Koko vuoden liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, tilikauden voitto lähellä edellisvuoden tasoa



Suominen Oyj   Tilinpäätöstiedote   30.1.2018 klo 13.00

Suominen Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2017
Koko vuoden liikevaihto kasvoi, liikevoitto heikkeni, tilikauden voitto lähellä edellisvuoden tasoa

Avainlukuja

 10-12/10-12/1-12/1-12/
 2017201620172016
Liikevaihto, milj. euroa98,7100,4426,0416,9
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa-0,33,515,025,6
Liikevoitto, milj. euroa-0,33,515,025,6
Raportointikauden voitto, milj. euroa6,31,614,515,2
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 0,120,030,270,29
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa0,110,030,250,26
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,040,070,390,56
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % 6,611,6
Velkaantumisaste (gearing), % 59,839,6
Osakekohtainen pääoman palautus / osinko, euroa 0,11*0,11

* Ehdotus yhtiökokoukselle.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei toisin mainita.

Avainasiat loka-joulukuussa 2017:

- Liikevaihto laski 2 % ja oli 98,7 milj. euroa (100,4).
- Liikevoitto heikkeni -0,3 milj. euroon (3,5).
- Yhdysvaltojen verouudistuksen vaikutus Suomisen viimeisen vuosineljänneksen tulokseen oli yhteensä 8,3 milj. euroa
- Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajo jatkui.

- Suominen arvioi, että vuonna 2018 konsernin liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat paremmat kuin vuonna 2017. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Tilikausilla 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

- Suomisen hallitus esittää yhtiökokoukselle 0,11 euron osakekohtaista pääoman palautusta tilikaudelta 2017. Yhtiöllä oli 30.1.2018 liikkeelle laskettuja osakkeita ilman omia osakkeita 57 382 939 kappaletta. Tällä osakemäärällä ehdotettu pääoman palautuksen kokonaismäärä olisi 6 312 123,29 euroa.

Toimitusjohtaja Nina Kopola kommentoi Suomisen tilikautta 2017:

”Kuluttajien luottamus omaan talouteensa jatkui vahvana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa koko vuoden 2017 ajan. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat tärkeimmät markkina-alueemme. Kuluttajien optimismi heijastui myös kuitukangastuotteiden kysyntään.

Vuonna 2017 Suomisen liikevaihto kasvoi 2 % hyvin kehittyneiden myyntimäärien ansiosta. Myyntimäärät kasvoivat 4 %. Tuoteportfoliomme muutos ei edennyt tilikaudella odotetusti, ja korkean lisäarvon tuotteiden osuus liikevaihdosta pieneni. Liikevoitto jäi viime vuoden tasosta, ja muutimme tulosohjaustamme heinäkuussa 2017. Suurin yksittäinen liikevaihtoa heikentänyt tekijä oli Bethunen uuden tuotantolinjan käynnistämiseen ja ylösajoon liittyneet ongelmat. Kasvuinvestointihankkeisiin liittyvät kulut heikensivät Suomisen kannattavuutta yhteensä noin 5 milj. eurolla tilikaudella 2017. Lisäksi Euroopan kilpailutilanteesta johtuva myyntihintojen epäsuotuisa kehitys sekä tuoteportfolion muutos vaikuttivat bruttokatteeseemme ja siten myös liikevoittoon.

Bethunen uuden tuotantolinjan ylösajon eteneminen vuoden 2017 loppua kohden antaa minulle syyn luottaa siihen, että olemme nyt ohittaneet vaikeimman vaiheen tuotantolinjan käyttöönotossa. Tuotantolinjan suorituskyky paranee koko ajan ja odotamme uuden tuotantolinjan vaikuttavan bruttokatteeseemme positiivisesti vuoden 2018 ensimmäiseltä neljännekseltä lähtien.

Toteutetut kasvuinvestoinnit ja satsaukset kyvykkyyksiimme - esimerkiksi tuotekehitykseen, myyntiin ja tuotehallintaan – ovat tärkeitä askelmerkkejä huhtikuussa 2017 julkaistun Muutoksentekijä-strategiamme toteutuksessa. Mikäli onnistumme siinä, liikevoittoprosenttimme nousee yli 10 %:iin vuoteen 2021 mennessä. Vaikka saavutuksemme strategiakauden 2017 - 2021 ensimmäisenä vuonna jäi odotuksista, luotan edelleen siihen, että olemme oikealla tiellä.

Suomisen kyky luoda kassavirtaa pysyi hyvällä tasolla edellämainituista haasteista huolimatta. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella 22,2 milj. euroa.

Yhdysvalloissa joulukuussa 2017 päätetyn verouudistuksen erittäin positiivinen vaikutus nosti Suomisen tilikauden 2017 tuloksen ja osakekohtaisen tuloksen lähelle viime vuoden tasoa, 14,5 milj. euroon ja 0,27 euroon osakkeelta. Julkaisimme 28.12.2017 alustavan arviomme verouudistuksen vaikutuksista ja arvioimme silloin, että laskennallisten verovelkojen uudelleenarvostaminen Yhdysvaltojen osalta parantaa Suomisen tilikauden 2017 tulosta noin 4 milj. eurolla. Tämän lisäksi tarkempi analyysimme verouudistuksen muista vaikutuksista osoitti, että hyödymme merkittävästi myös uusiin investointeihin liittyviin nopeutettuihin poistoihin kohdistuvien laskennallisten verovelkojen uudelleenarvostamisesta. Yhdysvaltojen verotuksen muutosten kokonaisvaikutus Suomisen tilikauden tulokseen oli +8,3 milj. euroa, minkä vuoksi Suomisen tuloverot vuonna 2017 ovat positiiviset. Tulevaisuudessa Yhdysvaltojen liittovaltion yhteisöverokannan lasku 35 %:sta 21 %:iin vaikuttaa myönteisesti Suomisen tulokseen. Noin puolet Suomisen liikevaihdosta kertyy Yhdysvalloista.

Suomisen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2017 palautetaan pääomaa osakkeenomistajille 0,11 euroa osakkeelta. Kun vuonna 2014 liikkeelle laskettu hybridilaina on nyt kokonaan konvertoitu Suomisen osakkeiksi, hallitus ehdottaa että hyödynnämme sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kertyineitä varoja ja jaamme osan niistä osakkeenomistajille. Hallituksen ehdotus noudattaa myös Suomisen osinkopolitiikkaa, jonka mukaan yhtiö jakaa vähintään 30 % tilikauden tuloksesta osinkona osakkeenomistajille.

Suomisen hallitus päivitti Suomisen keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet huhtikuussa 2017 uuden Muutoksentekijä-strategiamme julkistamisen yhteydessä. Vuonna 2021 päättyvällä viiden vuoden strategiajaksolla Suominen tähtää keskimäärin 15 % sijoitetun pääoman tuottoon (ROI), liikevaihdon 6 % keskimääräiseen kasvuun sekä pääsääntöisesti 40 % ja 80 % välille asettuvaan velkaantumisasteeseen. Vuonna 2017 liikevaihtomme kasvoi, mutta kasvuvauhti ei yltänyt tavoitetasolle. Sijoitetun pääoman tuotto jäi tavoitetasosta ja oli 6,6 %. Velkaantumisaste oli 59,6 % eli tavoitehaarukan sisällä.”


LIIKEVAIHTO

Loka-joulukuu 2017

Suomisen liikevaihto laski neljännellä vuosineljänneksellä 2 % edellisvuoden vastaavasta jaksosta ja oli 98.7 milj. euroa (100,4). Liikevaihdon laskuun vaikutti pääasiassa valuuttakurssien muutos. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi neljännen vuosineljänneksen liikevaihtoa 5,1 milj. eurolla.

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli loka-joulukuussa 90,7 milj. euroa (91,3) ja Care-liiketoiminta-alueen 8,0 milj. euroa (9,0). Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin kodinhoidon, henkilökohtaisen hygienian, ammattikäytön sekä lastenhoidon pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa kuitukankaita hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin. Yhden asiakkuuden uudelleenryhmittelyn vuoksi vertailukauden luvut on oikaistu.

Koko tilikausi 2017

Suomisen liikevaihto parani 2 % edellisvuodesta pääasiassa kasvaneiden myyntimäärien ansiosta ja oli 426,0 milj. euroa (416,9). Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa raportointivaluutta euroon heikensi koko vuoden 2017 liikevaihtoa noin 4,8 milj. eurolla.

Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 388,6 milj. euroa (380,5) ja Care-liiketoiminta-alueen 37,5 milj. euroa (36,3). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (41 % liikevaihdosta vuonna 2017), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (21 %), kotitalouspyyhkeisiin (19 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (9 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin (9 %). Lasten- ja kodinhoidon pyyhintätuotteiisiin sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitettujen kuitukankaiden osuudet portfoliossa kasvoivat. Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Care-liiketoimintaan. 

LIIKEVOITTO JA TULOS

Loka-joulukuu 2017

Liikevoitto jäi tappiolliseksi ja oli -0,3 milj. euroa (3,5). Liikevoittoa rasittivat kasvuinvestointeihin liittyvät kulut, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys sekä heikentynyt bruttokate. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,2 milj. eurolla. Vuosien 2017 ja 2016 neljänsillä vuosineljänneksillä ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tappio ennen tuloveroja oli neljännellä vuosineljänneksellä -1,3 milj. euroa (2,4) ja raportointikauden voitto 6,3 milj. euroa (1,6). Viimeisen vuosineljänneksen tuloverot kääntyivät positiviisiksi ja olivat +7,6 milj. euroa. Yhdysvaltojen yhteisöverokannan laskiessa 35 %:sta 21 %:iin 1.1.2018 alkaen Suomisen laskennalliset verovelat (netto) arvostettiin uudelleen alemmalla verokannalla, kuten Suominen tiedotti 28.12.2017.

Koko tilikausi 2017

Liikevoitto laski 42 % ja oli 15,0 milj. euroa (25,6). Liikevoittoa rasittivat kasvuinvestointeihin liittyvät kulut, tuoteportfolion epäsuotuisa kehitys sekä heikentynyt bruttokate. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen suhteessa Suomisen raportointivaluuttaan euroon heikensi liikevoittoa 0,3 milj. eurolla. Tilikausilla 2017 ja 2016 ei raportoitu liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Tilikaudella 2017 voitto ennen tuloveroja oli 12,4 milj. euroa (22,4). Raportointikauden voitto oli 14,5 milj. euroa (15,2), sillä tuloverot olivat tilikaudella 2,0 milj. euroa positiiviset.

Yhdysvaltojen laskennallisten nettoverovelkojen uudelleenarvostamisella alemmalla verokannalla oli poikkeuksellisen suuri vaikutus. Sillä ei kuitenkaan ollut rahavirtavaikutusta. Laskennallisten nettoverovelkojen uudelleenarvostamisen lisäksi Suominen pystyi hyödyntämään Yhdysvalloissa uusien investointien nopeutettuja verotuspoistoja. Nopeutettujen verotuspoistojen käyttö lykkää tuloverojen maksua tuleville vuosille. Yhteensä Yhdysvaltojen verouudistuksen positiivinen vaikutus raportointikauden veroihin oli noin +8,3 milj. euroa, jonka ansiosta Suomisen kokonaisverot olivat positiiviset.

RAHOITUS

Katsauskauden lopussa 31.12.2017 korolliset nettovelat nimellisarvoilla laskettuna olivat 81,4 milj. euroa (56,6). Velkaantumisaste oli 59,8 % (39,6 %) ja omavaraisuusaste 41,8 % (45,3 %).

Nettorahoituskulut olivat vuonna 2017 yhteensä -2,6 milj. euroa (-3,2) eli 0,6 % (0,8 %) liikevaihdosta. Vuonna 2017 IAS 23 -standardin edellyttämä vieraan pääoman kulujen aktivointi käyttöomaisuuteen pienensi korkokuluja 2,2 milj. eurolla (1,3). Valuuttakurssien muutokset rahoituserissä olivat -0,6 milj. euroa (-0,2).

Liiketoiminnan rahavirta oli viimeisellä vuosineljänneksellä 3,6 milj. euroa (3,5) ja koko raportointikaudella 22,2 milj. euroa (28,5). Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta oli 0,39 euroa (0,56). Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin -5,6 milj. euroa (-3,9) vaikuttivat merkittävimpinä erinä katsauskaudella maksetut korot sekä uudelleenrahoitukseen liittyneet kulut. Vuoden alusta käyttöpääomaa oli sitoutunut 8,0 milj. euroa (2016: sitoutunut 6,3). Rahoituksen rahavirtaa paransi Joustopakkaukset-liiketoiminnan myynnin yhteydessä heinäkuussa 2014 myönnetyn lainasaamisen lyhennykset, 1,6 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta heikkeni 5,2 milj. eurolla vuonna 2014 liikkelle lasketun joukkovelkakirjalainan takaisinostotarjoukseen ja osittaiseen takaisinostoon liittyvien kulujen sekä uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskuun liittyvien kulujen vuoksi.

Uudelleenrahoitus tilikaudella 2017

Suominen uusi rahoituksensa tilikaudella 2017. Yhtiö tiedotti 25.9.2017 aikovansa laskea liikkeelle uuden joukkovelkakirjalainan ja julkaisi 6.10.2017 uuden 100 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn.

Suomisen uusi 85 milj. euron suuruinen vakuudeton joukkovelkakirjalaina erääntyy 3.10.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,50 % ja emissiokurssi 100,00 %. Lainaa merkitsi 75 sijoittajaa. Joukkovelkakirjalaina otettiin Suomisen hakemuksesta julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 10.10.2017. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytettiin osittain Suomisen vuonna 2019 erääntyvien 75 milj. euron vakuudettomien 4,375 % kiinteäkorkoisten velkakirjojen (ISIN: FI4000108576) osittaiseen takaisinostoon (yhteensä 59,3 milj. euroa). Loppuosa saatavista varoista voidaan käyttää Suomisen yleisiin rahoitustarpeisiin. Nordea Bank AB (publ) ja Svenska Handelsbanken Ab (publ) toimivat joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.

Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun yhteydessä Suominen sopi uudesta syndikaattilainajärjestelystä. Lainarahoitus sisältää nelivuotisen 100 milj. euron luottolimiitin (revolving credit facility). Lainasopimus on solmittu Nordea Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa. Uuden pankkilainan taloudelliset kovenantit ovat nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (leverage ratio) sekä velkaantumisaste (gearing).

Uusi syndikaattilaina korvaa Suomisen aiemman, vuonna 2014 tehdyn 55 milj. euron suuruisen syndikaattilainajärjestelyn, jossa luotonantajina olivat Nordea Pankki ja OP Yrityspankki (aiemmin Pohjola Pankki).

INVESTOINNIT

Vuonna 2017 Suomisen bruttoinvestoinnit olivat 37,2 milj. euroa (53,3). Bruttoinvestoinnit liittyivät pääasiassa Bethunen tehtaan märkärainauslinjainvestointiin Bethunen tehtaalla Yhdysvalloissa. Lisäksi Suomisella on käynnissä konserninlaajuinen hanke tietojärjestelmien uudistamiseksi. Uudistetut tietojärjestelmät otettiin ensimmäisenä käyttöön Alicanten tehtaalla Espanjassa huhtikuussa 2017, eikä käyttöönotosta aiheutunut merkittäviä ongelmia. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja.

Katsauskauden poistot olivat -19,4 milj. euroa (-18,5).

HENKILÖSTÖ

Suomisen palveluksessa oli tilikaudella 2017 keskimäärin 670 (646) ja tilikauden päättyessä 663 (650) henkilöä. Lisää henkilöstöä palkattiin lähinnä Tuotantolaitokset-funktioon sekä myyntiin ja markkinointiin.

OSAKETIEDOT

Osakepääoma

Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä 31.12.2017 oli 58 259 219 osaketta, ja osakepääoma oli 11 860 056,00 euroa. Suomisella on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Suomisen osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Suominen Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 osakkeella. Osakemäärän kasvu johtui hybridilainan ja sen korkojen konvertoinnista osakkeiksi. Hybridilainan konvertointi osakkeiksi on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vaihto ja kurssi

Suominen Oyj:n osakkeiden (SUY1V) vaihto Nasdaq Helsingissä 1.1.–31.12.2017 oli 5 405 584 osaketta eli 10,4 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 5,22 euroa, alin 3,86 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 4.53 euroa. Katsauskauden ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2017 päätöskurssi oli 4,25 euroa ja viimeisen kaupankäyntipäivän 29.12.2017 päätöskurssi oli 4,42 euroa.

Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita 31.12.2017 oli 253,6 milj. euroa.

Hallituksen valtuutukset

Hallituksella on 15.3.2017 pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.3.2016 antama valtuutus päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10. luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 5 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun enimmäismäärään. Valtuutus on voimassa 30.6.2019 saakka.

Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Edellä mainitusta palkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritettiin Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytettiin osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2017 osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalta. Osakkeet (16 807 kappaletta) luovutettiin hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista 2.6.2017. Koska kyseessä on yhtiökokouksen yksityiskohtaisen päätöksen toimeenpanosta, hallitus ei käyttänyt päätöksen tekemisessä itsenäistä harkintavaltaa. Luovutettavat osakkeet ovat samaa lajia kuin yhtiön muut osakkeet.

Vuonna 2017 voimassa olleet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 

Suominen Oyj:lla on johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, joka jakautuu osakepalkkiojärjestelmään sekä sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään.

Osakepalkkiojärjestelmä

Osakepalkkiojärjestelmässä on tällä hetkellä kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 sekä 2017–2019. Hallitus päättää erikseen uusista ansaintajaksoista. Lisäksi hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet sekä ansaintajaksolle osallistuvat henkilöt kunkin ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksosta riippuen noin 15–20 henkilöä. Hallituksella on oikeus leikata järjestelmän mukaisia palkkioita, jos hallituksen osakkeen pörssikurssille asettamat rajat täyttyvät.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 460 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2016–2018 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 245 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2017–2019 perustuu konsernin liikevaihdon kasvuun, liikevoittomarginaaliin (EBIT %) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROI %). Ansaintajaksolta 2017–2019 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Mahdolliset palkkiot ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018; ansaintajaksolta 2016–2018 vuonna 2019 ja ansaintajaksolta 2017–2019 vuonna 2020. Palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2015–2017. Palkkion saaminen tästä järjestelmästä edellyttää, että järjestelmään osallistuva henkilö omistaa tai hankkii yhtiön osakkeita hallituksen päättämän määrän. Lisäksi palkkion saaminen on sidottu osallistujan työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän kohderyhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 127 478 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Osakepalkkiojärjestelmien ehtoihin tehtiin tekniset täsmennykset 21.3.2016 toteutetun osakkeiden yhdistämisen jälkeen.

Vuonna 2017 päätetyt uudet johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 


Suominen Oyj: n hallitus hyväksyi 11.122017 konsernin johdolle ja avainhenkilöille uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet 2018–2020. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja. Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät.

Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina 2018–2020 perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) ja liikevoittoprosenttiin (EBIT %). Ansaintajaksolta 2018–2020 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 502 000 Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Palkkioiden maksu ja johdon omistusvelvollisuus

Ansaintajakson 2018–2020 mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna 2021. Käteisenä maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu.

Hybridilaina ja lainaosuuksien konvertoinnit osakkeiksi 2017

Suominen Oyj laski helmikuussa 2014 liikkeelle 17,5 milj. euron osakkeiksi vaihdettavan hybridilainan. Lainaehtojen mukaan hybridilainan merkitsijöillä on oikeus vaihtaa lainaosuutensa ja niille kertyneet korot Suominen Oyj:n osakkeiksi 11.2.2014–10.2.2018 välisenä aikana 2,50 euron vaihtokurssilla.

Lainaosuuksia ja niille kertyneitä korkoja vaihdettiin tilikaudella 2017 yhteensä 6 593 577 uuteen Suominen Oyj:n osakkeeseen. Osakkeiden vaihtokurssi merkittiin Suomisen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaikki hybridilainan osuudet on nyt vaihdettu uusiksi Suominen Oyj:n osakkeiksi eikä Suomisen osakkeiden lukumäärä enää nouse hybridilainan osuuksien osakkeiksi vaihtamisen seurauksena.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2017 lopussa Suomisella oli 4 146 osakkeenomistajaa. Suomisen tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia. Lisätietoja johdon osakeomistuksista sekä taulukko suurimmista osakkeenomistajista on esitetty tilinpäätöstiedotteen taulukko-osassa.

Omat osakkeet

Raportointikauden lopussa 31.12.2017 Suominen Oyj:n hallussa oli 876 280 omaa osaketta. Vuonna 2017 yhtiö luovutti yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 2.6.2017 hallituksen jäsenien vuosipalkkion osakkeina maksettavan osuuden, yhteensä 16 807 osaketta.

Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 § mukaiset ilmoitukset

Ahlstrom Capital Oy:n konserniyhtiö AC Invest Two BV ilmoitti Suominen Oyj:lle 12.12.2017, että sen omistus Suomisessa alittaa 25 % liputusrajan. AC Invest Two BV:n omistus laski 25,92 %:sta 23,95 %:iin. Omistusosuuden lasku johtui Suomisen osakemäärän kasvusta 58 259 219 osakkeeseen, kun yhtiön hybridilainan osuuksia vaihdettiin uusiin Suominen Oyj:n osakkeisiin. AC Invest Two BV:n omistamien osakkeiden määrä säilyi ennallaan.

Oy Etra Invest Ab (Erkki Etolan määräysvaltayhteisö) ilmoitti Suominen Oyj:lle 2.6.2017, että sen omistusosuus Suomisessa ylittää 10 % liputusrajan, kun Suomisen liikkeelle laskeman hybridilainan osuuksia ja kertyneitä korkoja vaihdetaan Suominen Oyj:n osakkeiksi. 

NIMITYSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO

Suominen Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Suominen Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan ilmoittamat edustajat. Nimeämiseen oikeutetut osakkeenomistajat määräytyivät 1.9.2016 ja 1.9.2017 rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Lisäksi Suominen Oyj:n hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Tilikaudella 2017 nimitystoimikunnan kokoonpano oli seuraava:

  • Thomas Ahlström, Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja ja Ahlström Capital Oy:n hallituksen jäsen (AC Invest Two BV:n nimeämänä edustajana)
  • Erkki Etola, Oy Etra Invest Ab:n toimitusjohtaja (Oy Etra Invest Ab:n nimeämänä edustajana)
  • Reima Rytsölä, Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja, Sijoitukset (Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä edustajana)
  • Jorma Eloranta, Suomisen hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 asti)
  • Jan Johansson, Suomisen hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 alkaen)

Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa Suominen Oyj:n hallitukselle varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivään mennessä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2017. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2016 jaetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan lukuun ottamatta hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota, jota päätettiin korottaa 10 000 eurolla. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 60 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 37 500 euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio 28 000 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja 1 000 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Seuraavaksi toimikaudeksi, joka päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallitukseen valittiin uudelleen Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen, Laura Raitio ja Jaana Tuominen. Lisäksi hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi ja puheenjohtajaksi Jan Johansson. Päätökset hallituksen palkkioista, hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä hallituksen kokoonpanosta olivat Suomisen osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotusten mukaisia.

Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kristina Sandin. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Päätös oli hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukainen.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 400 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen.

Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 15.3.2017 pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi Risto Anttosen varapuheenjohtajakseen.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Jäseniksi valittiin uudelleen Andreas Ahlström ja Jaana Tuominen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jan Johansson. Jäseniksi valittiin uudelleen Risto Anttonen ja Laura Raitio.

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Suominen Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Suominen Holding Italy S.R.L. fuusioitui 1.9.2017 tytäryhtiöönsä Mozzate Nonwovens S.R.L.:ään.

Suomisen Ranskassa, Vaulx-Milieussa sijainneen sivuliikkeen sulkeminen rekisteröitiin Ranskan viranomaisille 20.12.2017.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta on 63 % (63 %). Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.

Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.  

Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.


Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raaka-aineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä.

Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.

Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.

Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.

Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne säätelee kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikassa. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

Kuluttajien luottamus omaan talouteensa jatkui vahvana sekä euroalueella että Yhdysvalloissa vuonna 2017. Kuluttajien optimismi heijastui myös kuitukangastuotteiden kysyntään.

Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Markkinoille tullut uusi tuotantokapasiteetti on jossain määrin kypsyttänyt lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteiden sekä wc:stä huuhdeltavien tuotteiden markkinoita.

Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2018 keskimäärin vuoden 2017 tasolla.

NÄKYMÄT VUODELLE 2018

Suominen arvioi, että vuonna 2018 konsernin liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat paremmat kuin vuonna 2017. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Tilikausilla 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

HALLITUKSEN EHDOTUS PÄÄOMAN PALAUTUKSESTA

Konsernin emoyhtiön, Suominen Oyj:n tappio tilikaudelta 1.1.–31.12.2017 oli 462 886,34 euroa. Osingonjakokelpoiset varat, sisältäen tilikauden tappion, olivat 6 592 975 euroa ja jakokelpoiset varat 94 016 127 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta palautetaan pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,11 euroa osakkeelta ja että tappio siirretään kertyneisiin voittovaroihin. Pääoman palautuksen täsmäytyspäivä on 19.3.2018 ja maksupäivä 28.3.2018.


TILINPÄÄTÖKSEN JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN JULKISTAMINEN

Suominen Oyj julkaisee tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, palkka- ja palkkioselvityksen sekä ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin tilikaudelta 2017 viimeistään 22.2.2018. Edellä mainitut asiakirjat julkaistaan pörssitiedotteena ja ne ovat saatavana myös Suominen Oyj:n verkkosivuilta www.suominen.fi.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018

Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 15.3.2018 Finlandia-talolla Helsingissä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle myöhemmin pörssitiedotteena julkaistavalla erillisellä kokouskutsulla. Kokouskutsu julkaistaan myös Suominen Oyj:n verkkosivuilla osoitteessa www.suominen.fi.

SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

Suominen Oyj julkaisee osavuosikatsauksensa tammi-maaliskuulta 2018 torstaina 26.4.2018 noin klo 8.00.

TIEDOTUSTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS

Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola ja talousjohtaja Tapio Engström esittelevät osavuosikatsauksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle suomenkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään 30.1.2018 klo 14.00. Tilaisuus pidetään Suomisen Helsingin toimistolla osoitteessa Itämerentori 2. Esitysaineistot ovat saatavilla tiedotustilaisuuden jälkeen osoitteessa www.suominen.fi.

Englanninkielinen puhelinkokous ja verkkolähetys tuloksesta järjestetään tänään 30.1.2018 klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua soittamalla numeroon +44 20 3936 2999. Soitettaessa tulee antaa tunnus 47 67 38. Kokousta voi seurata verkkolähetyksenä osoitteessa www.suominen.fi/webcast. Nauhoite kokouksesta on saatavilla jälkikäteen samassa osoitteessa sekä numerossa +44 20 8196 1998 tunnuksella 532928.


SUOMINEN-KONSERNI 1.1.–31.12.2017

Suomisen tilinpäätös on tilintarkastettu. Tilintarkastuskertomus on annettu 30.1.2018. Neljännesvuositiedot, puolivuotiskatsaus ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

LAATIMISPERIAATTEET

Suominen-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu noudattaen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia siten kuin Euroopan Unioni on sen hyväksynyt. Tilinpäätöstiedote ei sisällä kaikkea vuositilinpäätöksen vaatimaa tietoa.

Tässä tilinpäätöstiedotteessa on noudatettu samoja IFRS-laatimisperiaatteita kuin edellisessä konsernitilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu 1.1.2017 lähtien:

Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardiin, johtuen Disclosure Initiative -projektista, sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Nämä muutokset edellyttävät, että yhtiöt esittävät liitetiedoissaan rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset siten, että liitetietoihin sisältyvät paitsi rahavirroista aiheutuvat muutokset, myös ne muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten valuuttakurssivoitoista ja -tappioista johtuvat muutokset. Näillä muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta, sillä Suominen on jo aiemmissa konsernitilinpäätöksissään esittänyt rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset, mukaan lukien valuuttakurssien vaikutuksista johtuvat muutokset.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2017 alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta myynnin tuloutukseen Suomisella, mutta se lisää konsernitilinpäätöksen liitetietoja.

Suomisen myymät tavarat ovat kuitukangasrullia. Kustakin kuitukangasrullasta asiakas kykenee hyötymään joko yksinään tai yhdessä muiden helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Luovutetut tavarat on yksilöity Suomisen asiakassopimuksissa (esimerkiksi määritelty tuotteen laatu ja mitat). Sopimuksissa on usein määritelty tavoite toimitettaville määrille, mutta asiakas ei ole sitoutunut näihin määriin. Toimituserät perustuvat asiakkaan toimittamaan ostotilauksiin ja kukin toimituserä laskutetaan erikseen.

Suoritevelvoite täytetään, kun tuotteet luovutetaan asiakkaalle, eli suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana. Pääasiassa tuotteet luovutetaan asiakkaalle tuotteiden lähtiessä tehtaalta. Mikäli toimitusehtojen mukaisesti tuotteisiin liittyvät riskit ja edut sekä määräysvalta siirtyvät asiakkaalle vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle, tuloutetaan myynti vasta kun tuotteet on toimitettu asiakkaalle. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.

Maksuehdot ja -ajat vaihtelevat asiakkaittain. Maksuehtoon ja maksuajan pituuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaan luottoriski ja aiempi maksukäyttäytyminen. Lisäksi sekä laskuttavan tehtaan että asiakkaan maantieteellisellä sijainnilla on vaikutusta maksuehtoon. Suomisella on luottopolitiikan (credit policy) mukaiset suositellut maksuajat, mutta kaupallisista syistä näistä voidaan poiketa. Pääsääntöisesti myyntisaamiset erääntyvät maksettavaksi 30–90 päivän päästä laskutuspäivästä.

Transaktiohintoihin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia, ja vastikkeet suoritetaan rahana.

Osassa asiakassopimuksista on määritelty alennuksia, jotka myönnetään asiakkaalle, mikäli toimitusmäärät ylittävät ennalta määritellyn tason, eli näissä tapauksissa transaktiohinta sisältää muuttuvan vastikkeen. Muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan huomioidaan myyntiä tuloutettaessa arvioimalla kuhunkin sopimukseen liittyvän alennuksen toteutumisen todennäköisyys. Arviointi perustuu todennäköisimpään rahamäärään. Arvioinnissa huomioidaan kyseistä asiakasta koskeva historiatieto (kuten ovatko asiakastoimitukset aiemmin saavuttaneet sen tason, jonka jälkeen alennus on myönnetty), tavaran toimitushetken tilanne sekä ennusteet tulevista toimituksista. Muuttuvan vastikkeen määrän arviointiin liittyvä epävarmuus on katsottu niin epäolennaiseksi, että muuttuvaa vastiketta koskevaa arvioita ei ole rajoitettu. Arvioitua transaktiohintaa päivitetään viimeistään kunkin raportointikauden päättyessä. Tämä ei aiheuta muutosta Suomisen nykyiseen tuloutuskäytäntöön.

Saaminen asiakkaalta kirjataan transaktiohintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laskun mukaista myyntisaamista asiakkaalta sekä myyntituottoja oikaistaan kirjanpidossa arvioidun alennuksen mukaisella varauksella. Tämä muuttaa nykyistä käytäntöä taseeseen kirjaamisessa, sillä nykyisin alennusvaraus on kirjattu siirtovelkoihin. Osassa asiakassopimuksia tuotteen transaktiohinta on sidottu Suomisen raaka-ainekustannuksiin. Raaka-ainehintojen vaikutus transaktiohintaan vaikuttaa kuitenkin vain tuleviin transaktiohintoihin, eikä niillä ole vaikutusta jo toimitettujen tavaroiden hintaan. Koska toimituserät ovat erillisiä suoritevelvoitteita, raaka-ainehintaehtoa ei sovelleta takautuvasti.

Myyntihinnat on asiakassopimuksissa määritelty kullekin tuotteelle erikseen. Tuotteen hinta kullekin asiakkaalle perustuu muun muassa asiakkaan tilausmääriin, transaktiovaluuttaan sekä asiakkaan maantieteelliseen sijaintiin. Transaktiohintaa määritettäessä huomioidaan sopimukseen sisältyvät muuttuvat vastikkeet. Muuttuvat vastikkeet (alennukset) kohdistetaan kaikille sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille, paitsi jos sopimuksessa on sovittu toisin. Tällöin muuttuvat vastikkeet kohdistetaan vain niille suoritevelvoitteille, joita ne koskevat.

Suomisella ei lähtökohtaisesti ole sen kaltaisia olennaisia asiakassopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja, jotka täyttäisivät aktivointiehdot. Mahdolliset lisämenot kirjataan kuluksi niiden toteutuessa, sillä lisämenojen perusteella aktivoitava omaisuuserä kirjattaisiin kuluksi viimeistään yhden vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Suomisella ei myöskään ole sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia menoja, jotka täyttäisivät IFRS 15.95-97 mukaiset aktivointikriteerit.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja siihen tehtyjä muutoksia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan osalta aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.

IFRS 9 muuttaa Suomisen osalta joidenkin rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Suominen on määrittänyt liiketoimintamallinsa koskien rahoitusvarojen hallinnointia ja määritellyt tämän sekä rahoitusvarojen ominaisuuksien perusteella rahoitusvarojensa luokittelun.

Tietyt lainasaamiset, jotka on IAS 39:n mukaisesti luokiteltu lainoihin ja muihin saamisiin ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, ovat IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusvaroja, koska ne muun muassa sisältävät epätyypillisiä lainaehtoja. Näiden lainasaamisten osalta lainoihin sisältyvä luottoriski huomioidaan saamisten käypää arvoa määritettäessä. Osa lainasaamista arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti edelleen jaksotettuun hankintamenoon, koska niiden sopimukselliset rahavirrat muodostuvat ainoastaan pääoman ja koron maksusta, ja Suomisen tavoitteena on saamisten hallussapito eräpäivään saakka sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi. Näiden lainasaamisten osalta luottotappioriski ja arvonalentumiskirjaus arvioidaan 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli saamiseen liittyvä luottotappioriski on lisääntynyt, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen ei odota lainasaamisista merkittäviä kulukirjauksia, eli käyvän arvon muutoksia tai luottotappiokirjauksia.

IFRS 9 mahdollistaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen ollessa kyseessä, että yhteisö voi valita instrumenteittain niiden peruuttamattoman luokittelu- ja kirjaamistavan. Oman pääoman ehtoisten rahoitusvarojen osalta Suominen luokittelee osan käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Osa luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaviksi, jolloin sekä käyvän arvon muutokset että mahdolliset myyntivoitot ja -tappiot kirjataan laajaan tulokseen eikä niitä missään vaiheessa kierrätetä tulosvaikutteisiksi.

Rahavarat arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IFRS 9 edellyttää myös rahavarojen osalta, että niiden osalta tehdään arvonalentumistarkastelu ja kirjataan arvonalentumistappio joko 12 kuukauden kuluessa odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella, tai mikäli luottoriski on merkittävästi kasvanut, koko voimassaoloaikana odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella ja huomioiden pankkitalletusten vastapuoliin liittyvä luottoriski, Suominen ei odota rahavarojen osalta merkittäviä arvonalentumiskirjauksia.

Johdannaisinstrumentit, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan myös IFRS 9:n mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti, eikä IFRS 9:n käyttöönotto muuta näiden arvostusta tai kirjanpidollista käsittelyä.

Myyntisaamiset arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon. IAS 39:n mukaisesti myyntisaamiset on luokiteltu lainoiksi ja muiksi saamisiksi ja arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten arvoon vaikuttaa myytyjen hyödykkeiden transaktiohinta, joka määritellään IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisesti. Transaktiohintaa määriteltäessä huomioidaan muun muassa sopimuksiin sisältyvät muuttuvat vastikkeet, kuten määräalennukset, jolloin transaktiohinta voi olla alhaisempi kuin asiakkaalta laskutettu summa. Suominen kirjaa jo nyt tulosvaikutteisesti arvioidut asiakasalennusjaksotukset ja muut mahdolliset muuttuvat vastikkeet, joten IFRS 15:n käyttöönotolla ei transaktiohinnan osalta arvioida olevan merkittävää tulosvaikutusta. Koska kyseiset kulujaksotukset esitetään ennen IFRS 9:n käyttöönottoa taseessa siirtovelkoina ja IFRS 9:n mukaisesti myyntisaamisia pienentävänä eränä, muuttaa IFRS 9 myyntisaamisten kirjanpitoarvoa taseessa.

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjausten osalta Suominen soveltaa IFRS 9:n sallimaa käytännön helpotusta ja käyttää myyntisaamisten arvonalentumistappioiden arvioinnissa luottotappiovarausmatriisia, joka perustuu kokemukseen aikaisemmin toteutuneista luottotappioista. Varausmatriisin mukaisesti myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus perustuu kunakin raportointipäivänä koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Myyntisaamiset ryhmitellään perustuen asiakkaiden riskiominaisuuksiin, joissa huomioidaan asiakkaiden kyky suorittaa kaikki erääntyvät maksut sopimusehtojen mukaisesti. Riskiominaisuuksissa huomioidaan muun muassa asiakkaaseen liittyvä maantieteellinen riski.

IFRS 9:n mukaan myyntisaamisista odotettavissa olevat luottotappiot ovat todennäköisyyksillä painotettu arvio odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvista luottotappioista. Koska Suomisen toteutuneet luottotappiot ovat historiallisesti olleet pääsääntöisesti pieniä, ja noin puolet myyntisaamisista oli raportointikauden päättymispäivänä korkean luottoluokituksen omaavilta kansainvälisiltä asiakasyrityksiltä, myyntisaamisten arvonalentumistappioiden kirjaamisen IFRS 9:n edellyttämällä tavalla ei arvioida aiheuttavan merkittäviä tulosvaikutuksia. Pääsääntöisesti luottotappioiden kirjaaminen aikaistuu aiempaan verrattuna.

IFRS 9 ei muuta Suomisen rahoitusvelkojen kirjanpidollista käsittelyä tai luokittelua verrattuna IAS 39:ään.

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteiset maksut –standardiin

IFRS 2 -standardin muutokset, joita on noudatettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, muuttavat sellaisten osakeperusteisten maksujen kirjaamista ja arvostamista, joissa osa palkkiosta maksetaan henkilöstölle palkkiosta syntyvien tuloverojen johdosta käteisvaroina eikä osakkeina. Tällaisten osakepalkkiojärjestelyiden toteuttamis- tai oikeuden syntymishetkellä yhteisö sen sijaan, että maksaisi koko palkkion osakkeina, pidättääkin maksettavien osakkeiden kokonaismäärästä osakkeita sellaisen määrän, joka vastaa rahallisesti henkilön tuloverovelkaa, ja tilittää kyseisen rahamäärän veroviranomaisille henkilön puolesta.

Ennen muutoksen voimaantuloa käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset maksut arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä ja esitetään taseessa velkana. IFRS 2:n muutoksen jälkeen, mikäli järjestely sisältää tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, nämä nykyisin käteisvaroina maksettavat osuudet luokitellaan osakkeina maksettaviksi ja arvostetaan kuten osakkeina maksettavat. Siirtymähetkellä käteisvaroina maksettavat osuudet sellaisista osakeperusteisista järjestelyistä, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta ja jotka sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, arvostetaan uudelleen ja kirjataan osakkeina maksettavina omaan pääomaan käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavasta osuudesta kirjattu velka kirjataan pois taseesta ja uudelleenarvostamisesta mahdollisesti syntyvä ero kirjataan omaan pääomaan.

Koska Suomisen osakepalkkiojärjestelmät sisältävät tuloverojen johdosta käteisvaroina maksettavan osuuden, IFRS 2:n muutos muuttaa käteisvaroina maksettavan osuuden kirjaamista ja arvostamista. Muutos kasvattaa konsernin omaa pääomaa noin 0,7 milj. eurolla.

IFRIC 22 -tulkinta: Valuuttamääräiset liiketapahtumat ja ennakkomaksut

Kun yhtiölle syntyy ei-monetaarinen omaisuuserä tai velka sen maksaessa tai saadessa valuuttamääräisen ennakkomaksun ennen kuin maksua vastaava omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, ei-monetaarinen erä arvostetaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. IFRIC 22 -tulkinta selventää, että kun tämä ei-monetaarinen erä kirjataan pois taseesta ja ennakkomaksua koskeva omaisuuserä, kulu tai tuotto kirjataan, käytetään kirjaamisessa sitä valuuttakurssia, jota käytettiin ennakkomaksun alkuperäisessä kirjaamisessa, eikä valuuttakurssien muutosta huomioida.

Tulkintaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, ja Suominen ei sovella tulkintaa takautuvasti vaan 1.1.2018 tai jälkeen tapahtuviin liiketoimiin. Tulkinnan soveltamisella ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016

IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2014–2016, joista osaa on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä Suomisen konsernitilinpäätöksen kannalta.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, mikäli Euroopan unioni hyväksyy sen. Uusi standardi korvaa nykyisen IAS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden määrät Suomisen konsernitaseessa kasvavat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenevät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvavat, eli standardin käyttöönotto vaikuttaa liikevoittoon.

Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia.

Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus sekä niihin mahdollisesti liittyvät optiot ja mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Raportointikauden päättymispäivän tilanteen perusteella Suominen arvioi IFRS 16:n soveltamisesta syntyvien vuokrasopimusvelkojensa ja käyttöoikeusomaisuuseriensä kirjanpitoarvojen olevan noin 15–20 milj. euroa.

IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus

IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joka todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin.

Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat. Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua.

Tulkintaa on sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Tulkintaa sovelletaan takautuvasti joko oikaisemalla vertailutietoja, mikäli tämä on mahdollista ilman jälkiviisauden käyttöä, tai oikaisemalla omaa pääomaa tulkinnan soveltamishetkellä oikaisematta vertailutietoja.

TASE

1 000 euroa31.12.201731.12.2016
Varat  
Pitkäaikaiset varat  
Liikearvo 15 49615 496
Aineettomat hyödykkeet17 47014 133
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 136 649135 510
Lainasaamiset3 0726 836
Myytävissä olevat varat777777
Muut pitkäaikaiset saamiset1 7442 524
Laskennalliset verosaamiset5 1423 424
Pitkäaikaiset varat yhteensä180 349178 698
   
Lyhytaikaiset varat  
Vaihto-omaisuus 44 24142 631
Myyntisaamiset 57 56053 946
Lainasaamiset4 3371 550
Muut lyhytaikaiset saamiset4 2367 274
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset7 7032 008
Rahavarat27 24029 522
Lyhytaikaiset varat yhteensä145 318136 929
   
Varat yhteensä325 666315 628
   
Oma pääoma ja velat  
Oma pääoma  
Osakepääoma11 86011 860
Ylikurssirahasto24 68124 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto87 42370 855
Omat osakkeet-44-44
Arvonmuutos- ja muut rahastot26410
Kurssierot-3 15112 613
Kertyneet voittovarat15 0846 324
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma136 117126 300
Hybridilaina16 525
Oma pääoma yhteensä136 117142 824
   
Velat  
Pitkäaikaiset velat  
Laskennalliset verovelat 14 55811 195
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä9841 081
Muut pitkäaikaiset velat 350364
Joukkovelkakirjalainat95 19275 000
Muut pitkäaikaiset korolliset velat 16211 574
Pitkäaikaiset velat yhteensä111 24699 214
   
Lyhytaikaiset velat  
Lyhytaikaiset korolliset velat15 1187 923
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat32280
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat63 15465 388
Lyhytaikaiset velat yhteensä78 30473 590
   
Velat yhteensä189 550172 804
   
Oma pääoma ja velat yhteensä325 666315 628

TULOSLASKELMA

1 000 euroa10-12/201710-12/20161-12/20171-12/2016
Liikevaihto98 694100 365425 996416 862
Hankinnan ja valmistuksen kulut-92 352-89 413-383 839-364 636
Bruttokate6 34210 95242 15752 226
Liiketoiminnan muut tuotot4413241 7641 909
Myynnin ja markkinoinnin kulut-1 904-2 162-7 262-7 364
Tutkimus ja kehitys-1 116-1 362-4 739-4 330
Hallinnon kulut-3 842-3 938-16 861-16 191
Liiketoiminnan muut kulut-188-275-59-629
Liikevoitto -2673 54015 00025 622
Nettorahoituskulut-988-1 149-2 570-3 190
Voitto ennen tuloveroja-1 2562 39112 43022 432
Tuloverot 7 570-7592 048-7 199
Raportointikauden voitto / tappio6 3141 63214 47815 233
     
Osakekohtainen tulos, euroa    
Laimentamaton0,120,030,270,29
Laimennettu0,110,030,250,26

LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 euroa10-12/201710-12/20161-12/20171-12/2016
     
Raportointikauden voitto6 3141 63214 47815 233
     
Muut laajan tuloksen erät:    
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi    
Kurssierot -2 9036 941-17 0837 881
Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset62-268267245
Tulosvaikutteiseksi siirretyt erät4513116
Ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin siirretyt erät-69-11-35-188
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot153-1001 328-410
Yhteensä-2 7546 567-15 5107 644
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi    
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät-28-11015-110
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot816-416
Yhteensä-20-9311-93
     
Muut laajan tuloksen erät yhteensä-2 7546 474-15 5007 551
     
Raportointikauden laaja tulos yhteensä3 5618 106-1 02222 784

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

      
1 000 euroaOsake-pääomaYlikurssi-rahastoSVOP-rahastoOmat osakkeetKurssi-erot
Oma pääoma 1.1.201711 86024 68170 855-4412 613
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät-15 764
Laaja tulos yhteensä-15 764
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
Omien osakkeiden luovutus 84
Hybridilainan konvertointi16 484
Hybridilaina
Oma pääoma 31.12.201711 86024 68187 423-44-3 151


1 000 euroaArvonmuutos- ja muut rahastotKertyneet voittovaratYhteensäHybridi-lainaOma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017106 324126 30016 525142 824
Raportointikauden tulos14 47814 47814 478
Muut laajan tuloksen erät25411-15 500-15 500
Laaja tulos yhteensä25414 489-1 021-1 022
Osakeperusteiset maksut338338338
Osingonjako-5 585-5 585-5 585
Omien osakkeiden luovutus8484
Hybridilainan konvertointi16 484-16 4840
Hybridilaina-481-481-41-522
Oma pääoma 31.12.201726415 084136 117136 117


      
 Osake-Ylikurssi-SVOP-OmatKurssi-
1 000 euroapääomarahastorahastoosakkeeterot
Oma pääoma 1.1.201611 86024 68169 652-445 097
Raportointikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät7 516
Laaja tulos yhteensä7 516
Osakeperusteiset maksut
Osingonjako
Omien osakkeiden luovutus 80
Hybridilainan konversio1 124
Hybridilaina
Oma pääoma 31.12.201611 86024 68170 855-4412 613


 Arvonmuutos-Muu oma  Oma pääoma
1 000 euroaja muut rahastotpääomaYhteensäHybridilainayhteensä
Oma pääoma 1.1.2016-118-3 076108 05217 664125 716
Raportointikauden tulos15 23315 23315 233
Muut laajan tuloksen erät128-937 5517 551
Laaja tulos yhteensä12815 14022 78422 784
Osakeperusteiset maksut190190190
Osingonjako-5 030-5 030-5 030
Omien osakkeiden luovutus8080
Hybridilainan konversio1 124-1 124
Hybridilaina-899-899-16-915
Oma pääoma 31.12.2016106 324126 30016 525142 824


RAHAVIRTALASKELMA


1 000 euroa1-12/20171-12/2016
   
Liiketoiminnan rahavirta  
Raportointikauden voitto14 47815 233
Oikaisut yhteensä21 06929 783
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta35 54745 016
Nettokäyttöpääoman muutos-8 028-6 277
Rahoituserät-5 575-3 895
Tuloverot207-6 348
Liiketoiminnan rahavirta22 15228 496
   
Investointien rahavirta  
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin-33 839-49 553
Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista287313
Kauppahinnan oikaisut161
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit58
Investointien rahavirta-33 548-49 072
   
Rahoituksen rahavirta  
Pitkäaikaisten korollisten velkojen nostot25 730
Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot25 000
Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut-27 263-3 359
Lainasaamisten takaisinmaksu1 5501 000
Joukkovelkakirjalainojen takaisinosto- ja liikkeellelaskukulut-5 190
Hybridilainan koron maksu-642-624
Osingonjako -5 585-5 030
Rahoituksen rahavirta13 599-8 013
   
Rahavarojen muutos2 203-28 588
   
Rahavarat raportointikauden alussa29 52255 570
Valuuttakurssimuutosten vaikutus-4 4852 540
Rahavarojen muutos2 203-28 588
Rahavarat raportointikauden lopussa27 24029 522

TUNNUSLUVUT

 10-12/201710-12/20161-12/20171-12/2016
Liikevaihdon muutos, % *-1,7-3,72,2-6,1
Bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 6,410,99,912,5
Vertailukelpoinen bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 6,410,99,912,5
Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % -0,33,53,56,1
Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % -0,33,53,56,1
Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, % -1,0-1,1-0,6-0,8
Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, % -1,32,42,95,4
Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, % 6,41,63,43,7
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa5 55926 82637 21053 320
Poistot, 1 000 euroa5 3734 69319 34918 520
Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %10,611,6
Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, %6,611,6
Omavaraisuusaste, % 41,845,3
Velkaantumisaste (gearing), % 59,839,6
Henkilöstö keskimäärin670646
Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton 0,120,030,270,29
Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu 0,110,030,250,26
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,040,070,390,56
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,372,81
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus, euroa **0,110,11
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)16,4714,13
Osinkosuhde/ pääoman palautusuhde, %41,037,6
Efektiivinen osinkotuotto, %2,492,66
Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita 57 382 93950 772 555
Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa 4,424,14
Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa 3,863,49
Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa 5,226,20
Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa 4,534,24
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa253,6210,2
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä 5 405 58413 611 634
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä10,427,0
     
   31.12.201731.12.2016
Korolliset nettovelat, 1 000 euroa    
Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  100 89286 574
Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo  15 1187 923
Korolliset saamiset ja rahavarat   -34 650-37 908
Korolliset nettovelat  81 36056 589


*    Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
**  2017 hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTA


Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta).


Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta (oikaistuna hybridilainan korkovaikutuksella verojen jälkeen) raportointikauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta on ulkona olevien osakkeiden keskimääräistä osakeantioikaistua painotettua keskiarvoa oikaistu hybridilainan vaikutuksella osakemäärään.

Hybridilainan vaikutus osakemäärään on laskettu siten, että jäljellä olevan lainan oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Lisäksi jäljellä olevan lainamäärän koko laina-aikana kertyvien korkojen oletetaan olevan kokonaan vaihdettu osakkeiksi lainan liikkeellelaskuhetkestä lähtien. Koko hybridilaina oli konvertoitu osakkeiksi raportointikauden 2017 lopussa.

Laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta oikaistaan osakemäärää myös osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutuksella.

1 000 euroa31.12.201731.12.2016
Raportointikauden voitto14 47815 233
Hybridilainan korkovaikutus veroilla vähennettynä-481-486
Yhteensä13 99714 747
   
Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita52 145 41650 343 806
Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita57 798 39558 024 756
   
Osakekohtainen tulos, euroa  
Laimentamaton0,270,29
Laimennettu0,250,26

Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta

    
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta Liiketoiminnan rahavirta
=Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
 


  20172016
Liiketoiminnan rahavirta, 1 000 euroa 22 15228 496
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 382 93950 772 555
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa 0,390,56

Osakekohtainen oma pääoma

Osakekohtainen oma pääoma Oma pääoma yhteensä
=Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita
 


  20172016
Oma pääoma yhteensä, 1 000 euroa 136 117142 824
Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita 57 382 93950 772 555
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,372,81

Osakekohtainen osinko / pääoman palautus

Osakekohtainen osinko / pääoman palautus Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus
=Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita


  20172016
Raportointikaudelta jaettu osinko / pääoman palautus, 1 000 euroa6 3125 585
Liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä kauden lopussa ilman omia osakkeita57 382 93950 302 346
Osakekohtainen osinko /  pääoman palautus, euroa 0,110,11

Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, %

Osinkosuhde /  pääoman palautusuhde, % Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100
=Laimentamaton osakekohtainen tulos


  20172016
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 11,0011,00
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa0,270,29
Osinkosuhde / pääoman palautussuhde, % 41,037,6

Efektiivinen osinkotuotto, %

Efektiivinen osinkotuotto, %=Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100
 Raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20172016
Osakekohtainen osinko / pääoman palautus x 100 11,0011,00
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa4,424,14
Efektiivinen osinkotuotto, % 2,492,66

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E)

Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) Raportointikauden viimeinen pörssikurssi
=Laimentamaton osakekohtainen tulos


  20172016
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 4,424,14
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa0,270,29
Hinta / osakekohtainen tulos (P/E) 16,4714,13

Osakekannan markkina-arvo

Osakekannan markkina-arvo=Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi


  20172016
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita  57 382 93950 772 555
Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa4,424,14
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 253,6210,2

Osakkeiden vaihto

Osakkeiden vaihto=Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita


  20172016
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella 5 405 58413 611 634
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita52 145 41650 343 806
Osakkeiden vaihto, % 10,427,0

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osa Suomisen esittämistä tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua.

Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto

Liikevoitto (EBIT) on tärkeä yhtiön kannattavuutta kuvaava tunnusluku, sillä koska tuloverojen ja rahoituserien vaikutusta ei huomioda tunnusluvussa, se kuvaa yksinomaan yhtiön kykyä tuottaa voittoa liiketoiminnastaan. Liikevoitto esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.                   

Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2017 ja 2016 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Liikevoitto (EBIT)=Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut
Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT) =Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä

Käyttökate (EBITDA)

Käyttökate kuvaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja tuloveroja. Käyttökate on tärkeä tunnusluku kuvatessaan kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään toiminnan kulut.

Käyttökate (EBITDA)=Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset)

                       

1 000 euroa 20172016
Liikevoitto 15 00025 622
+ Poistot ja arvonalentumiset19 34918 520
Käyttökate 34 34944 142

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestointien kokonaissumma on tunnusluku, jota voidaan hyödyntää muun muassa sen arvioimisessa, miten Suominen ylläpitää ja uudistaa tuotantokoneitaan ja -laitoksiaan. Bruttoinvestoinnit sisältävät myös aktivoidut vieraan pääoman menot ja aktivoidut rahavirran suojaukset.

1 000 euroa 20172016
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin 6 0273 300
Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin31 18350 020
Bruttoinvestoinnit 37 21053 320

Korolliset nettovelat

Korolliset nettovelat on tärkeä tunnusluku, jonka perusteella sijoittajat saavat käsityksen Suomisen velkaantumisesta. Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta.

Korolliset nettovelat=Korolliset velat nimellisarvoon − korolliset saamiset − rahavarat


1 000 euroa 20172016
Korolliset velat 110 47294 497
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 5 538
Korolliset saamiset -7 409-8 386
Rahavarat-27 240-29 522
Korolliset nettovelat 81 36056 589
    
Korolliset velat 110 47294 497
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut 5 538
Korollisten velkojen nimellisarvo 116 01094 497

Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oman pääoman tuotto-% on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista, ja se kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa raportointikauden aikana.

Oman pääoman tuotto (ROE), %=Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100
  Oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo)


1 000 euroa 20172016
Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) 14 47815 233
    
Oma pääoma yhteensä 31.12.2016 / 2015 142 824125 716
Oma pääoma yhteensä 31.3.2017 / 2016 139 902120 806
Oma pääoma yhteensä 30.6.2017 / 2016 134 074130 712
Oma pääoma yhteensä 30.9.2017 / 2016 132 564135 186
Oma pääoma yhteensä 31.12.2017 / 2016 136 117142 824
Keskiarvo 137 096131 049
    
Oman pääoman tuotto (ROE), % 10,611,6

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma=Oma pääoma yhteensä + korolliset velat


1 000 euroa 20172016
Oma pääoma yhteensä 136 117142 824
Korolliset velat 110 47294 497
Sijoitettu pääoma 246 589237 321

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle pääomalle.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %=Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100
  Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo

Rahoitustuottoihin ei sisällytetä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen velkojen käyvän arvon muutosta.

1 000 euroa 20172016
Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) 15 00025 622
Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) 758727
Yhteensä 15 75826 349
    
Sijoitettu pääoma 31.12.2016 / 2015 237 321222 578
Sijoitettu pääoma 31.3.2017 / 2016 244 103217 181
Sijoitettu pääoma 30.6.2017 / 2016 234 892227 594
Sijoitettu pääoma 30.9.2017 / 2016 229 735228 648
Sijoitettu pääoma 31.12.2017 / 2016 246 589237 321
Keskiarvo 238 528226 664
    
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 6,611,6

Omavaraisuusaste, %

Omavaraisuusaste on olennainen tunnusluku, joka mittaa yhtiön vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön taseesta on rahoitettu omalla pääomalla. Oma pääoma muodostaa yhtiölle puskurin mahdollisia tappioita vastaan, ja omavaraisuusaste kuvaa näiden puskureiden tasoa.

Omavaraisuusaste, %=Oma pääoma yhteensä  x 100
  Taseen loppusumma - saadut ennakot


1 000 euroa 20172016
Oma pääoma yhteensä 136 117142 824
    
Taseen loppusumma 325 666315 628
Saadut ennakot -8-3
  325 659315 625
    
Omavaraisuusaste, % 41,845,3

Velkaantumisaste, %

Velkaantumisaste kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittaman oman pääoman ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde. Velkaantumisaste on tärkeä tunnusluku arvioitaessa yhtiön taloudelllista tilannetta. Korkea velkaantumisaste on riskitekijä, joka saattaa rajoittaa yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kaventaa sen taloudellista liikkumavaraa.

Velkaantumisaste, %=Korolliset nettovelat x 100
  Oma pääoma yhteensä


1 000 euroa 20172016
Korolliset nettovelat 81 36056 589
Oma pääoma yhteensä 136 117142 824
Velkaantumisaste, % 59,839,6


LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

1 000 euroa1-12/20171-12/2016
Suomi2 5102 386
Muu Eurooppa160 817158 118
Pohjois- ja Etelä-Amerikka252 176246 287
Muut maat 10 49410 071
Yhteensä425 996416 862



NELJÄNNESVUOSIKEHITYS

  20172016
1 000 euroa10-127-94-61-310-127-94-61-3
Liikevaihto98 694102 380112 002112 920100 365103 796108 832103 869
Vertailukelpoinen liikevoitto-2674 6184 3916 2583 5407 8788 6615 543
% liikevaihdosta-0,34,53,95,53,57,68,05,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liikevoitto-2674 6184 3916 2583 5407 8788 6615 543
% liikevaihdosta-0,34,53,95,53,57,68,05,3
Nettorahoituskulut-988-1 139-285-157-1 149-830-967-244
Voitto ennen tuloveroja-1 2563 4784 1056 1022 3917 0477 6945 299
% liikevaihdosta-1,33,43,75,42,46,87,15,1



LÄHIPIIRITIEDOT

Suomisen lähipiiriin kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja määräysvaltayhtiönsä. Myös osakkeenomistajat, jolla on osakeomistuksen kautta huomattava vaikutusvalta Suomisessa, kuuluvat lähipiiriin. Suomisella ei ole osakkuusyhtiöitä.

Liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kanssa Suominen noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Suominen Oyj:n 15.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 % suoritetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Hallituksen jäsenille vuodelta 2017 osakkeina suoritetun palkkio-osuuden määrä oli yhteensä 16 807 osaketta. Osakkeet luovutettiin 2.6.2017 ja niiden luovutusarvo oli yhteensä 83 795 euroa eli noin 4,98574 euroa osakkeelta.

Johdon palkat 

Vuonna 2017 maksettiin Suominen Oyj:n hallitukselle palkkioita yhteensä 242 tuhatta euroa, josta osakkeina luovutetun palkkion osuus oli 84 tuhatta euroa. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot luontoisetuineen vuonna 2017 olivat 381 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 55 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 38 tuhatta euroa. Muulle lähipiirille maksetut palkat luontoisetuineen olivat katsauskaudella 1 394 tuhatta euroa, pakolliset eläkemaksut 172 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset eläkemaksut 58 tuhatta euroa. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien perustella jaksotettu kulu oli lähipiirin osalta katsauskauden lopussa 621 tuhatta euroa.

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus,
kpl osakkeita


Halllitus31.12.2017
Jan Johansson, hallituksen puheenjohtaja (15.3.2017 lähtien)4 814
Risto Anttonen, hallituksen varapuheenjohtaja31 839
Hannu Kasurinen21 456
Jaana Tuominen11 552
Andreas Ahlström 7 606
Laura Raitio 7 606
Yhteensä84 873
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,15 %
  
Johtoryhmä 
Nina Kopola, toimitusjohtaja85 172
Tapio Engström33 266
Larry L. Kinn6 348
Lynda A. Kelly10 000
Ernesto Levy12 000
Mimoun Saïm21 525
Hannu Sivula29 345
Markku Koivisto10 000
Yhteensä207 656
Yhteensä osakkeista ja äänistä0,36 %



SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2017

OsakkeenomistajaOsakemäärä kpl% osakkeista ja äänistä
AC Invest Two BV13 953 35723,95 %
Oy Etra Invest Ab5 909 16710,14 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma4 500 0007,72 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen4 071 8926,99 %
Nordea Pankki Suomi Oyj3 219 8845,53 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo3 024 6515,19 %
OP-Suomi -sijoitusrahasto1 976 7603,39 %
Nissi Evald ja Hilda Säätiö1 000 0001,72 %
Heikki Bergholm998 4171,71 %
Mandatum Life Unit-linked963 4751,65 %
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap937 1521,61 %
Oy H.Kuningas & Co. AB920 0811,58 %
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy837 0001,44 %
Mikko Maijala829 0981,42 %
Juhani Maijala794 0261,36 %
15 suurinta yhteensä43 934 96075,41 %
Muut9 589 31216,46 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet3 854 6186,62 %
Omat osakkeet876 2801,50 %
Yhteistilillä4 0490,01 %
Yhteensä58 259 219100,00 %

AINEELLISTEN KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET

 31.12.201731.12.2016
1 000 euroaAineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeetAineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeetAineettomat hyödykkeet
Kirjanpitoarvo kauden alussa135 51014 13397 93113 275
Investoinnit31 1836 02750 0203 300
Vähennykset0-36-89
Poistot ja arvonalentumiset-16 857-2 493-16 162-2 358
Kurssierot ja muut muutokset-13 187-1613 7214
Kirjanpitoarvo kauden lopussa136 64917 470135 51014 133

Aineettomat hyödykkeet ilman liikearvoa.

VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa  
Takausvastuut31.12.201731.12.2016
Takaukset omista sitoumuksista9 86516 810
Muut omat vastuut3 4844 036
Takaukset muiden puolesta963
Yhteensä13 34921 841
   
Muut vastuut  
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukselliset sitoumukset865 517
Yhteensä865 517


Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten mukaisten vastaisten vähimmäisvuokrien erääntyminen  
Yhden vuoden kuluessa3 7563 808
1-5 vuoden kuluessa3 1133 853
Yli 5 vuoden kuluttua1 7455 427
Yhteensä8 61413 088



JOHDANNAISTEN NIMELLISARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

 31.12.201731.12.2016
1 000 euroaNimellisarvoKäypä arvoNimellisarvoKäypä arvo
Valuuttatermiinit    
  suojauslaskentaa sovelletaan5 240-327
  suojauslaskentaa ei sovelleta1 334242 39630
Sähkötermiinit    
  suojauslaskentaa sovelletaan59443

RAHOITUSVAROJEN LUOKITTELU

a. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat
b. Lainat ja muut saamiset
c. Myytävissä olevat varat
d. Johdannaiset, suojauslaskenta
e. Kirjanpitoarvo
f. Käypä arvo
   
 Luokittelu 
1 000 euroaa.b.c.d.e.f. 
Myytävissä olevat varat777777777 
Muut pitkäaikaiset saamiset214214214 
Lainasaamiset7 4097 4097 409 
Myyntisaamiset57 56057 56057 560 
Johdannaiset242424 
Korko- ja muut rahoitussaamiset670670670 
Rahavarat27 24027 24027 240 
Yhteensä 31.12.201723892 88077793 89493 894 
        
        
1 000 euroaa.b.c.d.e.f. 
Myytävissä olevat varat777777777 
Muut pitkäaikaiset saamiset501501501 
Lainasaamiset8 3868 3868 386 
Myyntisaamiset53 94653 94653 946 
Johdannaiset30437373 
Korko- ja muut rahoitussaamiset869869869 
Rahavarat29 52229 52229 522 
Yhteensä 31.12.201653092 7237774394 07294 072 

Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.


KOROLLISTEN VELKOJEN MUUTOS

1 000 euroa 1-12/20171-12/2016
Korolliset velat yhteensä kauden alussa94 49796 862
   
Lyhytaikaiset lainat kauden alussa 7 9233 363
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu, rahavirtavaikutteiset-27 264-3 359
Lyhytaikaisten lainojen nostot, rahavirtavaikutteiset25 000
Lyhytaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan102
Siirrot pitkäaikaisista lainoista11 4127 899
Kurssiero-1 953-84
Lyhytaikaiset lainat kauden lopussa15 1187 923
   
Pitkäaikaiset lainat kauden alussa11 57418 498
Pitkäaikaisten lainojen nostot, ei vaikutusta rahavirtaan368
Siirrot lyhytaikaisiin lainoihin-11 412-7 899
Valuuttakurssiero607
Pitkäaikaiset lainat kauden lopussa16211 574
   
Joukkovelkakirjalainat kauden alussa  75 00075 000
Uuden joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku, rahavirtavaikutteinen25 730
Joukkovelkakirjalainojen jaksotus jaksotettuun hankintamenoon, ei vaikutusta rahavirtaan-348
Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut, rahavirtavaikutteiset-5 190
Joukkovelkakirjalainat kauden lopussa 95 19275 000
   
Korolliset velat yhteensä kauden lopussa 110 47294 497

RAHOITUSVELAT

 31.12.2017 31.12.2016 
1 000 euroaKirjanpito-
arvo
Käypä arvoNimellis-
arvo
Kirjanpito-
arvo
Käypä arvoNimellis-
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvelat       
       
Lainat rahoituslaitoksilta11 29411 29411 294
Joukkovelkakirjalainat95 192102 647100 73075 00078 50375 000
Rahoitusleasingvelat162162162280280280
Yhteensä pitkäaikaiset rahoitusvelat95 354102 809100 89286 57490 07686 574
       
Lyhytaikaiset rahoitusvelat      
       
Pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen seuraavan vuoden lyhennykset ja lyhytaikaiset velat15 00015 00015 0007 8127 8127 812
Rahoitusleasingvelat118118118111111111
Johdannaissopimukset, suojauslaskenta327327327
Korkovelat736736736912912912
Muut lyhytaikaiset velat301301301283283283
Ostovelat52 14552 14552 14550 24850 24850 248
Yhteensä lyhytaikaiset rahoitusvelat68 30068 30068 30059 69259 69259 692
       
Yhteensä163 654171 109169 192146 266149 769146 266


Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käyvän arvon määrittämisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.


KÄYPIEN ARVOJEN LUOKITTELUPERUSTEET

Käypien arvojen hierarkia 2017   
    
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvaratTaso 1Taso 2Taso 3
Muut pitkäaikaiset saamiset214
Myytävissä olevat varat777
Valuuttajohdannaiset24
Yhteensä 201724990
    
Käypien arvojen hierarkia 2016   
    
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat   
Muut pitkäaikaiset saamiset501
Myytävissä olevat varat777
Sähköjohdannaiset43
Valuuttajohdannaiset30
Yhteensä 2016731 277
    
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat   
Muut lyhytaikaiset velat253
Valuuttajohdannaiset327
Yhteensä 2016327253


Suominen on käyttänyt vuonna 2017 samoja käypien arvojen luokitteluperusteita kuin konsernitilinpäätöksessä 2016.


SUOMINEN OYJ
Hallitus


Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Nina Kopola, puh. 010 214 300
Talousjohtaja Tapio Engström, puh. 010 214 300


Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.suominen.fi


Suominen lyhyesti

Suominen valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistetut lopputuotteet – esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset – luovat lisäarvoa kuluttajien ja ammattilaisten käytössä eri puolilla maailmaa. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja ja sillä on yli 650 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen liikevaihto vuonna 2017 oli 426,0 milj. euroa ja liikevoitto 15,0 milj. euroa. Suomisen osake (SUY1V) noteerataan Nasdaq Helsingissä keskisuurten yhtiöiden listalla. Lue lisää: www.suominen.fi.

http://prlibrary-eu.nasdaq.com/Resource/Download/9f4180b1-affe-4c98-9060-c5124c4afdb4

Viimeisimmät uutiset

Changes in company's own shares, European Regulatory News
PÖRSSITIEDOTE 17.05.2022

Suominen - omien osakkeiden luovutus

Annual Meetings & Shareholder Rights, European Regulatory News
PÖRSSITIEDOTE 24.03.2022

Suomisen varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset