Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2016: Liikevaihto ja liikevoitto laskivat, liiketoiminnan rahavirta kasvoi vertailukaudesta

Helsinki, Suomi, 2017-01-31 11:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Suominen Oyj   Tilinpäätöstiedote   31.1.2017 klo 12.00

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2016:

Liikevaihto ja liikevoitto laskivat, liiketoiminnan rahavirta kasvoi vertailukaudesta

Avainlukuja

 

 

  10-12/
2016
10-12/
2015
1-12/
2016
1-12/
2015
Liikevaihto, milj. euroa 100,4 104,2 416,9 444,0
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 3,5 4,3 25,6 31,2
Liikevoitto, milj. euroa 3,5 4,3 25,6 31,8
Raportointikauden voitto, milj. euroa 1,6 1,9 15,2 17,0
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa * 0,03 0,03 0,29 0,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa * 0,03 0,03 0,26 0,29
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa * 0,07 0,22 0,56 0,54
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %  11,6 15,9
Velkaantumisaste (gearing), % 39,6 25,9
Osakekohtainen osingonjako, euroa ** 0,11 0,10

 


* Vertailukauden luku oikaistu osakkeiden yhdistämisen vuoksi.
** 2016 ehdotus yhtiökokoukselle.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Avainasiat loka-joulukuussa 2016:

- Liikevaihto laski 3,7 % ja oli 100,4 milj. euroa (104,2).
- Liikevoitto heikkeni 16,9 % ja oli 3,5 milj. euroa (4,3).
- Korkeamman
lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi 62 %:iin (60 %).
- Bethunen tehtaalle nousevan uuden tuotantolinjan asennustyöt saatiin päätökseen aikataulun puitteissa.

- Suominen arvioi, että vuonna 2017 konsernin liikevaihto on parempi kuin vuonna 2016. Myös vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta parempi, edellyttäen että Bethunen uusi tuotantolinja käynnistyy suunnitelmien mukaisesti. Suomisen liikevaihto vuonna 2016 oli 416,9 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 25,6 milj. euroa.
Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

- Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle 0,11 euron osakekohtaista osinkoa tilikaudelta 2016. Yhtiöllä oli 31.1.2017 liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 50 772 555 kappaletta. Tällä osakemäärällä ehdotettu osinkojen kokonaismäärä olisi 5 584 981,05 euroa.
 


Toimitusjohtaja Nina Kopola kommentoi Suomisen neljättä vuosineljännestä ja koko tilikautta 2016:

- Kuluttajien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa parani viimeisellä vuosineljänneksellä sekä Euroopassa että erityisesti Yhdysvalloissa. Kuluttajaluottamusindeksit päätyivät sekä vuoden 2015 viimeistä neljännestä että vuoden 2016 kolmatta neljännestä korkeammalle tasolle. Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, jolloin yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus vaikuttavat kysynnän kehitykseen. Pohjois-Amerikka ja Eurooppa ovat Suomisen päämarkkina-alueet.

Suomisen taloudellinen kehitys ei tilikaudella 2016 vastannut odotuksiamme. Kiristyneen kilpailutilanteen vuoksi kysynnän kehityksen ennakointi oli tilikaudella tavanomaista vaikeampaa l
ähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoilla sekä wc:stä huuhdeltavien tuotteiden osalta Euroopan markkinoilla. Kiristynyt kilpailutilanne vaikutti myyntimääriin ja teki myös hinnoittelusta haasteellisempaa. Mikäli tavanomaista suurempaa määrää valmiiden tuotteiden asiakastoimituksia ei olisi siirtynyt tuloutettavaksi vuoden 2017 puolelle, Suomisen liikevaihto olisi ollut viimeisellä neljänneksellä vertailukauden tasolla. Nyt liikevaihto laski viimeisellä neljänneksellä 3,7 % 100,4 milj. euroon. Koko tilikaudella liikevaihto supistui 6,1 % ja oli 416,9 milj. euroa.

Päättyneen tilikauden ilonaiheisiin lukeutui liikevaihdon jakauman myönteinen kehitys, mikä kuvaa myös strategisten toimenpiteidemme onnistumista. Korkeamman lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta kasvoi vertailukaudesta ja oli 62 % (60 %). Tämän trendin jatkuminen luo edellytyksiä sekä liikevaihdon että kannattavuuden kasvulle tulevaisuudessa.

Suomisen vertailukelpoinen liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä 16,9 % 3,5 milj. euroon. Koko tilikaudella 2016 vertailukelpoinen liikevoitto oli 25,6 milj. euroa, mikä vastasi 6,1 % liikevaihdosta. Liikevoittoa rasittivat myyntimäärien pienentyminen sekä kiristyneen kilpailun aiheuttama hinnoittelupaine. Jatkuvat panostuksemme strategisten kyvykkyyksien parantamiseen, kuten tuotekehitysresursseihin, Bethunen tuotantolinjainvestointiin sekä meneillään olevaan tietojärjestelmäuudistukseen, kasvattivat kulujamme viime vuonna.

Vuoden 2016 liiketoiminnan rahavirta jatkui vahvana ja oli
28,5 milj. euroa (27,3).

Viimeisen vuosineljänneksen voitto oli 1,6 milj. euroa ja koko tilikauden voitto 15,2 milj. euroa. Tilikauden 2016 osakekohtainen tulos oli 0,29 euroa.

Suominen Oyj:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,11 euroa (0,10) osaketta kohden. Ehdotus on Suomisen osinkopolitiikan mukainen.

Suomisen hallitus on asettanut yhtiölle kolme taloudellista keskipitkän aikavälin tavoitetta, joilla mitataan strategiamme onnistumista. Tilikaudella 2016 liikevaihdon kasvua ei saavutettu ja sijoitetun pääoman tuotto, 11,6 %, jäi hieman tavoitetasosta (tavoitetaso yli 12 %). Velkaantumisasteemme oli lähes tavoitehaarukan alarajalla, 39,6 % (tavoitetaso 40–80 %). Määrätietoinen työ tuotti monilta osin myös hyviä tuloksia, mutta kasvuinvestointiohjelma sekä panostuksemme mm. tuotekehitykseen ja kaupalliseen osaamiseen ovat luoneet uutta liikevaihtoa hitaammin kuin ennakoimme. Nämä panostukset ovat oleellisia kasvun vauhdittamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi.


