Suominen Oyj: Liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, liiketoiminnan rahavirta edelleen vahvaa

Suominen Oyj   Tilinpäätöstiedote   31.1.2019 klo 8.00

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2018
Liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, liiketoiminnan rahavirta edelleen vahvaa

Avainlukuja

 10-12/10-12/1-12/1-12/
 2018201720182017
Liikevaihto, milj. euroa109,898,7431,1426,0
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa-0,4-0,34,615,0
Liikevoitto, milj. euroa-0,4-0,34,615,0
Raportointikauden voitto, milj. euroa-2,06,3-1,714,5
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa-0,040,12-0,030,27
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa-0,040,11-0,030,25
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa0,150,040,560,39
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %2,36,6
Velkaantumisaste (gearing), %54,259,5
Osakekohtainen varojenjako, euroa*  0,11

* 2018 osalta ehdotus yhtiökokoukselle.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Avainasiat loka-joulukuussa 2018:

- Liikevaihto kasvoi 11,2 % ja oli 109,8 milj. euroa (98,7).
- Liikevoitto heikkeni -0,4 milj. euroon (-0,3).
- Bethunen tehtaan uudella tuotantolinjalla toteutettiin suunnitellut linjan tuotevalikoiman laajentamiseen liittyvät koeajot onnistuneesti.
- Petri Helsky nimitettiin Suomisen toimitusjohtajaksi ja hän aloitti yhtiössä 7.1.2019.

- Suominen arvioi konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2019 tilikauden 2018 tasolla. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan paranevan vuodesta 2018 ilman IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltamisen positiivisia vaikutuksia. Suomisen liikevaihto vuonna 2018 oli 431,1 milj. euroa ja liikevoitto 4,6 milj. euroa. Tilikausilla 2018 ja 2017 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

- Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta palauteta pääomaa.


Suomisen väliaikaisena toimitusjohtajana 3.8.2018-7.1.2019 välisenä aikana toiminut talousjohtaja Tapio Engström kommentoi Suomisen tilikautta 2018:

”Suomisen päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Euroalueella kuluttajien luottamusindeksi heikkeni vuoden kuluessa ja oli tilikauden lopussa suunnilleen alkuvuoden 2017 tasolla. Yhdysvalloissa kuluttajien luottamuksessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuoden mittaan, ja luottamusindeksi säilyi vahvalla tasolla. Kuitukankaitamme käytetään pääasiassa kulutustavaroissa ja näillä kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus ohjaavat kysynnän kehitystä.

Vuonna 2018 Suomisen liikevaihto kasvoi 431,1 (426,0) milj. euroon. Määrätietoiset hinnoittelutoimenpiteemme kasvattivat liikevaihtoa, mutta Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen suhteessa euroon peitti niiden positiivisen vaikutuksen. Hinnoittelutoimenpiteillämme voi olla vaikutuksia tuoteportfolioomme ja liikevaihtoomme kun pienennämme vähemmän kannattavien tuotteiden osuutta. 

Tuoteportfolion transformaatio on yksi strategiamme keskeisistä ajureista. Vuonna 2018 tuoteportfoliomme kehittyi oikean suuntaisesti, kun suhteellisesti korkeampaa lisäarvoa tuottavien tuotteiden osuus tuoteportfoliostamme kasvoi 61 %:iin (58 %).

Suomisen kannattavuuden kehitys oli selkeä pettymys. Liikevoitto laski 4,6 milj, euroon ja tilikauden tulos jäi tappiolliseksi. Tähän vaikutti toisaalta useiden keskeisten tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden ja kuljetusten, kustannusten merkittävä nousu ja toisaalta kireä hintakilpailu erityisesti lastenhoidon kuitukankaissa sekä wc:stä huuhdeltavissa kuitukankaissa. Nämä molemmat ovat Suomiselle merkittäviä tuoteryhmiä. Positiivista tilikaudessa oli se, että Suomisen liiketoiminnan rahavirta säilyi vahvana ja oli 32,1 milj. euroa.

Toimenpiteemme kannattavuuden parantamiseksi keskittyivät hinnoitteluun, suorituskykyyn ja tuotannon suunnitteluun. Tilikauden aikaiset toimenpiteemme vaikuttivat kuitenkin kannattavuuteemme ennakoitua hitaammin. Jatkamme vuonna 2019 kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Uudella tuotantolinjallamme Bethunessa, Yhdysvalloissa on suorituskykymme parantamisessa merkittävä rooli. Uusi tuotantolinja vaikutti positiivisesti bruttokatteeseemme vuoden 2018 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä uuden linjan vaikutus bruttokatteeseen heikkeni väliaikaisesti, sillä linjalla tehtiin onnistuneita koeajoja tuotevalikoiman suunniteltua laajentamista varten. Tämän lisäksi Green Bayn tehtaalla Yhdysvalloissa käynnissä oleva kasvuinvestointihanke etenee suunnitellusti ja odotamme tuotantolinjaan tehtävien parannusten olevan täydessä käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä.


Tuotannon suunnittelussa keskeisenä on meneillään oleva konserninlaajuinen tietojärjestelmäuudistuksemme. Järjestelmäuudistus eteni aikataulun mukaisesti ja tilikauden päättyessä kuusi Suomisen kahdeksasta tehtaasta käyttää uusittuja tietojärjestelmiä. Arvioimme, että kaikki tehtaamme ovat uusien tietojärjestelmien piirissä vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Suominen toi vuonna 2018 markkinoille yhteensä neljä uutta tuotetta tai tuotekonseptia. Syyskuussa lanseerasimme Suominen Intelligent Nonwovens™ -tuotekonseptin, joka yhdistää digitaalisia ominaisuuksia kuitukankaisiin. Konsepti on kuitukangasalalla ainutlaatuinen. Viimeisellä neljänneksellä toimme hygieniatuotteiden markkinoille FIBRELLA® Cozy -, BIOLACE® Move - ja BIOLACE® Cozy -tuotteet. BIOLACE® Move ja BIOLACE® Cozy on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista ja siten ne vastaavat vastuullisesti valmistettujen tuotteiden kasvavaan kysyntään. Kaikki nyt lanseeratut tuotteemme ovat strategiamme mukaisia korkean lisäarvon tuotteita.

Elokuussa Suomisen toimitusjohtaja vaihtui. Nina Kopola jätti yhtiön ja Pekka Ojanpää nimitettiin toimitusjohtajaksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin koimme traagisen menetyksen, sillä Pekka Ojanpää, jonka oli tarkoitus aloittaa Suomisella joulukuussa, kuoli tapaturmaisesti. Myötäelämme Pekan perheen surussa.

Joulukuussa pystyimme kertomaan hyviä uutisia: Petri Helsky nimitettiin Suomisen toimitusjohtajaksi 7.1.2019 alkaen.”

Petri Helsky kommentoi ensimmäisiä viikkojaan Suomisen toimitusjohtajana:

”Suominen on kuitukangasmarkkinoiden johtava yhtiö maailmanlaajuisesti ja viime vuosina yhtiö on edelleen määrätietoisesti parantanut kyvykkyyksiään. Näen Suomisessa paljon pitkän aikavälin potentiaalia ja on selvää, että odotukset ovat korkealla tulevaisuuden menestyksen suhteen – sekä Suomisen sisällä että yhtiön ulkopuolella. Meillä on ilman muuta haasteitakin ratkottavana, mutta nyt, kun olen päässyt aidosti tutustumaan yhtiöön ja tiimiin, en voisi olla innostuneempi. Tulemme päättäväisesti toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä parantaaksemme yhtiön kannattavuutta.” 


LIIKEVAIHTO

Loka-joulukuu 2018

Suomisen liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 11,2 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 109,8 milj. euroa (98,7). Liikevaihdon kasvuun vaikutti pääasiassa myyntihintojen paraneminen syyskuussa tiedotettujen, globaalisti toteutettujen hintojenkorotusten ansiosta. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon kasvatti viimeisen vuosineljänneksen liikevaihtoa 1,8 milj. eurolla.

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Neljännellä vuosineljänneksellä Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 102,9 milj. euroa (90,7) ja Care-liiketoiminta-alueen 6,8 milj. euroa (8,0). Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin.

Koko tilikausi 2018

Suomisen liikevaihto parani 1,2 % edellisvuodesta lähinnä korkeampien myyntihintojen ansiosta ja oli 431,1 milj. euroa (426,0). Koko vuoden myyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa raportointivaluutta euroon heikensi koko vuoden 2018 liikevaihtoa 10,9 milj. eurolla.

Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 396,0 milj. euroa (388,6) ja Care-liiketoiminta-alueen 35,1 milj. euroa (37,5).

Vuonna 2018 tuoteportfoliomme kehittyi oikean suuntaisesti kun suhteellisesti korkeampaa lisäarvoa tuottavien tuotteiden osuus tuoteportfoliostamme kasvoi 61 %:iin (58 %). Lastenhoidon pyyhintätuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuus liikevaihdosta laski 39 %:iin (41 %). Henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuus kasvoi 22 %:iin (21 %) ja kodinhoidon pyyhkeiden osuus 20 %:iin (19 %). Ammattikäytön pyyhkeiden osuus säilyi 9 %:ssa (9) %)  ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden osuus laski 8 %:iin (9 %). Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Care-liiketoimintaan.

LIIKEVOITTO JA TULOS

Loka-joulukuu 2018

Liikevoitto jäi tappiolliseksi ja oli -0,4 milj. euroa (-0,3). Keskeisten tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja logistiikan, kasvaneet kustannukset sekä Bethunen tehtaan uudella tuotantolinjalla suunnitelman mukaan viimeisellä neljänneksellä toteutetut koeajot rasittivat liikevoittoa. Kireässä kilpailutilanteessa neuvotellut myyntihintojen korotukset eivät täysin kompensoineet tuotannontekijöiden edelleen kasvaneiden kustannusten vaikutusta. Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon ei ollut olennaista vaikutusta liikevoittoon.

Tappio ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -1,9 milj. euroa (-1,3) ja raportointikauden tappio -2,0 milj. euroa (6,3). Tuloverot olivat viimeisellä vuosineljänneksellä -0,1 milj. euroa, kun taas vertailukaudella tuloverot olivat positiiviset (+7,6 milj. euroa) Yhdysvaltojen yhteisöverokannan laskun ansiosta.

Koko tilikausi 2018

Liikevoitto laski ja oli 4,6 milj. euroa (15,0). Keskeisten tuotannontekijöiden kasvaneet kustannukset, toimituskykyyn liittyneet ongelmat Yhdysvalloissa sekä Bethunen tehtaan uuden tuotantolinjalla suunnitelman mukaan viimeisellä neljänneksellä toteutettujen koeajojen kustannukset rasittivat liikevoittoa. Parantuneiden keskimyyntihintojen positiivinen vaikutus ei täysin kyennyt kompensoimaan merkittävimpien tuotannontekijöiden hintojen jatkuvan nousun vaikutusta. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,1 milj. eurolla.

Tilikaudella 2018 Suominen muutti IFRS 9 -standardin soveltamisen yhteydessä myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta- ja kirjausperiaatteitaan. Suomisen myyntisaamisista tehdyt luottotappiovaraukset olivat vuonna 2018 yhteensä -0,7 milj. euroa (-0,1). Suomisen toteutuneiden luottotappioiden määrä on historiallisesti ollut vähäinen.

Tilikaudella 2018 voitto ennen tuloveroja oli -1,0 milj. euroa (12,4). Raportointikauden tuloverot olivat
-0,8 (+2,0) milj. euroa ja raportointikauden voitto -1,7 milj. euroa (14,5).

RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2018 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 70,8 milj. euroa (81,4). Velkaantumisaste oli 54,2% (59,5 %, oikaistu) ja omavaraisuusaste 40,7 % (42,5 %, oikaistu).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2018 yhteensä -5,6 milj. euroa (-2,6) eli 1,3 % (0,6 %) liikevaihdosta. Vuonna 2017 IAS 23 -standardin edellyttämä vieraan pääoman kulujen aktivointi käyttöomaisuuteen pienensi korkokuluja 2,2 milj. eurolla. Valuuttakurssien muutokset rahoituserissä olivat 0,3 milj. euroa
(-0,6). Lisäksi lainasaamisista kirjattiin 0,6 milj. euron suuruinen luottotappiovaraus odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella.

Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 8,5 milj. euroa (3,6) ja koko raportointikaudella 32,1 milj. euroa (22,2). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli vuonna 2018 0,56 euroa (0,39). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin, -4,7 milj. euroa (-5,6), vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot. Vuoden alusta käyttöpääomaa oli vapautunut 5,6 milj. euroa (2017: sitoutunut 8,0).

INVESTOINNIT

Vuonna 2018 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 13,6 milj. euroa (37,2). Bruttoinvestoinnit liittyivät pääasiassa kasvuinvestointihankkeeseen Green Bayn -tehtaalla Yhdysvalloissa sekä konserninlaajuiseen hankkeeseen tietojärjestelmien uudistamiseksi. Uudistettujen tietojärjestelmien käyttöönottoa jatkettin vuoden aikana ilman merkittäviä ongelmia ja vuoden 2018 lopussa kuusi Suomisen kahdeksasta tuotantolaitoksesta käyttää uutta järjestelmää. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -21,0 milj. euroa (-19,3).

HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2018 keskimäärin 676 (670) ja tilikauden päättyessä 690 (663) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä Tuotantolaitokset-funktioon.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2018 oli 58 259 219 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2018 oli 3 643 880 osaketta eli 6,3 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 4,60 euroa, alin 1,80 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 3,10 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2018 päätöskurssi oli 4,55 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 28.12.2018 päätöskurssi oli 2,05 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2018 oli 117,9 milj. euroa.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2018 Suominen Oyj:n hallussa oli 762,970 omaa osaketta. Suominen Oyj:n hallitus päätti 6.3.2018 suunnatusta maksuttomasta osakeannista Suominen Oyj:n sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2015 sekä osakepalkkiojärjestelmän 2015 (ansaintajakso 2015‒2017) palkkioiden maksamista varten. Järjestelmiin osallistuneille henkilöille luovutettiin yhteensä 89 568 Suominen Oyj:n omaa osaketta.

