. Määrä vastaa noin 0,7 % yhtiön kokonaisosakemäärästä, joka on 58 259 219 osaketta.

Hankitut osakkeet käytetään Suomisen osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Osakkeet hankittiin Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan.

Hankintojen jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 1 034 661 omaa osaketta.

Suominen Oyj:n hallitus päätti uudesta osakepohjaisesta johdon ja avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä

Suominen Oyj:n hallitus on kokouksessaan 2.2.2022 hyväksynyt yrityksen johdolle ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2022–2024

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa kalenterivuodet 2022–2024. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 25 henkilöä mukaan lukien Suomisen toimitusjohtaja.

Hallitus on päättänyt, että ansaintajakson 2022–2024 perusteella mahdollisesti maksettavat palkkiot perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajakson 2022–2024 perusteella mahdollisesti maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä vastaa yhteensä enintään noin 401 000 Suominen Oyj:n osaketta, joka on bruttomäärä sisältäen osakepalkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.

Palkkioiden maksu ja johdon omistusvelvollisuus

Jos kannustinjärjestelmän tavoitteet saavutetaan, palkkiot maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan vuoden keväällä 2025. Ansaintajakson 2022–2024 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Yhtiöllä on myös oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi–maaliskuulta 2022 keskiviikkona 4.5.2022.

TIEDOTUSTILAISUUS

Suomisen toimitusjohtaja Petri Helsky ja talousjohtaja Toni Tamminen esittelevät tuloksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle englanninkielisessä audiocast-lähetyksessä ja puhelinkonferenssissa 3.2.2022 klo 11.00.

Lähetystä on mahdollista seurata osoitteessa https://suominen.videosync.fi/2021-q4-results/register. Lähetyksen tallenne ja esitysaineistot ovat saatavilla tilaisuuden jälkeen osoitteessa suominen.fi.

Tilaisuuteen voi osallistua myös puhelinkonferenssin kautta. Puhelinkonferenssiin osallistutaan soittamalla numeroon 09 817 10310 ja syöttämällä vahvistuskoodi 75190314#. Kysymykset tulee esittää englanniksi.

Tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua paikan päällä.

SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2021

Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 2.2.2022. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, sillä vuonna uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2021 alkaneella raportointikaudella, ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan 1.1.2022 tai myöhemmin:

- IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (2018–2020): Parannus IFRS 9 -standardiin – Rahoitusvelkojen taseesta poiskirjaamiseen liittyvään "10 prosentin" testiin sisällytettävät palkkiot, sovellettava 1.1.2022 lähtien. Parannus selventää, mitkä palkkiot voidaan huomioida, kun määritetään ovatko uuden tai muunnetun rahoitusvelan ehdot olennaisesti erilaiset kuin alkuperäisen rahoitusvelan ehdot. Palkkioihin saadaan sisällyttää ainoastaan lainanottajan ja lainanantajan välillä suoritetut maksut.

- Muutokset IAS 37 -standardiin: Tappiolliset sopimukset – velvoitteen täyttämisestä johtuvat menot, sovellettava 1.1.2022 lähtien. Muutos määrittelee ne menot, jotka täytyy, sekä ne menot, joita ei saa sisällyttää varaukseen, kun arvioidaan, onko sopimus tappiollinen. Muutos käyttää välittömien menojen -määritelmää, joka tarkoittaa, että yleis- ja hallintokuluja ei suurimmassa osassa tapauksia saa sisällyttää tappiollisista sopimuksista tehtäviin varauksiin. Muutosta ei sovelleta takautuvasti. Muutos ei muuta Suomisen kirjanpitokäytäntöä tappiollisten sopimusten osalta.

- Muutokset IAS 16 -standardiin – Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: tuotot, jotka syntyvät ennen kuin hyödyke on käyttövalmis, sovellettava 1.1.2022 lähtien. Muutos kieltää vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta tuottoja niiden tuotteiden myynnistä, jotka on valmistettu sinä aikana, kun hyödyke ei vielä ole ollut käyttövalmis johdon tarkoittamalla tavalla. Tuotot ja niiden valmistamisessa syntyvät kulut on kirjattava tulosvaikutteisesti. Muutosta sovelletaan takautuvasti. Muutos ei aiheuta Suomiselle aikaisemmin julkaistujen lukujen oikaisua.