Kasvuinvestointiohjelmamme suurin yksittäinen hanke on uuden korkeamman lisäarvon tuotteisiin keskittyvän tuotantolinjan avaaminen Bethunen tehtaalle Yhdysvaltoihin. Tuotantolinjan laiteasennukset saatiin päätökseen vuoden 2016 lopulla ja toimitukset asiakkaille on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tuotantolinja on ainutlaatuinen, sillä se on räätälöity Suomisen oman osaamisen pohjalta erityisesti sekä kotitalouksien että ammattikäyttöön tarkoitettujen pyyhintätuotteiden ja wc:stä huuhdeltavien kuitukankaiden valmistukseen. Näiden tuotteiden kysynnän arvioidaan kasvavan maantieteellisestä alueesta riippuen 5 - 9 % vuodessa.


Saatujen tilausten valossa vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon kehitys näyttää positiiviselta. Myös koko tilikauden 2017 osalta arvioimme, että Suomisen liikevaihto on parempi kuin tilikaudella 2016. Vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta parempi, edellyttäen että Bethunen uusi tuotantolinja käynnistyy suunnitelmien mukaisesti.


Kolmivuotinen strategiakautemme kääntyy nyt loppusuoralle. Olen monilta osin tyytyväinen työmme tuloksiin, vaikka emme saavuttaneetkaan tavoiteltua kasvua. Pian päättyvän yli 60 milj. euron suuruisen investointiohjelmamme, vahvistuneen kaupallisen organisaatiomme sekä tehostuneen tuotekehitysprosessimme ansiosta lähdemme vuoteen 2017 ja seuraavaan strategiakauteen aiempaa paremmista asemista.

Viimeistelemme parhaillaan Suomisen strategisia askelmerkkejä vuosille 2017 - 2021. Myös tulevan strategiamme tavoitteena on kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta liikevaihdosta, mikä mahdollistaa sekä liikevaihdon että kannattavuuden parantamisen. Tavoitteiden saavuttamisessa Bethuneen investoidun tuotantolinjan tarjoamat uudet teknologiset mahdollisuudet nousevat keskeiseen rooliin. Strategiamme onnistuessa Suomisen liikevaihto ylittää 600 milj. euroa vuonna 2021. Arvioimme myös liikevoittomme nousevan tällöin nykyistä olennaisesti korkeammalle tasolle ja tavoitteemme on saavuttaa yli 10 % liikevoittomarginaali. Kerromme vuosien 2017-2021 suunnitelmistamme lisää vuoden 2017 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 26.4.2017 sekä yksityiskohtaisemmin pääomamarkkinapäivässä 10.5.2017.

LIIKEVAIHTO

Loka-joulukuu 2016


Suomisen liikevaihto laski neljännellä vuosineljänneksellä 3,7 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 100,4 milj. euroa (104,2). Liikevaihdon laskuun vaikutti kilpailutilanteen kiristymisen vuoksi heikentynyt kysyntä sekä joihinkin tuoteryhmiin kohdistunut hinnoittelupaine. Myyntimäärien ja -hintojen heikkeneminen vaikuttivat liikevaihtoon suunnilleen samassa suhteessa. Lisäksi joitakin asiakastoimituksia siirtyi vuoden 2017 puolelle. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon kasvatti neljännen vuosineljänneksen liikevaihtoa 0,9 milj. eurolla.

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli loka-joulukuussa 92,5 milj. euroa (96,4) ja Care-liiketoiminta-alueen 7,8 milj. euroa (7,8). Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin.

Koko tilikausi 2016

Suomisen liikevaihto laski vuonna 2016 edellisvuodesta 6,1 % ja oli 416,9 milj. euroa (444,0). Koko tilikaudella liikevaihdon supistumiseen vaikuttivat samat tekijät kuin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon kasvatti vuoden 2016 liikevaihtoa noin 0,7 milj. eurolla.

Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 385,5 milj. euroa (411,5) ja Care-liiketoiminta-alueen 31,3 milj. euroa (32,4). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet tammi-joulukuussa jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (38 % myynnistä), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (25 %), kotitalouspyyhkeisiin (18 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (10 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin (8 %). Lasten pyyhintätuotteiden osuus portfoliossa laski kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2015 tasosta ja henkilökohtaisen hygienian pyyhintätuotteiden osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Myynnin jakauman kehitys tuki strategiaamme, jonka tavoitteena on kasvattaa korkeamman lisäarvon tuotteiden osuutta liikevaihdosta. Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Care-liiketoimintaan. 

LIIKEVOITTO JA TULOS

Loka-joulukuu 2016


Liikevoitto laski 16,9 % vertailukaudesta ja oli 3,5 milj. euroa (4,3).
Liikevoittoa rasittivat myyntimäärien pienentyminen sekä kiristyneen kilpailun aiheuttama hinnoittelupaine. Lisäksi panostukset tuotekehitysresursseihin, Bethunen tuotantolinjainvestointiin sekä meneillään olevaan tietojärjestelmäuudistukseen kasvattivat kuluja ja heikensivät liikevoittoa. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon kasvatti liikevoittoa 1,6 %. Vuosien 2016 ja 2015 neljänsillä vuosineljänneksillä ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Voitto ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä 2,4 milj. euroa (2,9) ja raportointikauden voitto 1,6 milj. euroa (1,9).

Koko tilikausi 2016

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 18,0 % ja oli 25,6 milj. euroa (31,2). Liikevoitto oli 25,6 milj. euroa (31,8).
Liikevoittoa rasittivat myyntimäärien pienentyminen sekä kiristyneen kilpailun aiheuttama hinnoittelupaine. Lisäksi panostukset tuotekehitysresursseihin, Bethunen tuotantolinjainvestointiin sekä meneillään olevaan tietojärjestelmäuudistukseen kasvattivat kuluja ja heikensivät liikevoittoa noin 3 milj. eurolla. Tilikauden 2015 osalta Nakkilan-tehtaalla uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennuskirjauksen peruutus, +0,5 milj. euroa, vaikutti liikevoiton vertailukelpoisuuteen.

Tilikaudella 2016 voitto ennen tuloveroja oli 22,4 milj. euroa (26,5) ja raportointikauden voitto 15,2 milj. euroa (17,0).


RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2016 korolliset nettovelat olivat 56,6 milj. euroa (32,5). Velkaantumisaste oli
39,6 % (25,9 %) ja omavaraisuusaste 45,3 % (43,2 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2016 -3,2 milj. euroa (-5,3) eli 0,8 % (1,2 %) liikevaihdosta. Vuonna 2016 rahoituskuluja paransivat edellisvuotta alhaisemmat valuuttakurssien muutokset (-0,2 milj. euroa) sekä IAS 23 -standardin edellyttämä korkokulujen aktivointi käyttöomaisuuteen, joka pienensi korkokuluja 1,3 milj. euroa. Vertailukaudella rahoituskuluja kasvattivat valuuttakurssien muutokset (-1,2 milj. euroa) sekä myytävissä oleviin varoihin sisältyvien kiinteistöosakkeiden arvonalentumiskirjaus (-0,4 milj. euroa). Kyseiset kiinteistöosakkeet myytiin heinäkuussa 2015.


Liiketoiminnan rahavirta oli loka-joulukuussa 3,5 milj. euroa (11,0) ja koko raportointikaudella 28,5 milj. euroa (27,3).  Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli 0,56 euroa (0,54).  Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin -3,9 milj. euroa (-6,4) vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta käyttöpääomaa on sitoutunut 6,3 milj. euroa (2015: sitoutunut 7,9). Rahoituksen rahavirtaa paransi Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä heinäkuussa 2014 myönnetyn lainasaamisen lyhennys, 1,0 milj. euroa. Rahoituksen rahavirtaa heikensi syyskuussa maksettu lainan lyhennys, 3,3 milj. euroa.


 

 

INVESTOINNIT

Vuonna 2016 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 53,3 milj. euroa (23,7). Bruttoinvestointeja kasvattivat erityisesti Bethunen tehtaan märkärainauslinjainvestoinnin eteneminen Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomisella on käynnissä konserninlaajuinen hanke tietojärjestelmien uudistamiseksi. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Suominen sai tilikaudella 2016 päätökseen Bethunen tehtaan kasvuinvestointihankkeen laiteasennukset. Bethunen tehtaan uuteen märkärainauslinjaan tehtävän investoinnin kokonaisarvoksi arvioitiin aiemmin noin 50 milj. euroa. Tämä arvio ylittyy, kuten Suominen tiedotti 9.8.2016.

Katsauskauden poistot ja arvonalentumistappiot olivat -18,5 milj. euroa (-18,2). Vertailukauden lukuun ei sisälly Nakkilassa uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennustappion peruutus, +0,5 milj. euroa.


HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2016 keskimäärin 646 (614) ja tilikauden päättyessä 650 (636) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä tuotantoaan laajentavalle Bethunen tehtaalle Yhdysvaltoihin sekä muihin strategisesti keskeisiin tehtäviin, kuten tuotekehitykseen ja tuotehallintaan.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma


Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2016 oli 51 665 642 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2016 yhteensä
449 410 osakkeella. Osakemäärän kasvu johtui hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi omaksi pääomaksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakkeiden yhdistäminen (ns. käänteinen split)

Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty yhtiökokous päätti alentaa Suomisen osakkeiden lukumäärää yhdistämällä osakkeita (ns. käänteinen split). Osakkeiden lukumäärää vähennettiin osakepääomaa alentamatta siten, että viisi (5) osaketta yhdistettiin yhdeksi (1) osakkeeksi osakeyhtiölain (624/2006) 15 luvun 9 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa ja siinä säädetyssä menettelyssä.

Ennen osakkeiden yhdistämistä Suominen Oyj:llä oli 252 425 616 osaketta ja osakkeiden yhdistämisen jälkeen 51 216 232 osaketta. Uusi osakkeiden lukumäärä merkittiin kaupparekisteriin 22.3.2016 ja kaupankäynti yhdistetyillä osakkeilla alkoi 22.3.2016. Yhdistäminen ei koskenut Suominen Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita, joiden määrä oli yhdistämispäivänä 913 886 kappaletta. Omiin osakkeisiin ei osakeyhtiölain mukaan kohdistu osakkeenomistajan oikeuksia, kuten oikeutta osinkoon tai muuhun varojen jakoon tai oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.

Osakkeiden yhdistämisen tarkoituksena on kiinnostuksen lisääminen Suomisen osaketta kohtaan, osakekaupankäynnin edellytysten parantaminen ja joustavuuden lisääminen osingon suuruutta määriteltäessä.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2016 oli 13 611 634 osaketta eli 27,0 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 6,20 euroa, alin 3,49 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4,24 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 4.1.2016 päätöskurssi oli 6,05 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 30.12.2016 päätöskurssi 4,14 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2016 oli 210,2 milj. euroa.


Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan. Vuonna 2016 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 50 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan 37 500 euroa sekä hallituksen jäsenen 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina. 

Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet (20 799 kappaletta) luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2016. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.

Johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 

Suominen Oyj:lla on johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautuu osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään.


 

 

Osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.


Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Suomisen hallitus päätti 9.12.2016 uudesta ansaintajaksosta kalenterivuosille 2017–2019. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.


Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015 - 2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 110 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).


Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin tekniset täsmennykset 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.

Hybridilaina ja lainaosuuksien konvertoinnit osakkeiksi 2016

Suominen Oyj laski helmikuussa 2014 liikkeelle 17,5 miljoonan euron osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan Brasilian tehtaan hankinnan rahoittamiseksi. Alkuperäisten lainaehtojen mukaan hybridilainan merkitsijöillä on oikeus vaihtaa lainaosuutensa ja niille kertyneet pääomitetut korot Suominen Oyj:n osakkeiksi 11.2.2014–10.2.2018 välisenä aikana 0,50 euron vaihtokurssilla. Suominen Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi hybridilainan liikkeelle laskua edeltävänä viimeisenä kolmena kuukautena oli 0,48 euroa. Suomisen osakkeiden 21.3.2016 toteutetun yhdistämisen jälkeen vaihtokurssi on yhdistämissuhdetta vastaavasti 2,50 euroa.

Lainaosuuksia ja niille kertyneitä korkoja vaihdettiin tilikaudella 2016 yhteensä 449 410 uuteen Suominen Oyj:n osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkittiin Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Suomisen osakkeiden lukumäärä voi jäljellä olevia lainaosuuksia ja mahdollisia pääomitettuja korkoja vaihtamalla nousta yhteensä enintään 7 020 320 osakkeella, mikäli vaihdossa annetaan uusia osakkeita.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2016 lopussa Suomisella oli 4 862 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.


Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2016 Suominen Oyj:n hallussa oli 893 087 omaa osaketta. Vuonna 2016 yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2016 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 20 799 osaketta.

Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaiset ilmoitukset


Suominen Oyj vastaanotti 10.6.2016 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Erkki Etolan ja hänen määräysvaltayhtiöidensä yhteenlaskettu omistus Suominen Oyj:ssä on ylittänyt 10 % liputusrajan. Liputusilmoituksen mukaan Erkki Etola ja hänen määräysvaltayhtiönsä (Oy Etra Invest Ab ja Tiiviste-Group Oy) omistavat suoraan 4 139 164 Suomisen osaketta ja ääntä (8,08 % kaikista osakkeista ja äänistä) ja rahoitusvälineiden kautta 1 477 080 osaketta ja ääntä (2,88 % kaikista osakkeista ja äänistä).