Katsauskaudella yhtiön hallituksen jäsenille luovutettiin osakkeina suoritettavana osuutena vuosipalkkioista yhteensä 23 742 osaketta yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on 15.3.2018 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka. Raportointikauden lopussa 31.12.2018 jäljellä oleva valtuutuksen perusteella luovutettavissa oleva osakkeiden enimmäismäärä oli 4 872 826 osaketta.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Suomisen 15.3.2018 pidetty yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2018 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 31.5.2018. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.

Vuonna 2018 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 

Suominen Oyj:lla oli vuonna 2018 voimassa johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautui osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään. Osakepalkkiojärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso sekä sitouttava osakepalkkiojärjestelmä päättyivät, ja niiden perusteella järjestelmien kohderyhmälle annettiin järjestelmän ehtojen mukaisesti yhteensä 89 568 osaketta.

Osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.

Palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustui konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2016–2018 maksetaan vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Toisessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Sen piirissä on noin 20 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.

Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin
502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Ansaintajakson 2018–2020 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2018 lopussa Suomisella oli 3 919 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

Suominen Oyj vastaanotti 26.4.2018 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan TVF TopCo Limitedin omistus Suominen Oyj:ssä ylitti 5 % liputusrajan ja oli 5,68 % osakkeista ja äänistä. TVF TopCo Limited on Triton Value Fundin (TVF) välillisesti omistama yhtiö.

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Tilikaudella 2018 nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2017 ja 1.9.2018 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella.

Ajalla 1.1.-4.9.2018 nimitystoimikuntaan kuuluivat:

  • Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)  
  • Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana)
  • Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)
  • Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja

4.9.2018 alkaen nimitystoimikuntaan kuuluivat:

  • Lasse Heinonen, Ahlstrom Capital Oy:n toimitusjohtaja (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)
  • Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana) 30.11.2018 saakka
  • Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)
  • Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja

30.11.2018 Oy Etra Invest Ab ilmoitti Suomiselle, että Roger Hagborg, Investment Advisory Professional, TVF TopCo Limited, korvaa Erkki Etolan Suomisen nimitystoimikunnassa Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana.

Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.


TOIMITUSJOHTAJAN VAIHTUMINEN

Suominen Oyj tiedotti 3.8.2018, että Nina Kopola jättää tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana ja että Suomisen hallitus on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajaksi Pekka Ojanpään. Ojanpään oli määrä aloittaa tehtävässään viimeistään 3.2.2019. 1.11.2018 Suominen tiedotti, että Ojanpää aloittaa 1.12.2018. Pekka Ojanpää menehtyi lento-onnettomuudessa 23.11.2018.

Suominen Oyj tiedotti 19.12.2018, että yhtiön hallitus on nimittänyt Petri Helskyn Suomisen uudeksi toimitusjohtajaksi. Ennen siirtymistään Suomiselle Helsky oli toiminut Metsä Tissuen toimitusjohtajana. Helsky aloitti tehtävässään 7.1.2019.

Suomisen talousjohtaja Tapio Engström toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 3.8.2018-7.1.2019.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2018. Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2017 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2017 palautetaan pääomaa 0,11 euroa osakkeelta eli yhteensä 6,3 milj. euroa. Yhtiökokouksen päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Päätös oli Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukainen.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin edelleen kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Jan Johansson puheenjohtajaksi sekä Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen jäseniksi. Päätökset olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.

Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin yhtiöjärjestyksen mukaiseksi kaudeksi uudelleen tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n. Ernst & Young Oy nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Toni Halosen. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Tilintarkastusta koskevat päätökset olivat hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisia.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen. Valtuutuksen ehdot on kuvattu tässä tilinpäätöstiedotteessa.

Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen uudelleen Risto Anttosen.

Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Andreas Ahlström valittiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi uudelleen ja Laura Raitio valittiin uudeksi jäseneksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jan Johansson ja jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja Laura Raitio.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Poliittisen tilanteen kehittyminen globaalisti ja muutokset kuluttajien mieltymyksissä voivat vaikuttaa kielteisesti Suomiseen. Esimerkiksi poliittinen, vapaata kaupankäyntiä globaalisti rajoittava päätös voi vaikuttaa merkittävästi joidenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaisi Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen liiketoiminta on maantieteellisesti hajautunutta ja sen asiakkaat edustavat monipuolisesti eri toimialoja, mikä osittain suojaa yhtiötä näiltä riskeiltä.

Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajien mieltymysten kehittymisestä. Aiemmin muutokset kuluttajien mieltymyksissä globaalilla tasolla ovat vaikuttaneet enimmäkseen Suomiseen positiivisesti, sillä ne ovat kasvattaneet kuitukankaista valmistettujen tuotteiden kysyntää. Kuitenkin tietyt tekijät, mukaan lukien kuluttajien suhtautuminen edes osittain öljypohjaisista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin; tai kuluttajien käsitys kertakäyttöisten tuotteiden vastuullisuudesta yleisellä tasolla, voivat muuttaa nopeasti kuluttajien mieltymyksiä ja ostokäyttäytymistä. Suominen seuraa kuluttajatrendejä proaktiivisesti ja kehittää niiden mukaan tuotevalikoimaansa. Yhtiöllä on ollut valikoimassaan biohajoavia, kokonaan kasvipohjaisista raaka-aineista valmistettuja kuitukankaita jo yli 10 vuoden ajan. Suominen käy myös vuoropuhelua EU:n lainsäätäjien kanssa ns. kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseen tähtäävästä direktiiviehdotuksesta.

Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat vaikuttaa Suomisen liikevaihtoon.

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65 % (63 %) vuonna 2018. Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen.

Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä. 

Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suominen ostaa pääosan raaka-aineistaan useammilta suurilta kansainvälisiltä raaka-ainetoimittajilta, ja siksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä suurimmassa osassa Suomisen tuotteita.


Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raaka-aineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä.

Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.

Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.

Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Suomisen Teknologia-konsernitoiminto varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.

Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus säätelevät kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikassa. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

Euroalueella kuluttajien luottamusindeksi heikkeni vuoden kuluessa ja oli tilikauden lopussa suunnilleen alkuvuoden 2017 tasolla. Yhdysvalloissa kuluttajien luottamuksessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuoden mittaan, ja luottamusindeksi säilyi vahvalla tasolla.

Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Kuitukangasmarkkinoilla on tällä hetkellä ylikapasiteettia, lähinnä lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa.

Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2019 keskimäärin vuoden 2018 tasolla.

NÄKYMÄT VUODELLE 2019


Suominen arvioi konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2019 tilikauden 2018 tasolla. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan paranevan vuodesta ilman 2018 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltamisen positiivisia vaikutuksia. Suomisen liikevaihto vuonna 2018 oli 431,1 milj. euroa ja liikevoitto 4,6 milj. euroa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n voitto tilikaudelta 2018 oli 3 062 267,24 euroa. Osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden voiton, olivat 9 655 243 euroa ja jakokelpoiset varat 90 840 409 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta palauteta pääomaa ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JULKISTAMINEN

Suominen Oyj julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvityksen sekä muita kuin taloudellisia tietoja koskevan raportin tilikaudelta 2018 yhtiön vuosikertomuksessa viimeistään 26.2.2019. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suominen Oyj:n verkkosivuilta www.suominen.fi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2019

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.3.2019 Finlandia-talolla Helsingissä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Suominen tiedotti 9.1.2019, että Suominen Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Tapio Engström jättää Suomisen viimeistään 8.7.2019. Uuden talousjohtajan haku on käynnistetty.