- Muutokset IAS 1 -standardiin – Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin velkoihin, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutos tarkentaa velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi selventämällä esimerkiksi, mitä tarkoitetaan oikeudella lykätä velan maksua, että oikeuden lykätä maksua tulee olla olemassa raportointikauden päättyessä, ja että luokitteluun ei vaikuta lykkäämisoikeuden käyttämisen todennäköisyys. Muutosta sovelletaan takautuvasti. Muutoksella ei ole vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

- Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet – muutokset IAS 1 -standardiin ja IFRS Practice Statement 2:een, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutos korvaa vaatimuksen esittää "merkittävät" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet vaatimuksella esittää "olennaiset" tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Muutoksen tarkoituksena on auttaa yhtiötä esittämään ne laatimisperiaatteet, jotka ovat olennaisia yhtiön tilinpäätösinformaation ymmärtämisen kannalta. Muutos edellyttää johtoa tekemään arvioita siitä, onko jokin laatimisperiaate olennainen vai ei. Muutoksella saattaa olla jonkin verran vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksessä esitettäviin laatimisperiaatteisiin, kun konsernitilinpäätöksessä keskitytään yhtiön kannalta olennaisten laatimisperiaatteiden esittämiseen.

- Kirjanpidollisen arvion määritelmä – muutokset IAS 8 -standardiin, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutokset selventävät eroja kirjanpidollisten arvioiden ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosten sekä virheiden korjaamisten välillä. Muutos selventää, että uuden tiedon tai arvostusmenetelmän muutoksen vaikutukset kirjanpidolliseen arvioon ovat kirjanpidollisten arvioiden muutoksia, mikäli ne eivät johdu aikaisempien kausien virheiden korjaamisesta. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

- Muutokset IAS 12 -standardiin – Laskennalliset verot, jotka kirjataan samassa tapahtumassa syntyvien omaisuuserien ja velkojen perusteella, sovellettava 1.1.2023 lähtien. Muutoksia on sovellettava tapahtumiin, jotka ovat syntyneet aikaisimman tilinpäätöksessä esitettävän raportointikauden alussa tai sen jälkeen.

Muutos rajoitti IAS 12:ssa olevan omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjaamiseen liittyvän poikkeuksen soveltamisalaa, siten että poikkeussääntöä ei voi enää soveltaa verotettavien ja vähennyskelpoisten väliaikaisten erojen kirjaamisessa. Muutos selvensi laskennallisten verojen kirjaamista sellaisissa tapahtumissa, jotka johtavat sekä omaisuuserän että velan alkuperäiseen kirjaamiseen. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi vuokrasopimukset ja niihin liittyvät ennallistamisvaraukset. Muutos edellyttää, että yhtiöt kirjaavat sekä laskennallisen verosaamisen että laskennallisen verovelan silloin kun väliaikaiset erot, jotka syntyvät omaisuuserän ja velan kirjaamisesta, ovat yhtäsuuret.

Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Suomisen konsernitaseeseen, koska suurimmaksi osaksi vuokrasopimusten kirjaamisesta syntyneet laskennalliset verosaamiset ja verovelat voidaan netottaa. Muutos kuitenkin muuttaa konsernitilinpäätöksen laskennallisia veroja koskevaa liitetietoa.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2022 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

TASE

TULOSLASKELMA

LAAJA TULOSLASKELMA

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

RAHAVIRTALASKELMA

TUNNUSLUVUT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTA

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

Osakekohtainen oma pääoma

Osinkosuhde, %

Efektiivinen osinkotuotto, %

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

Osakekannan markkina-arvo

Osakkeiden vaihto

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödyllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto

Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioida tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.                

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2021 ja 2020 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Käyttökate (EBITDA) ja vertailukelpoinen käyttökate

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset. Bruttoinvestoinnit eivät sisälly lisäyksiä käyttöoikeusomaisuuseriin.

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

Sijoitettu pääoma

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Rahoitustuotot eivät sisällä käyvän arvon muutoksia.

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudellista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

NELJÄNNESVUOSIKEHITYS

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN MYYNTI NELJÄNNESVUOSITTAIN

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2021

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN MUUTOKSET

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

VASTUUSITOUMUKSET

JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
c. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
d. Kirjanpitoarvo
e. Käypä arvo

Suominen on käyttänyt vuonna 2021 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2020.

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS
1 000 euroa

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat yllä olevassa taulukossa on johdannaisvelkoja lukuun ottamatta arvostettu jaksotettuun hankintamenoon.

Suominen on käyttänyt vuonna 2021 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2020.

KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

1 000 euroa

Suominen on käyttänyt vuonna 2021 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2020.

SUOMINEN OYJ
Hallitus

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petri Helsky, puh. 010 214 3080
Talousjohtaja Toni Tamminen, puh. 010 214 3051



Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintätuotteisiin sekä muihin sovelluksiin. Visiomme on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet, esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset, ovat läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Suomisen liikevaihto vuonna 2021 oli 443,2 milj. euroa ja työllistämme yli 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.suominen.fi.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi

Liite

• Suominen Tilinpäätöstiedote 2021