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 2.9.2016 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

Nimitystoimikuntaan nimettiin Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen Thomas Ahlström; Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja Erkki Etola, sekä Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset Reima Rytsölä. Suomisen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2016. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,02 euroa osakkeelta (ennen osakkeiden yhdistämistä 21.3.2016).

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Jorma Eloranta, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Hallituksen palkkiot päätettiin pitää ennallaan. Päätökset olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.

Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Päätökset olivat hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisia.

Yhtiökokous päätti muuttaa Suominen Oyj:n yhtiöjärjestystä siten, että yhtiöjärjestyksen 4 §:stä poistettiin hallituksen jäsenen ikää koskeva rajoitus ja siten, että jatkossa hallituksen puheenjohtajan valitsee hallituksen sijasta yhtiökokous. Lisäksi yhtiöjärjestyksen 13 §:ään päätettiin tehdä vastaava tekninen tarkennus. Päätökset olivat hallituksen ehdotuksen mukaisia.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan perustamista koskevan, 26.3.2013 tehdyn yhtiökokouksen päätöksen kohdan 1 vastaamaan yhtiökokouksen aiemmin päättämää muutosta yhtiöjärjestykseen.

Yhtiökokous päätti, että Suominen Oyj:n osakkeiden lukumäärää vähennetään osakepääomaa alentamatta osakeyhtiölain (624/2005) 15 luvun 9 §:n mukaisessa menettelyssä siten, että jokaiset viisi (5) osaketta yhdistetään yhdeksi (1) osakkeeksi. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Hallituksen voimassa olevat valtuutukset on esitetty edellä.


Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 16.3.2016 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet.

Hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajakseen Risto Anttosen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan suosituksen mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström ja uutena jäsenenä Jaana Tuominen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jorma Eloranta. Jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja uutena jäsenenä Laura Raitio.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin
liikevaihdosta on 63 % (65 %). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.


Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.


Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.  

Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.
 

Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.

Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.

Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.

Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.


Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Näillä markkinoilla kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä. Lisäksi yhtiö on toiminut Etelä-Amerikan kasvavilla markkinoilla vuodesta 2014 alkaen.

Kuluttajien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa parani viimeisellä vuosineljänneksellä sekä Euroopassa että erityisesti Yhdysvalloissa. Kuluttajaluottamusindeksit päätyivät vuoden lopussa sekä vuoden 2015 viimeistä neljännestä että vuoden 2016 kolmatta neljännestä korkeammalle tasolle.

Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa käytettäviin kuitukankaisiin viime aikoina markkinoilla avatun uuden tuotantokapasiteetin vuoksi kilpailutilanteen arviointi oli katsauskaudella aiempaa haasteellisempaa.


Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2017 keskimäärin vuoden 2016 tasolla.


NÄKYMÄT VUODELLE 2017

Suominen arvioi, että vuonna 2017 konsernin liikevaihto on parempi kuin vuonna 2016. Myös vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan olevan edellisvuotta parempi, edellyttäen että Bethunen uusi tuotantolinja käynnistyy suunnitelmien mukaisesti. Suomisen liikevaihto vuonna 2016 oli 416,9 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 25,6 milj. euroa. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

OSINGONJAKOEHDOTUS

Konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 oli 7 722 810,50 euroa, Osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 12 640 843 euroa ja jakokelpoiset varat 83 496 233 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäänyt osa voitosta siirretään kertyneisiin voittovaroihin. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 17.3.2017 ja osinko maksetaan 24.3.2017.

TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JULKISTAMINEN

Suominen Oyj julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen tilikaudelta 2016 viimeistään 22.2.2017. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suominen Oyj:n verkkosivuilta osoitteessa
www.suominen.fi > Sijoittajille > Hallinnointi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2017 Finlandia-talolla Helsingissä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla erillisellä kokouskutsulla.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuulta 2017 keskiviikkona 26.4.2017 noin klo 13.00.


TIEDOTUSTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS

Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola ja talousjohtaja Tapio Engström esittelevät osavuosikatsauksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle suomenkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään 31.1.2017 klo 14.00. Tilaisuus pidetään Suomisen Helsingin toimistolla osoitteessa Itämerentori 2. Esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.

Englanninkielinen puhelinkokous ja verkkolähetys tuloksesta järjestetään 31.1.2017 klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua soittamalla numeroon +44 20 3059 8125. Soitettaessa on annettava tunnus "Suominen". Kokousta voi seurata verkkolähetyksenä osoitteessa www.suominen.fi/webcast. Nauhoite puhelinkokouksesta on kuunneltavissa jälkikäteen samassa osoitteessa sekä numerossa +44 121 260 4861 tunnuksella 5101387#.


 

 

SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2016

Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 31.1.2017. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu 1.1.2016 lähtien:

Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin selkeyttävät muun muassa standardissa esitettyä olennaisuuden vaatimusta. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ja ne antavat yhteisölle mahdollisuuden vähentää konsernitilinpäätöksen kannalta epäolennaisten liitetietojen esittämistä.

 

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012–2014, sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.

 

Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

 

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

 

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella, mutta se lisää konsernitilinpäätöksen liitetietoja.

 

Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.

 

Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.

 

Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30-90 päivän päästä laskutuspäivästä.

 

Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.

Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.

 

Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta sekä myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä nykyisin alennusvaraus on kirjattu siirtovelkoihin.

 

Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.

 

Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.

 

Suomisella ei lähtökohtaisesti ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.

 

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

 

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.

 

IFRS 9 muuttaa Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.

 

Tietyt lainasaamiset, jotka on IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen ei odota lainasaamisista merkittäviä kulukirjauksia, eli käyvän arvon muutoksia tai luottotappiokirjauksia.

 

IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.

 

Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suominen ei odota rahavarojen osalta merkittäviä arvonalentumiskirjauksia.

 

Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Raportointikauden päättymispäivänä Suominen on soveltanut suojauslaskentaa vain rahavirtojen suojauksiin, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuta näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.

 

Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IAS 39:n mukaisesti myyntisaamiset on luokiteltu lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa. Suominen kirjaa jo nyt tulosvaikutteisesti arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitetään ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muuttaa IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa taseessa.

 

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten arvonalentumistappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski.

 

IFRS 9:n mukaan myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Koska Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti pieniä, ja noin puolet myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisen IFRS 9:n edellyttämällä tavalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä tulosvaikutuksia. Pääsääntöisesti luottotappioiden kirjaaminen aikaistuu aiempaan verrattuna.

 

IFRS 9 ei muuta Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsittelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.

 

IFRS 16 Vuokrasopimukset

 

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.

 

Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.

 

Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 25–30 milj. euroa.

 

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardiin

 

IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, muuttavat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.

 

Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä ja esitetään taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä nykyisin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta ja jotka sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostetaan uudelleen ja kirjataan osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjataan pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta mahdollisesti syntyvä ero kirjataan omaan pääomaan.

 

Koska Suomisen osakepalkkiojärjestelmät sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, IFRS 2:n muutos muuttaa käteisvaroina maksettavan osuuden kirjaamista ja arvostamista.

TASE

 

 

     
1 000 euroa 31.12.2016 31.12.2015
Varat    
Pitkäaikaiset varat    
Liikearvo 15 496 15 496
Aineettomat hyödykkeet 14 133 13 275
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 135 510 97 931
Lainasaamiset 6 836 7 793
Myytävissä olevat varat 777 777
Muut pitkäaikaiset saamiset 2 524 2 402
Laskennalliset verosaamiset 3 424 4 491
Pitkäaikaiset varat yhteensä 178 698 142 165
     
Lyhytaikaiset varat    
Vaihto-omaisuus 42 631 32 557
Myyntisaamiset 53 946 51 547
Lainasaamiset 1 550 1 000
Muut lyhytaikaiset saamiset 7 274 7 038
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 2 008 1 874
Rahavarat 29 522 55 570
Lyhytaikaiset varat yhteensä 136 929 149 585
     
Varat yhteensä 315 628 291 750
     
Oma pääoma ja velat    
Osakepääoma 11 860 11 860
Ylikurssirahasto 24 681 24 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 70 855 69 652
Omat osakkeet -44 -44
Arvonmuutos- ja muut rahastot 10 -118
Kurssierot 12 613 5 097
Muu oma pääoma 6 324 -3 076
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 126 300 108 052
Hybridilaina 16 525 17 664
Oma pääoma yhteensä 142 824 125 716
     
Velat    
Pitkäaikaiset velat    
Laskennalliset verovelat 11 195 10 890
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 1 081 1 105
Muut pitkäaikaiset velat 364 651
Joukkovelkakirjalainat 75 000 75 000
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 11 574 18 498
Pitkäaikaiset velat yhteensä 99 214 106 144
     
Lyhytaikaiset velat    
Lyhytaikaiset korolliset velat 7 923 3 363
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 280 47
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 65 388 56 479
Lyhytaikaiset velat yhteensä 73 590 59 889
     
Velat yhteensä 172 804 166 034
     
Oma pääoma ja velat yhteensä 315 628 291 750

 

 


 

 

TULOSLASKELMA        
         
1 000 euroa 10-12/2016 10-12/2015 1-12/2016 1-12/2015
Liikevaihto 100 365 104 244 416 862 444 042
Hankinnan ja valmistuksen kulut -89 413 -92 972 -364 636 -386 042
Bruttokate 10 952 11 272 52 226 58 000
Liiketoiminnan muut tuotot 324 3 1 909 2 637
Myynnin ja markkinoinnin kulut -2 162 -2 410 -7 364 -7 760
Tutkimus ja kehitys -1 362 -925 -4 330 -3 527
Hallinnon kulut -3 938 -3 963 -16 191 -16 709
Liiketoiminnan muut kulut -275 284 -629 -862
Liikevoitto 3 540 4 262 25 622 31 778
Nettorahoituskulut -1 149 -1 358 -3 190 -5 302
Voitto ennen tuloveroja 2 391 2 903 22 432 26 476
Tuloverot -759 -984 -7 199 -9 456
Raportointikauden voitto 1 632 1 919 15 233 17 020
         
Osakekohtainen tulos, euroa        
Laimentamaton 0,03 0,03 0,29 0,32
Laimennettu 0,03 0,03 0,26 0,29

 

 

 

LAAJA TULOSLASKELMA
 

 

1 000 euroa 10-12/2016 10-12/2015 1-12/2016 1-12/2015
         
Raportointikauden voitto 1 632 1 919 15 233 17 020
         
Muut laajan tuloksen erät:        
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi        
Kurssierot 6 941 4 386 7 881 2 356
Rahavirran suojausten ja myytävissä olevien varojen käypien arvojen muutokset -268 -286 245 -970
Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät 5 51 116 669
Ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät -11 91 -188 91
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot -100 -952 -410 -632
Yhteensä 6 567 3 291 7 644 1 514
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi        
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -110 -26 -110 -26
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot 16 8 16 8
Yhteensä -93 -18 -93 -18
         
Raportointikauden laaja tulos yhteensä 8 106 5 192 22 784 18 516

 

 

 

 

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
 

 

           
  Osake- Ylikurssi- SVOP- Omat Kurssi-
1 000 euroa pääoma rahasto rahasto osakkeet erot
Oma pääoma 1.1.2016 11 860 24 681 69 652 -44 5 097
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät 7 516
Laaja tulos yhteensä 7 516
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
Omien osakkeiden luovutus  80
Hybridilainan konversio 1 124
Hybridilaina
Oma pääoma 31.12.2016 11 860 24 681 70 855 -44 12 613

 

 

 

  Arvonmuutos- Muu oma     Oma pääoma
1 000 euroa ja muut rahastot pääoma Yhteensä Hybridilaina yhteensä
Oma pääoma 1.1.2016 -118 -3 076 108 052 17 664 125 716
Raportointikauden tulos 15 233 15 233 15 233
Muut laajan tuloksen erät 128 -93 7 551 7 551
Laaja tulos yhteensä 128 15 140 22 784 22 784
Osakeperusteiset maksut 190 190 190
Osingonjako -5 030 -5 030 -5 030
Omien osakkeiden luovutus 80 80
Hybridilainan konversio 1 124 -1 124
Hybridilaina -899 -899 -16 -915
Oma pääoma 31.12.2016 10 6 324 126 300 16 525 142 824

 

 

 

  Osake- Ylikurssi- SVOP- Omat Kurssi-
1 000 euroa pääoma rahasto rahasto osakkeet erot
Oma pääoma 1.1.2015 11 860 24 681 97 192 -44 3 419
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät 1 730
Laaja tulos yhteensä 1 730
Osakeperusteiset maksut
Osakeanti  340
Varojen jako -2 504
Maksamattomien osinkojen palautus
Omien osakkeiden luovutus  80
Muut siirrot -27 448 -51
Hybridilainan konvertointi 1 992
Hybridilaina
Oma pääoma 31.12.2015 11 860 24 681 69 652 -44 5 097

 

 

 

  Arvonmuutos- Muu oma     Oma pääoma
1 000 euroa ja muut rahastot pääoma Yhteensä Hybridilaina yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015 96 -46 890 90 313 18 424 108 737
Raportointikauden tulos 17 020 17 020 17 020
Muut laajan tuloksen erät -216 -18 1 496 1 496
Laaja tulos yhteensä -216 17 002 18 516 18 516
Osakeperusteiset maksut  316  316  316
Osakeanti  340  340
Varojen jako -2 504 -2 504
Maksamattomien osinkojen palautus  2  2  2
Omien osakkeiden luovutus  80  80
Muut siirrot 27 499
Hybridilainan konvertointi 1 992 -1 992
Hybridilaina -1 004 -1 004 1 232 228
Oma pääoma 31.12.2015 -118 -3 076 108 052 17 664 125 716

 

 

 

 

 


 

 


RAHAVIRTALASKELMA

 

 

1 000 euroa 1-12/2016 1-12/2015
     
Liiketoiminnan rahavirta    
Raportointikauden tulos 15 233 17 020
Oikaisut yhteensä 29 783 32 870
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 45 016 49 890
Nettokäyttöpääoman muutos -6 277 -7 921
Rahoituserät -3 895 -6 425
Tuloverot -6 348 -8 269
Liiketoiminnan rahavirta 28 496 27 274
     
Investointien rahavirta    
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -49 553 -22 369
Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista 313 167
Kauppahinnan oikaisut 161
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 8 10
Investointien rahavirta -49 072 -22 192
     
Rahoituksen rahavirta    
Muiden korollisten pitkäaikaisten lainojen nostot 15000
Muiden korollisten pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 333
Lyhytaikaisten korollisten lainojen muutos -3 359 -14
Lainasaamisten muutos 1 000 600
Osakeanti 340
Hybridilainan koron maksu -624
Osingonjako / varojen jako -5 030 -2 504
Rahoituksen rahavirta -8 013 10 089
     
Rahavarojen muutos -28 588 15 171
     
Rahavarat raportointikauden alussa 55 570 38 430
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 2 540 1 968
Rahavarojen muutos -28 588 15 171
Rahavarat raportointikauden lopussa 29 522 55 570

 

 


 

 

TUNNUSLUVUT
 

 

  10-12/
2016
10-12/
2015
1-12/
2016
1-12/
2015
Liikevaihdon muutos, % * -3,7 -0,5 -6,1 10,5
Bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 10,9 10,8 12,5 13,1
Vertailukelpoinen bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 10,9 10,8 12,5 12,9
Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 3,5 4,1 6,1 7,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 3,5 4,1 6,1 7,0
Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, % -1,1 -1,3 -0,8 -1,2
Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, % 2,4 2,8 5,4 6,0
Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, % 1,6 1,8 3,7 3,8
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 26 826 9 815 53 320 23 660
Poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset, 1 000 euroa 4 693 4 641 18 520 17 684
Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % 11,6 14,4
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % 11,6 15,9
Omavaraisuusaste, % 45,3 43,2
Velkaantumisaste (gearing), % 39,6 25,9
Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton ** 0,03 0,03 0,29 0,32
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu ** 0,03 0,03 0,26 0,29
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa ** 0,07 0,22 0,56 0,54
Osakekohtainen oma pääoma, euroa ** 2,81 2,50
Osakekohtainen osinko, euroa *** 0,11 0,10
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) 14,1 19,4
Osinkosuhde/varojen jakosuhde, % 37,6 31,3
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,66 1,61
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita ** 50 772 555 50 302 346
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa ** 4,14 6,20
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa ** 3,49 3,75
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa ** 6,20 6,65
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa ** 4,24 5,05
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 210,2 311,9
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä ** 13 611 634 19 502 550
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä 27,0 38,9

 

 

 

      31.12.2016 31.12.2015
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa        
Pitkäaikaiset korolliset velat     86 574 93 498
Lyhytaikaiset korolliset velat     7 923 3 363
Korolliset saamiset ja rahavarat     -37 908 -64 363
Korolliset nettovelat     56 589 32 499

 

 


*     Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

**   Vertailukauden lukuja oikaistu osakkeiden yhdistämisen vuoksi.

***  2016 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.


TUNNUSLUKUJEN LASKENTA

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Suomisen verkkosivuilla www.suominen.fi > Sijoittajille > Taloustietoa > Tunnuslukujen laskentakaavat.

 

Osakekohtainen tulos

 

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) = Raportointikauden voitto oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen / Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita

 

Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) = Raportointikauden voitto / Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita

 

 

Liikevoitto

 

Liikevoitto (EBIT) = Tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen

 

Vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT) = Tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

 

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen uuden ohjeen mukaisesti Suominen ei enää esitä vaihtoehtoisena tunnuslukuna liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä. Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut.

 

       
1 000 euroa   2016 2015
Liikevoitto   25 622 31 778
Arvonalentumistappion peruutus   -530
Vertailukelpoinen liikevoitto   25 622 31 248

 

 

Arvonalentumistappion peruutus vuonna 2015 on Nakkilan tehtaalla uudelleen käyttöönotetun tuotantolinjan arvonalennuskirjauksen peruutus, +0,5 milj. euroa. Arvonalentumistappion peruutus sisältyy hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

 

Osakekohtaiset tunnusluvut

 

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta = Liiketoiminnan rahavirta / Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita

 

 

    2016 2015
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa   28 496 27 274
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   50 772 555 50 302 346
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa   0,56 0,54

 

 

Osakekohtainen oma pääoma = Oma pääoma yhteensä / Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita

 

 

    2016 2015
Oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa   142 824 125 716
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   50 772 555 50 302 346
Osakekohtainen oma pääoma, euroa   2,81 2,50

 

 

 

Osakekohtainen osinko = Raportointikaudelta jaettu osinko / Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita

 

 

    2016 2015
Raportointikaudelta jaettu osinko, tuhatta euroa   5 585 5 030
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita 50 772 555 50 302 346
Osakekohtainen osinko, euroa   0,11 0,10

 

 

 

Osinkosuhde, % = (Osakekohtainen osinko x 100) / Laimentamaton osakekohtainen tulos

 

 

    2016 2015
Osakekohtainen osinko x 100   11,00 10,00
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,29 0,32
Osinkosuhde, %   37,6 31,3

 

 

 

Efektiivinen osinkotuotto, % = (Osakekohtainen osinko x 100) / Raportointikauden viimeinen pörssikurssi

 

 

    2016 2015
Osakekohtainen osinko x 100   11,00 10,00
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 4,14 6,20
Efektiivinen osinkotuotto, %   2,66 1,61

 

 

Hinta/osakekohtainen tulos (P/E) = Raportointikauden viimeinen pörssikurssi / Laimentamaton osakekohtainen tulos

 

 

    2016 2015
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa   4,14 6,20
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 0,29 0,32
Hinta/osakekohtainen tulos (P/E)   14,13 19,41

 

 

Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi

 

 

    2016 2015
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita   50 772 555 50 302 346
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 4,14 6,20
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa   210,2 311,9

 

 

 

Osakkeiden vaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita

 

 

    2016 2015
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella   13 611 634 19 502 550
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita 50 343 806 50 119 433
Osakkeiden vaihto, %   27,0 38,9

 

 

 

Muut tunnusluvut

 

Käyttökate = Tulos ennen poistoja ja arvonalentumisia (liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset)

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Liikevoitto   25 622 31 778
+ Poistot ja arvonalentumiset 18 520 17 684
Käyttökate   44 142 49 462

 

 

 

Rahavarat = Muut rahavarat ja käteisvarat

 

Korolliset nettovelat = Korolliset velat – korolliset saamiset – rahavarat

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Korolliset velat   94 497 96 862
Korolliset saamiset   -8 386 -8 793
Rahavarat -29 522 -55 570
Korolliset nettovelat   56 589 32 499

 

 

 

Oman pääoman tuotto (ROE), % = (Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100) / Oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta)   15 233 17 020
       
Oma pääoma yhteensä 31.12.2015 / 2014   125 716 108 737
Oma pääoma yhteensä 31.3.2016 / 2015   120 806 115 051
Oma pääoma yhteensä 30.6.2016 / 2015   130 712 119 328
Oma pääoma yhteensä 30.9.2016 / 2015   135 186 120 360
Oma pääoma yhteensä 31.12.2016 / 2015   142 824 125 716
Keskiarvo   131 049 117 838
       
Oman pääoman tuotto (ROE), %   11,6 14,4

 

 

Sijoitettu pääoma = Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Oma pääoma yhteensä   142 824 125 716
Korolliset velat   94 497 96 862
Sijoitettu pääoma   237 321 222 578

 

 

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = (Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100) / Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta)   25 622 31 778
Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta)   727 734
Yhteensä   26 349 32 512
       
Sijoitettu pääoma 31.12.2015 / 2014   222 578 193 750
Sijoitettu pääoma 31.3.2016 / 2015   217 181 200 051
Sijoitettu pääoma 30.6.2016 / 2015   227 594 204 328
Sijoitettu pääoma 30.9.2016 / 2015   228 648 202 027
Sijoitettu pääoma 31.12.2016 / 2015   237 321 222 578
Keskiarvo   226 664 204 547
       
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %   11,6 15,9

 

 

Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma yhteensä x 100) / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Oma pääoma yhteensä   142 824 125 716
       
Taseen loppusumma   315 628 291 750
Saadut ennakot   -3 -596
    315 625 291 154
       
Omavaraisuusaste, %   45,3 43,2

 

 

Velkaantumisaste, % = (Korolliset nettovelat x 100) / Oma pääoma yhteensä

 

 

1 000 euroa   2016 2015
Korolliset nettovelat   56 589 32 499
Oma pääoma yhteensä   142 824 125 716
Velkaantumisaste, %   39,6 25,9

 

 


LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN
 

 

1 000 euroa 1-12/2016 1-12/2015
Suomi 2 386 2 724
Muu Eurooppa 158 118 159 854
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 246 287 271 634
Muut maat 10 071 9 830
Yhteensä 416 862 444 042

 

 

 


NELJÄNNESVUOSIKEHITYS
 

 

  2016 2015
1 000 euroa 10-12 7-9 4-6 1-3 10-12 7-9 4-6 1-3
Liikevaihto 100 365 103 796 108 832 103 869 104 244 114 919 112 944 111 934
Vertailukelpoinen liikevoitto 3 540 7 878 8 661 5 543 4 262 9 763 9 932 7 292
% liikevaihdosta 3,5 7,6 8,0 5,3 4,1 8,5 8,8 6,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 530
Liikevoitto 3 540 7 878 8 661 5 543 4 262 9 763 10 462 7 292
% liikevaihdosta 3,5 7,6 8,0 5,3 4,1 8,5 9,3 6,5
Nettorahoituskulut -1 149 -830 -967 -244 -1 358 -1 247 -1 076 -1 621
Voitto ennen tuloveroja 2 391 7 047 7 694 5 299 2 903 8 517 9 386 5 670
% liikevaihdosta 2,4 6,8 7,1 5,1 2,8 7,4 8,3 5,1

 

 

 


LÄHIPIIRITIEDOT

Suomisen lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Suominen Oyj:n 16.3.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2016 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 20 799 osaketta. Osakkeet luovutettiin 2.6.2016 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 79 793 euroa eli noin 3,83638 euroa osakkeelta.


Johdon palkat 

Vuonna 2016 maksettiin Suominen Oyj:n hallitukselle palkkioita yhteensä 227 tuhatta euroa, josta osakkeina luovutetun palkkion osuus oli 80 tuhatta euroa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen vuonna 2016 olivat 426 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 31 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 46 tuhatta euroa. Muulle lähipiirille maksetut palkat luontoisetuineen olivat katsauskaudella 1 423 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 118 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 73 tuhatta euroa. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perustella jaksotettu kulu oli lähipiirin osalta katsauskauden lopussa 212 tuhatta euroa.

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus,
kpl osakkeita

 

 

 

Hallitus 31.12.2016
Jorma Eloranta, hallituksen puheenjohtaja 40 030
Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja 28 830
Hannu Kasurinen 19 210
Jaana Tuominen 9 306
Andreas Ahlström 5 360
Laura Raitio 5 360
Yhteensä 108 096
Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,21 %

 
Johtoryhmä
 
Nina Kopola, toimitusjohtaja 85 172
Tapio Engström 33 266
Larry L. Kinn 6 348
Lynda A. Kelly 10 000
Ernesto Levy 12 000
Mimoun Saïm 21 525
Hannu Sivula 29 345
Yhteensä 197 656
Yhteensä osakkeista ja äänistä 0,39 %

 



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2016

 

 

  Osakkeenomistaja Osakemäärä kpl % osakkeista ja äänistä
1. AC Invest Two BV 13 953 357 27,01 %
2. Oy Etra Invest Ab 5 055 120 9,78 %
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 500 000 8,71 %
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 251 811 6,29 %
5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 3 024 651 5,85 %
6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 1 537 152 2,98 %
7. Nordea Pankki Suomi Oyj 1 425 836 2,76 %
8. OP-Delta -sijoitusrahasto 1 210 283 2,34 %
9. Nissi Evald ja Hilda Säätiö 1 000 000 1,94 %
10. Heikki Bergholm 880 168 1,70 %
11. Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 712 000 1,38 %
12. Juhani Maijala 657 346 1,27 %
13. Mikko Maijala 625 918 1,21 %
14. Skandinaviska Enskilda Banken 590 985 1,14 %
15. Onvest Sijoitus Oy 501 338 0,97 %
  15 suurinta yhteensä 38 925 965 75,34 %
  Muut 9 717 783 18,81 %
  Hallintarekisteröidyt osakkeet 2 124 758 4,11 %
  Omat osakkeet 893 087 1,73 %
  Yhteistilillä 4 049 0,01 %
  Yhteensä 51 665 642 100,00 %

 

 

 

 

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET
 

 

  31.12.2016 31.12.2015  
1 000 euroa Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet  
Kirjanpitoarvo kauden alussa 97 931 13 275 88 721 12 510  
Investoinnit 50 020 3 300 20 733 2 927  
Vähennykset -89 -10  
Poistot ja arvonalentumiset -16 162 -2 358 -15 957 -2 257  
Arvonalentumisten peruutukset 530  
Kurssierot ja muut muutokset 3 721 4 3 904 104  
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 135 510 14 133 97 931 13 275  

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS
   
     
1 000 euroa 1-12/2016 1-12/2015  
Korolliset velat yhteensä kauden alussa 96 862 85 014  
       
Lyhytaikaiset lainat kauden alussa 3 363 3 347  
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu -3 358 -3 347  
Lyhytaikaisten lainojen nostot 102 3 363  
Siirrot pitkäaikaisista lainoista 7 899  
Valuuttakurssiero -84  
Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa 7 923 3 363  
       
Pitkäaikaiset lainat kauden alussa 18 498 6 667  
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksu -6 667  
Pitkäaikaisten lainojen nostot 368 18 498  
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin -7 899  
Valuuttakurssiero 607  
Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa 11 574 18 498  
       
Joukkovelkakirjalainat kauden alussa   75 000 75 000  
Joukkovelkakirjalainojen muutos  
Joukkovelkakirjalainat kauden lopussa 75 000 75 000  
       
Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 94 497 96 862  
                     

 

 

Hybridilaina on IAS 32:n mukaisesti esitetty omana pääomana.

 

VASTUUSITOUMUKSET
 

 

1 000 euroa    
Takausvastuut 31.12.2016 31.12.2015
Takaukset omista sitoumuksista 16 810 18 487
Muut omat vastuut 4 036 4 620
Takaukset muiden puolesta 963 4 134
Yhteensä 21 841 27 241
     
Muut vastuut    
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset 5 517 16 083
Yhteensä 5 517 16 083

 

 

 

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen    
Yhden vuoden kuluessa 3 808 3 381
1-5 vuoden kuluessa 3 853 4 971
Yli 5 vuoden kuluttua 5 427 4 489
Yhteensä 13 088 12 841

 



JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

 

 

  31.12.2016 31.12.2015
1 000 euroa Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Valuuttatermiinit        
  suojauslaskentaa sovelletaan 5 240 -327 16 114 -267
  suojauslaskentaa ei sovelleta 2 396 30 3 196 -30
Sähkötermiinit        
  suojauslaskentaa sovelletaan 594 43 1 229 -242

 

 

 

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

 

 

a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Lainat ja muut saamiset
c. Myytävissä olevat varat
d. Johdannaiset, suojauslaskenta
e. Kirjanpitoarvo
f. Käypä arvo

 

 

 

 

1 000 euroa a. b. c. d. e. f.
Myytävissä olevat varat 777 777 777
Muut pitkäaikaiset saamiset 501 501 501
Lainasaamiset 8 386 8 386 8 386
Myyntisaamiset 53 946 53 946 53 946
Johdannaiset 30 43 73 73
Korko- ja muut rahoitussaamiset 869 869 869
Rahavarat 29 522 29 522 29 522
Yhteensä 31.12.2016 530 92 723 777 94 072 94 072
             
             
1 000 euroa a. b. c. d. e. f.
Myytävissä olevat varat 777 777 777
Muut pitkäaikaiset saamiset 813 813 813
Lainasaamiset 8 793 8 793 8 793
Myyntisaamiset 51 547 51 547 51 547
Korko- ja muut rahoitussaamiset 1 297 1 297 1 297
Rahavarat 55 570 55 570 55 570
Yhteensä 31.12.2015 813 117 207 777 118 797 118 797

 

 

 

Suominen on käyttänyt vuonna 2016 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2015.

 

RAHOITUSVELAT

 

 

  31.12.2016 31.12.2015
1 000 euroa Kirjanpito-arvo Käypä arvo Kirjanpito-arvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat        
         
Lainat rahoituslaitoksilta 11 294 11 294 18 498 18 498
Joukkovelkakirjalainat 75 000 78 503 75 000 77 175
Rahoitusleasingvelat 280 280
Muut pitkäaikaiset velat 368 368
Yhteensä pitkäaikaiset rahoitusvelat 86 574 90 076 93 866 96 041
         
Lyhytaikaiset rahoitusvelat        
         
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset 7 812 7 812 3 363 3 363
Rahoitusleasingvelat 111 111
Johdannaissopimukset, ei suojauslaskentaa 30 30
Johdannaissopimukset, suojauslaskenta 327 327 509 509
Korkovelat 912 912 914 914
Muut lyhytaikaiset velat 253 253 262 262
Ostovelat 50 248 50 248 44 682 44 682
Yhteensä lyhytaikaiset rahoitusvelat 59 662 59 662 49 761 49 761
         
Yhteensä 146 236 149 739 143 627 145 802

 

 


Suominen on käyttänyt vuonna 2016 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2015.


KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

 

 

Käypien arvojen hierarkia 2016      
       
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3
Muut pitkäaikaiset saamiset 501
Myytävissä olevat varat 777
Sähköjohdannaiset 43
Valuuttajohdannaiset 30
Yhteensä 2016 73 1 277
       
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat      
Muut lyhytaikaiset velat 253
Valuuttajohdannaiset 327
Yhteensä 2016 327 253
       
Käypien arvojen hierarkia 2015      
       
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat      
Muut pitkäaikaiset saamiset 813
Myytävissä olevat varat 777
Valuuttajohdannaiset
Yhteensä 2015 1 590
       
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat      
Muut pitkäaikaiset velat 368
Muut lyhytaikaiset velat 262
Valuuttajohdannaiset 297
Sähköjohdannaiset 242
Yhteensä 2015 539 630

 


Suominen on käyttänyt vuonna 2016 samoja käypien arvojen luokitteluperusteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2015.


SUOMINEN OYJ
Hallitus


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Nina Kopola, puh. 010 214 300
Talousjohtaja Tapio Engström, puh. 010 214 300


Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet

www.suominen.fi


Suominen lyhyesti

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet – esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset – luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattilaisten käytössä eri puolilla maailmaa. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja sillä on yli 600 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen liikevaihto vuonna 2016 oli 416,9 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 25,6 milj. euroa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä keskisuurten yhtiöiden listalla. Lue lisää:
www.suominen.fi.
 

 

Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 FINAL.pdf