Suominen tiedotti 30.1.2019, että Suominen Oyj:n hallitus on päättänyt johdon ja avainhenkilöiden uudesta osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä.

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2019–2021. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä.

Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2019–2021 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajaksolta 2019–2021 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 729 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.

Ansaintajakson 2019–2021 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2022. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuulta 2019 keskiviikkona 24.4.2019 noin klo 15.00.

TIEDOTUSTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS

Suomisen toimitusjohtaja Petri Helsky ja talousjohtaja Tapio Engström esittelevät tilinpäätöksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle suomenkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään torstania 31.1.2019 klo 11.00. Tilaisuus pidetään Suomisen Helsingin toimistolla osoitteessa Itämerentori 2. Esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.

Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen Eeva Oinoselle, eeva.oinonen@suominencorp.com tai puh. 010 214 3551.

Englanninkielinen puhelinkokous ja verkkolähetys tuloksesta järjestetään 31.1.2019 klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua soittamalla numeroon +44 20 3936 2999. Soitettaessa tulee antaa tunnus 91 47 67. Kokousta voi seurata verkkolähetyksenä osoitteessa www.suominen.fi/webcast.

Nauhoite kokouksesta on saatavilla jälkikäteen samassa osoitteessa sekä numerossa +44 20 3936 3001 tunnuksella 482553.


SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2018

Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 30.1.2019. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu 1.1.2018 lähtien:

- IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
- IFRS 9 Rahoitusinstrumentit.
- Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardiin
- IFRIC 22 -tulkinta: Valuuttamääräiset liiketapahtumat ja ennakkomaksut.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2018 alkavalla raportointikaudella ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettu 1.1.2018 lähtien. Suominen on soveltanut standardia takautuvasti siten, että standardin soveltamisen aloittamisesta aiheutunut kertynyt vaikutus on kirjattu soveltamisajankohtana 1.1.2018. Uudella standardilla ei ollut olennaista vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella. Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot sekä alennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.

Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.

Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuttanut muutosta Suomisen tuloutuskäytäntöön.

Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30-90 päivän päästä laskutuspäivästä.

Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.

Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuttanut muutosta Suomisen tuloutuskäytäntöön.

Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta että myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muutti aikaisempaa käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä aiemmin alennusvaraus oli kirjattu siirtovelkoihin. Avaava tase on oikaistu tältä osin.

Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.

Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.

Suomisella ei ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettua 1.1.2018 alkaen. Uusi standardi korvasi IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin.

IFRS 9 muutti Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.

Tietyt lainasaamiset, jotka oli IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella.

IFRS 9 mahdollisti oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.

Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suomisella ei ole rahavarojen osalta arvonalentumiskirjauksia.

Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuttanut näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.

Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa.

Suominen oli jo ennen IFRS 15:n käyttöönottoa kirjannut arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet tulosvaikutteisesti, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta ollut tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitettiin ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muutti IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa vertailukauden taseessa.

Myyntisaamisten luottotappiokirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten luottotappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten luottotappiokirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappiohin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen maksujen viivästymispäiviin sekä asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski, asiakkaan maksukäyttäytyminen ja asiakkaan taloudellinen tilanne.

IFRS 9 ei muuttanut Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsittelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardiin

IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettu 1.1.2018 alkaen, muuttivat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.

Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostettiin käypään arvoon raportointipäivänä ja esitettiin taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä aiemmin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä 1.1.2018 käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ollut syntynyt oikeutta ja jotka sisälsivät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostettiin uudelleen ja kirjattiin osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjattiin pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta syntynyt ero kirjattiin omaan pääomaan. Muutoksen vaikutus kasvatti konsernin omaa pääomaa 0,7 milj. eurolla. Aikaisempia kausia ei ole oikaistu.

IFRIC 22 -tulkinta: Valuuttamääräiset liiketapahtumat ja ennakkomaksut

Kun yhtiölle syntyy ei-monetaarinen omaisuuserä tai velka sen maksaessa tai saadessa valuuttamääräisen ennakkomaksun ennen kuin maksua vastaava omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, ei-monetaarinen erä arvostetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. IFRIC 22 -tulkinta selventää, että kun tämä ei-monetaarinen erä kirjataan pois taseesta ja ennakkomaksua koskeva omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, käytetään kirjaamisessa sitä valuuttakurssia, jota käytettiin ennakkomaksun alkuperäisessä kirjaamisessa, eikä valuuttakurssien muutosta huomioida.

Suominen ei sovella IFRIC 22 -tulkintaa takautuvasti vaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin liiketoimiin. Tulkinnan soveltamisella ei ollut merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.

Uudet standardit sekä niiden muutokset ja tulkinnat, jotka on julkaistu, mutta tulevat voimaan vuonna 2019 tai myöhemmin:

Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.


IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.

Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.

Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 15-17 milj. euroa.

IFRS 16 -standardin soveltamisen aloittamisessa Suominen noudattaa mallia, jossa vertailutietoja ei oikaista, ja jossa standardin soveltamisen aloittamisesta kertynyt vaikutus kirjataan kertyneiden voittovarojen oikaisuksi aloittavaan taseeseen 1.1.2019.

IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus

IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.

Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat. Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.

Tulkintaa on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Suominen soveltaa tulkintaa oikaisemalla omaa pääomaa tulkinnan soveltamishetkellä 1.1.2019 oikaisematta vertailutietoja.

Muutokset IAS 19 -standardiin: Järjestelyn muuttaminen, supistaminen tai velvoitteen täyttäminen

Muutokset täsmentävät raportointikauden aikana tapahtuvien järjestelyn muuttamisen, supistamisen tai velvoitteen täyttämisen vaikutuksia kauden työsuoritukseen perustuvan menon sekä nettokoron kirjauksiin. Kun järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoite täytetään, etuuspohjainen nettovelka tai -omaisuuserä määritetään uudelleen. Tällöin lasketaan työsuoritukseen perustuva meno uudelleen raportointikauden jäljellä olevalle ajalle käyttäen uudelleenmäärittämisessä käytettyjä vakuutusmatemaattisia oletuksia. Myös nettokorko määritetään uudelleen raportointikauden jäljellä olevalle ajalle käyttäen uudelleen määritettyä etuuspohjaista nettovelkaa tai -omaisuuserää sekä uudelleenmäärittämisessä käytettyä diskonttauskorkoa.

Järjestelyn muuttaminen, supistaminen tai velvoitteen täyttäminen saattaa pienentää tai poistaa kokonaan järjestelyn ylijäämän, mikä voi johtaa omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muuttumiseen. Koska Suomisen etuuspohjaisissa järjestelyissä ei ole ylijäämää, tällä ei ole vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Muutoksia on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Koska muutoksia sovelletaan vain siirtymähetken jälkeisiin järjestelyiden muuttamisiin, supistamisiin tai velvoitteen täyttämisiin, ei muutoksilla ole vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen siirtymähetkellä.


TASE

  Oikaistu
1 000 euroa31.12.201831.12.2017
Varat  
Pitkäaikaiset varat  
Liikearvo15 49615 496
Aineettomat hyödykkeet21 23117 470
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet129 391136 649
Lainasaamiset3 3483 072
Oman pääoman ehtoiset instrumentit777777
Muut pitkäaikaiset saamiset1 3931 744
Laskennalliset verosaamiset2 5405 142
Pitkäaikaiset varat yhteensä174 175180 349
   
Lyhytaikaiset varat  
Vaihto-omaisuus51 58344 241
Myyntisaamiset58 09753 934
Lainasaamiset4 0174 337
Muut lyhytaikaiset saamiset4 1184 236
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset9747 703
Rahavarat27 75727 240
Lyhytaikaiset varat yhteensä146 545141 692
   
Varat yhteensä320 720322 040
   
Oma pääoma ja velat  
Oma pääoma  
Osakepääoma11 86011 860
Ylikurssirahasto24 68124 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto81 18587 423
Omat osakkeet-44-44
Arvonmuutos- ja muut rahastot264264
Kurssierot-669-3 151
Kertyneet voittovarat13 23715 761
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä130 513136 794
   
Velat  
Pitkäaikaiset velat  
Laskennalliset verovelat12 37314 558
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä847984
Muut pitkäaikaiset velat1749
Joukkovelkakirjalainat80 61595 192
Muut pitkäaikaiset korolliset velat84162
Pitkäaikaiset velat yhteensä93 935110 995
   
Lyhytaikaiset velat  
Joukkovelkakirjalainat15 687
Lyhytaikaiset korolliset velat5 07815 118
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat12132
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat75 38659 152
Lyhytaikaiset velat yhteensä96 27274 302
   
Velat yhteensä190 207185 247
   
Oma pääoma ja velat yhteensä320 720322 040

TULOSLASKELMA

     
1 000 euroa10-12/201810-12/20171-12/20181-12/2017
Liikevaihto109 76498 694431 109425 996
Hankinnan ja valmistuksen kulut-102 974-92 352-399 826-383 839
Bruttokate6 7906 34231 28342 157
Liiketoiminnan muut tuotot3974412 5281 764
Myynnin ja markkinoinnin kulut-1 838-1 904-7 048-7 262
Tutkimus ja kehitys-823-1 116-3 515-4 739
Hallinnon kulut-4 371-3 842-17 599-16 861
Liiketoiminnan muut kulut-516-188-1 055-59
Liikevoitto -361-2674 59415 000
Nettorahoituskulut-1 547-988-5 557-2 570
Voitto ennen tuloveroja-1 908-1 256-96312 430
Tuloverot-1087 570-7572 048
Raportointikauden voitto / tappio-2 0166 314-1 72014 478
     
Osakekohtainen tulos, euroa    
Laimentamaton-0,040,12-0,030,27
Laimennettu-0,040,11-0,030,25



LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 euroa10-12/201810-12/20171-12/20181-12/2017
     
Raportointikauden voitto-2 0166 314-1 72014 478
     
Muut laajan tuloksen erät:    
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi    
Kurssierot1 897-2 9032 936-17 083
Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset62267
Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät413
Ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät-69-35
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot-109153-4541 328
Yhteensä1 788-2 7542 482-15 510
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi    
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät-41-28-4115
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot11811-4
Yhteensä-29-20-2911
     
Muut laajan tuloksen erät yhteensä1 758-2 7742 452-15 500
     
Raportointikauden laaja tulos yhteensä-2583 541732-1 022

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

     
1 000 euroaOsake-pääomaYlikurssi-rahastoSVOP-rahastoOmat osakkeet
Oma pääoma 1.1.201811 86024 68187 423-44
IFRS-standardien muutosten vaikutus
Oikaistu oma pääoma 1.1.201811 86024 68187 423-44
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
Laaja tulos yhteensä
Osakeperusteiset maksut
Pääoman palautus-6 322
Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan 0
Omien osakkeiden luovutus 84
Oma pääoma 31.12.201811 86024 68181 185-44


     
1 000 euroaKurssi-erotArvonmuutos- ja muut rahastotKertyneet voittovaratEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2018-3 15126415 084136 117
IFRS-standardien muutosten vaikutus 677 677
Oikaistu oma pääoma 1.1.2018-3 15126415 761136 794
Raportointikauden tulos-1 720-1 720
Muut laajan tuloksen erät2 482-292 452
Laaja tulos yhteensä2 482-1 749732
Osakeperusteiset maksut-775-775
Pääoman palautus-6 322
Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan0
Omien osakkeiden luovutus84
Oma pääoma 31.12.2018-66926413 237130 513


      
1 000 euroaOsake-pääomaYlikurssi-rahastoSVOP-rahastoOmat osakkeetKurssi-erot
Oma pääoma 1.1.201711 86024 68170 855-4412 613
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät-15 764
Laaja tulos yhteensä-15 764
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
Omien osakkeiden luovutus 84
Hybridilainan konvertointi16 484
Hybridilaina
Oma pääoma 31.12.201711 86024 68187 423-44-3 151


1 000 euroaArvonmuutos- ja muut rahastotKertyneet voittovaratYhteensäHybridi-lainaOma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017106 324126 30016 525142 824
Raportointikauden tulos14 47814 47814 478
Muut laajan tuloksen erät25411-15 500-15 500
Laaja tulos yhteensä25414 489-1 021-1 022
Osakeperusteiset maksut338338338
Osingonjako-5 585-5 585-5 585
Omien osakkeiden luovutus8484
Hybridilainan konvertointi16 484-16 484
Hybridilaina-481-481-41-522
Oma pääoma 31.12.201726415 084136 117136 117

RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa1-12/20181-12/2017
   
Liiketoiminnan rahavirta  
Raportointikauden voitto-1 72014 478
Oikaisut yhteensä27 21021 069
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta25 49035 547
Nettokäyttöpääoman muutos5 621-8 028
Rahoituserät-4 677-5 575
Tuloverot5 715207
Liiketoiminnan rahavirta32 14822 152
   
Investointien rahavirta  
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin-15 039-33 839
Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista198287
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit45
Investointien rahavirta-14 837-33 548
   
Rahoituksen rahavirta  
Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot25 730
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot5 00025 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut-15 118-27 263
Lainasaamisten takaisinmaksu1 550
Joukkovelkakirjalainojen takaisinosto- ja liikkeellelaskukulut-5 190
Hybridilainan koron maksu-642
Pääoman palautus / osingonjako-6 322-5 585
Rahoituksen rahavirta-16 44013 599
   
Rahavarojen muutos8712 203
   
Rahavarat raportointikauden alussa27 24029 522
Valuuttakurssimuutosten vaikutus-355-4 485
Rahavarojen muutos8712 203
Rahavarat raportointikauden lopussa27 75727 240




TUNNUSLUVUT

10-12/201810-12/20171-12/20181-12/2017
Liikevaihdon muutos, % *11,2-1,71,22,2
Bruttokate, osuus liikevaihdosta, %6,26,47,39,9
Vertailukelpoinen bruttokate, osuus liikevaihdosta, %6,26,47,39,9
Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, %-0,3-0,31,13,5
Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, %-0,3-0,31,13,5
Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, %-1,4-1,0-1,3-0,6
Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, %-1,7-1,3-0,22,9
Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, %-1,86,4-0,43,4
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa3 8225 55913 58037 210
Poistot, 1 000 euroa5 5945 37321 01819 349
Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %-1,310,6
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %2,36,6
Omavaraisuusaste, %40,742,5
Velkaantumisaste (gearing), %54,259,5
Henkilöstö keskimäärin676670
Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton-0,040,12-0,030,27
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu-0,040,11-0,030,25
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa0,150,040,560,39
Osakekohtainen oma pääoma, euroa2,272,38
Osakekohtainen osinko / varojen jako, euroa **0,11
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)16,47
Osinkosuhde/varojen jakosuhde, %41,0
Efektiivinen osinkotuotto, %2,49
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita57 496 24957 382 939
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa2,054,42
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa1,803,86
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa4,605,22
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa3,104,53
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa117,9253,6
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä3 643 8805 405 584
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä6,310,4
     
*  Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. 
** 2018 on hallituksen ehdotus.    
   31.12.201831.12.2017
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa    
Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  85 084100 892
Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  20 80815 118
Korolliset saamiset ja rahavarat  -35 122-34 650
Korolliset nettovelat  70 77081 360


TUNNUSLUKUJEN LASKENTA


Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).


Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta (oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen) raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta on ulkona olevien osakkeiden keskimääräistä osakeantioikaistua painotettua keskiarvoa oikaistu hybridilainan vaikutuksella osakemäärään.

Hybridilainan vaikutus osakemäärään on laskettu siten, että jäljellä olevan lainan oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Lisäksi jäljellä olevan lainamäärän koko laina-aikana kertyvien korkojen oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Koko hybridilaina oli konvertoitu osakkeiksi raportointikauden 2017 lopussa.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää myös osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

1 000 euroa 31.12.201831.12.2017
Raportointikauden voitto -1 72014 478
Hybridilainan korkovaikutus veroilla vähennettynä -481
Yhteensä -1 72013 997
    
    
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 468 93952 145 416
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita 57 805 72057 798 395
    
Osakekohtainen tulos   
    
euroa   
Laimentamaton -0,030,27
Laimennettu -0,030,25

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

    
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta Liiketoiminnan rahavirta
=Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
 


  31.12.201831.12.2017
Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa 32 14822 152
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 496 24957 382 939
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,560,39

Osakekohtainen oma pääoma

Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
=Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
 


   oikaistu
  31.12.201831.12.2017
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa 130 513136 794
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 496 24957 382 939
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,272,38

Osakekohtainen osinko / pääoman palautus

Osakekohtainen osinko / pääoman palautus Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus
=Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita


    
  20182017
Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus, tuhatta euroa 06 312
Liikkeellelaskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita57 496 24957 382 939
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus, euroa N/A0,11

Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, %

Osinkosuhde /  pääoman palautusuhde, % Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100
=Laimentamaton osakekohtainen tulos


    
  20182017
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 0,0011,00
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa-0,030,27
Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % N/A41,0

Efektiivinen osinkotuotto, %

Efektiivinen osinkotuotto, %=Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100
 Raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20182017
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 0,0011,00
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa2,054,42
Efektiivinen osinkotuotto, % N/A2,49

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
=Laimentamaton osakekohtainen tulos


  20182017
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 2,054,42
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa-0,030,27
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) -68,4916,47

Osakekannan markkina-arvo

Osakekannan markkina-arvo=Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20182017
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 496 24957 382 939
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa2,054,42
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 117,9253,6

Osakkeiden vaihto

Osakkeiden vaihto=Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita


  20182017
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella 3 643 8805 405 584
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita57 468 93952 145 416
Osakkeiden vaihto, % 6,310,4

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto

Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioida tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.                      

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2018 ja 2017 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Liikevoitto (EBIT)=Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut
Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT)=Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Käyttökate (EBITDA)

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Käyttökate (EBITDA)=Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset)


1 000 euroa 20182017
Liikevoitto 4 59415 000
+ Poistot ja arvonalentumiset21 01819 349
Käyttökate 25 61334 349

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset.

1 000 euroa 20182017
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 6 1576 027
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin7 42331 183
Bruttoinvestoinnit 13 58037 210

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korolliset nettovelat=Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset – rahavarat


1 000 euroa 20182017
Korolliset velat 101 463110 472
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 4 4295 538
Korolliset saamiset -7 365-7 409
Rahavarat-27 757-27 240
Korolliset nettovelat 70 77081 360
    
Korolliset velat 101 463110 472
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 4 4295 538
Korollisten velkojen nimellisarvo 105 892116 010

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

Oman pääoman tuotto (ROE), %=Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100
  Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)


   Oikaistu
1 000 euroa 20182017
Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) -1 72014 478
    
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2017 (* / 2016 136 794142 824
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.3.2018 / 2017 126 866139 902
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.6.2018 / 2017 132 631134 074
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 30.9.2018 / 2017 130 981132 564
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 31.12.2018 / 2017 (* 130 513136 794
Keskiarvo 131 557137 232
    
Oman pääoman tuotto (ROE), % -1,310,6
    
(* Oikaistu.   

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma=Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä + korolliset velat


   Oikaistu
1 000 euroa 20182017
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 130 513136 794 (*
Korolliset velat 101 463110 472
Sijoitettu pääoma 231 977247 266
    
(* Oikaistu.   

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %=Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100
  Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo

Rahoitustuottoihin ei sisällytetä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutosta.

   Oikaistu
1 000 euroa 20182017
Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) 4 59415 000
Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) 801758
Yhteensä 5 39515 758
    
Sijoitettu pääoma 31.12.2017 (* / 2016 247 266237 321
Sijoitettu pääoma 31.3.2018 / 2017 232 580244 103
Sijoitettu pääoma 30.6.2018 / 2017 238 589234 892
Sijoitettu pääoma 30.9.2018 / 2017 227 186229 735
Sijoitettu pääoma 31.12.2018 / 2017 (* 231 977247 266
Keskiarvo 235 520238 663
    
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2,36,6
    
(* Oikaistu.   

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Omavaraisuusaste, %=Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä  x 100
  Taseen loppusumma - saadut ennakot


   Oikaistu
1 000 euroa 20182017
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 130 513136 794
    
Taseen loppusumma 320 720322 040
Saadut ennakot -27-8
  320 694322 032
    
Omavaraisuusaste, % 40,742,5

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudelllista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

Velkaantumisaste, %=Korolliset nettovelat x 100
  Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä


   Oikaistu
1 000 euroa 20182017
Korolliset nettovelat 70 77081 360
Oma pääoma yhteensä 130 513136 794
Velkaantumisaste, % 54,259,5


LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 euroa1-12/20181-12/2017
Suomi2 4152 510
Muu Eurooppa153 133160 817
Pohjois- ja Etelä-Amerikka268 188252 176
Muut maat7 37210 494
Yhteensä431 109425 996


NELJÄNNESVUOSIKEHITYS

 20182017
1 000 euroa10-127-94-61-310-127-94-61-3
Liikevaihto109 764104 768109 961106 61698 694102 380112 002112 920
Vertailukelpoinen liikevoitto-3614882 9191 548-2674 6184 3916 258
% liikevaihdosta-0,30,52,71,5-0,34,53,95,5
Vertailukel-poisuuteen vaikuttavat erät
Liikevoitto-3614882 9191 548-2674 6184 3916 258
% liikevaihdosta-0,30,52,71,5-0,34,53,95,5
Nettorahoituskulut-1 547-1 626-507-1 876-988-1 139-285-157
Voitto ennen tuloveroja-1 908-1 1382 411-328-1 2563 4784 1056 102
% liikevaihdosta-1,7-1,12,2-0,3-1,33,43,75,4

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN MYYNTI NELJÄNNESVUOSITTAIN

 20182017
1 000 euroa10-127-94-61-310-127-94-61-3
Convenience102 91595 63499 94797 48190 73792 999102 976101 850
Care6 8489 1459 9629 1528 0319 2949 07211 084
Kohdistamattomat kurssierot2-1252-17-7487-46-14
Yhteensä109 764104 768109 961106 61698 694102 380112 002112 920



LÄHIPIIRITIEDOT

Suomisen lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Johdon palkat 

 

Suominen Oyj:n 15.3.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2018 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 23 742 osaketta. Osakkeet luovutettiin 31.5.2017 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 83 788 euroa eli noin 3,53 euroa osakkeelta.

Muut palkat lähipiirille ilman osakeperusteisia maksuja olivat katsauskaudella 1 459 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 228 tuhatta euroa, vapaaehtoiset eläkemaksut 60 tuhatta euroa. Vuonna 2018 peruttiin jäljellä olevista osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä kirjattua kulujaksotusta, koska oikeuden syntymisehdot jäävät osittain täyttymättä. Jäljellä olevien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien kulujaksotukset ja kulujaksotusten peruutukset olivat nettona -409 tuhatta euroa. Näiden lisäksi kirjattiin toimitusjohtajan vaihtoon liittyvä irtisanomiskorvaus, 679 tuhatta euroa.

 

Katsauskaudella luovutettiin päättyneen osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella yhtiön lähipiirille yhteensä 70 066 Suomisen osaketta, joista toimitusjohtaja Nina Kopolalle 14 182 osaketta, talousjohtajalle ja väliaikaiselle toimitusjohtajalle Tapio Engströmille 7 062 osaketta ja muille johtoryhmän jäsenille 48 822 osaketta. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti osa palkkiosta suoritettiin rahana kattamaan järjestelystä aiheutuneet verot. Yhteensä osakkeina ja rahana maksettujen etuuksien arvo oli 553 tuhatta euroa.


Hallituksen ja johdon osakkeenomistus,
kpl osakkeita


Halllitus31.12.2018 
Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja11 614 
Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja36 089 
Hannu Kasurinen24 629 
Jaana Tuominen14 725 
Andreas Ahlström10 779 
Laura Raitio10 779 
Yhteensä108 615 
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,19%
  
Johtoryhmä 
Tapio Engström, talousjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja 3.8.2018-7.1.201940 328 
Larry L. Kinn11 918 
Lynda A. Kelly18 759 
Ernesto Levy27 834 
Mimoun Saïm29 060 
Hannu Sivula35 647 
Markku Koivisto14 822 
Yhteensä178 368 
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,31%



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2018

 OsakkeenomistajaOsakemäärä kpl% osakkeista ja äänistä
1.AC Invest Two BV13 953 35723,95%
2.Oy Etra Invest Ab6 009 16710,31%
3.Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma4 500 0007,72%
4.Nordea Bank ABP3 980 9416,83%
5.Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen3 546 8926,09%
6.Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo3 024 6515,19%
7.OP-Suomi -sijoitusrahasto1 976 7603,39%
8.Oy H. Kuningas & Co. AB1 300 0002,23%
9.Nissi Evald ja Hilda Säätiö1 000 0001,72%
10.Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap989 9091,70%
11.Heikki Bergholm979 8411,68%
12.Nordea Henkivakuutus Suomi Oy954 0001,64%
13.Mikko Maijala855 1471,47%
14.Mandatum Life Unit-linked841 9811,45%
15.Juhani Maijala794 0261,36%
 15 suurinta yhteensä44 706 67276,74%
 Muut8 136 14313,97%
 Hallintarekisteröidyt osakkeet4 649 3857,98%
 Omat osakkeet762 9701,31%
 Yhteistilillä4 0490,01%
 Yhteensä58 259 219100,00 %

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET

 31.12.201831.12.2017
     
1 000 euroaAineelliset käyttö-omaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeetAineelliset käyttö-omaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeet
Kirjanpitoarvo kauden alussa136 64917 470135 51014 133
Investoinnit7 4236 15731 1836 027
Vähennykset00-36
Poistot ja arvonalentumiset-18 648-2 371-16 857-2 493
Kurssierot ja muut muutokset3 967-25-13 187-161
Kirjanpitoarvo kauden lopussa129 39121 231136 64917 470

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa   
Takaus- ja muut vastuut20182017 
Takaukset omista sitoumuksista10 5169 865 
Muut omat vastuut2 8633 484 
Yhteensä13 37813 349 
    
Muut vastuut   
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset1 12886 
Yhteensä1 128 86 

Vuokravastuut
  
Yhden vuoden kuluessa3 9913 756
1 - 5 vuoden kuluessa9 5453 113
Yli 5 vuoden kuluttua2 1801 745
Yhteensä15 7168 614

JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

 31.12.201831.12.2017
1 000 euroaNimellisarvoKäypä arvoNimellisarvoKäypä arvo
Valuuttatermiinit    
  suojauslaskentaa ei sovelleta1 39791 33424

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat
c. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
d. Kirjanpitoarvo
e. Käypä arvo


 Luokittelu
1 000 euroaa.b.c.d.e.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit347429777777
Lainasaamiset4 0173 3487 3657 365
Myyntisaamiset58 09758 09758 097
Johdannaiset999
Korko- ja muut rahoitussaamiset491491491
Rahavarat27 75727 75727 757
Yhteensä 31.12.20184 37389 69342994 49694 496
      
      
1 000 euroaa.b.c.d.e.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit347429777777
Muut pitkäaikaiset saamiset214214214
Lainasaamiset4 3373 0727 4097 409
Myyntisaamiset53 93453 93453 934
Johdannaiset242424
Korko- ja muut rahoitussaamiset670670670
Rahavarat27 24027 24027 240
Yhteensä 31.12.20174 92384 91642990 26890 268

Suominen on käyttänyt vuonna 2018 pääosin samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2017. IFRS 9 –standardin soveltamisen tuomat muutokset käyvän arvon määrittämiseen on kerrottu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS

 20182017
Korolliset velat yhteensä kauden alussa110 47294 497
Lyhytaikaiset lainat kauden alussa15 1187 923
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset-15 118-27 264
Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset5 00025 000
Siirrot pitkäaikaisista lainoista15 74911 412
Joukkovelkakirjalainan jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan16
Kurssiero-1 953
Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa20 76515 118
   
Pitkäaikaiset lainat kauden alussa16211 574
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin-78-11 412
Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa84162
   
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden alussa 95 19275 000
Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku, rahavirtavaikutteinen25 730
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin-15 671
Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan1 093-348
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut, rahavirtavaikutteiset-5 190
Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat kauden lopussa80 61595 192
Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 101 463110 472

RAHOITUSVELAT

1 000 euroaJaksotettuun hankinta-menoon arvostetut velatKirjan-pitoarvoKäypä arvoNimellis-arvo
Lainat rahoituslaitoksilta5 0005 0005 0005 000
Joukkovelkakirjalainat96 30196 30196 906100 730
Rahoitusleasingvelat162162162162
Korkovelat725725725725
Muut lyhytaikaiset velat308308308308
Ostovelat66 67766 67766 67766 677
Yhteensä 31.12.2018169 173169 173169 778173 602
     
 Jaksotettuun hankinta-menoon arvostetut velatKirjanpito-arvoKäypä arvoNimellis-arvo
Lainat rahoituslaitoksilta15 00015 00015 00015 000
Joukkovelkakirjalainat95 19295 192102 647100 730
Rahoitusleasingvelat280280280280
Korkovelat736736736736
Muut lyhytaikaiset velat301301301301
Ostovelat52 14552 14552 14552 145
Yhteensä 31.12.2017163 654163 654171 109169 192


Suominen on käyttänyt vuonna 2018 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2017.

KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

Käypien arvojen hierarkia 2018   
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvaratTaso 1Taso 2Taso 3 
Oman pääoman ehtoiset instrumentit777 
Lainasaamiset4 017 
Valuuttajohdannaiset9 
Yhteensä 201894 793 
     
     
Käypien arvojen hierarkia 2017    
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvaratTaso 1Taso 2Taso 3 
Muut pitkäaikaiset saamiset214 
Lainasaamiset4 337 
Oman pääoman ehtoiset instrumentit777 
Valuuttajohdannaiset24 
Yhteensä 2017245 327 

Suominen on käyttänyt vuonna 2018 pääosin samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2017. IFRS 9 –standardin soveltamisen tuomat muutokset käyvän arvon määrittämiseen on kerrottu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.
.

AIKAISEMMIN JULKISTETTUJEN LUKUJEN OIKAISUT

Tase

      
  JulkaistuoikaisutOikaistu
1 000 euroa 31.12.201731.12.201731.12.2017
Varat    
Pitkäaikaiset varat    
Liikearvo 15 49615 496
Aineettomat hyödykkeet 17 47017 470
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 136 649136 649
Lainasaamiset 3 0723 072
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 777777
Muut pitkäaikaiset saamiset 1 7441 744
Laskennalliset verosaamiset 5 1425 142
Pitkäaikaiset varat yhteensä 180 349180 349
     
Lyhytaikaiset varat    
Vaihto-omaisuus 44 24144 241
MyyntisaamisetIFRS 15 / IFRS 957 560-3 62653 934
Lainasaamiset 4 3374 337
Muut lyhytaikaiset saamiset 4 2364 236
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 7 7037 703
Rahavarat 27 24027 240
Lyhytaikaiset varat yhteensä 145 318-3 626141 692
     
Varat yhteensä 325 666-3 626322 040
     
Oma pääoma ja velat    
Oma pääoma    
Osakepääoma 11 86011 860
Ylikurssirahasto 24 68124 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 87 42387 423
Omat osakkeet -44-44
Arvonmuutos- ja muut rahastot 264264
Kurssierot -3 151-3 151
Kertyneet voittovaratIFRS 215 08467715 761
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 136 117677136 794
     
Velat    
Pitkäaikaiset velat    
Laskennalliset verovelat 14 55814 558
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä 984984
Muut pitkäaikaiset velatIFRS 2350-30149
Joukkovelkakirjalainat 95 19295 192
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 162162
Pitkäaikaiset velat yhteensä 111 246-301110 945
     
Lyhytaikaiset velat    
Lyhytaikaiset korolliset velat 15 11815 118
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 3232
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velatIFRS 2 / IFRS 15 / IFRS 963 154-4 00259 152
Lyhytaikaiset velat yhteensä 78 304-4 00274 302
     
Velat yhteensä 189 550-4 303185 247
     
Oma pääoma ja velat yhteensä 325 666-3 626322 040

Rahoitusvarojen luokittelu

IAS 39 - julkaistu
a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Lainat ja muut saamiset
c. Myytävissä olevat varat


IFRS 9 – oikaistu
d. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
e. Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat
f. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat


 Luokittelu IAS 39Luokittelu IFRS 9
1 000 euroaa.b.c.d.e.f.
Oman pääoman ehtoiset instrumentit777347429
Muut pitkäaikaiset saamiset214214
Lainasaamiset7 4094 3373 072
Myyntisaamiset57 56053 934
Johdannaiset2424
Korko- ja muut rahoitussaamiset670670
Rahavarat27 24027 240
 23892 8807774 92342984 916

Myyntisaamisten kirjanpitoarvoa on oikaistu IFRS 15:n ja IFRS 9:n soveltamisen johdosta

Tunnusluvut ja vaihtoehtoiset tunnusluvut

 JulkaistuOikaistu
 31.12.2017 31.12.2017 
1 000 euroa  
Omavaraisuusaste  
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä136 117 136 794 
   
Taseen loppusumma325 666 322 040 
Saadut ennakot-8 -8 
Yhteensä325 659 322 033 
Omavaraisuusaste, %41,8%42,5%
   
Velkaantumisaste  
Korolliset nettovelat nimellisarvoon81 360 81 360 
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä136 117 136 794 
   
Velkaantumisaste, %59,8%59,5%
   
Osakekohtainen oma pääoma  
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä136 117 136 794 
   
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita57 382 939 57 382 939 
   

Osakekohtainen oma pääoma, euroa                                                   2,37                        2,38


SUOMINEN OYJ
Hallitus


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petri Helsky, puh. 010 214 3080
Talousjohtaja Tapio Engström, puh. 010 214 300


Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi


Suominen lyhyesti

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet – esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset – luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattilaisten käytössä eri puolilla maailmaa. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja sillä on lähes 700 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen liikevaihto vuonna 2018 oli 431,1 milj. euroa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä keskisuurten yhtiöiden listalla. Lue lisää: www.suominen.fi.

Liite

01-Suominen Oyj Tilinpäätöstiedote 2018 FINAL.pdf

Viimeisimmät uutiset

Changes in company's own shares, European Regulatory News
PÖRSSITIEDOTE 17.05.2022

Suominen - omien osakkeiden luovutus

Annual Meetings & Shareholder Rights, European Regulatory News
PÖRSSITIEDOTE 24.03.2022

Suomisen varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset