Toimintaympäristö

Globaalit kuitukangasmarkkinat ovat arvoltaan yli 30 miljardia euroa. Markkinat ovat valtavat, mutta toisaalta erittäin hajanaiset, sillä kuitukankaita käytetään mitä moninaisimmissa kohteissa.

Suominen toimii kolmella valitsemallaan markkinasegmentillä:

  1. Pyyhintä
  2. Terveydenhuolto
  3. Hygienia

Suominen on maailman yhdeksänneksi suurin kuitukangasvalmistaja. Pyyhintätuotteisiin käytettävissä kuitukankaissa olemme maailmanlaajuinen markkinajohtaja ja terveydenhuollon sovelluksissa ja hygieniatuotteissa haastajan asemassa.

Valitsemamme markkinat eivät ole kovin syklisiä, mikä erottaa ne esimerkiksi auto- ja rakennusalalla käytettävien kuitukankaiden markkinoista.

Pyyhintätuotteisiin, terveydenhuollon sovelluksiin ja hygieniatuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntää ohjaavat samat megatrendit. Niistä tarkemmin alla. Kaikilla kolmella markkinasegmentillä käytetään samoja raaka-aineita, teknologioita ja osaamista, ja näillä segmenteillä tuotteilta vaaditut ominaisuudet ovat usein pitkälti samanlaisia. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki Suomisen kuitukankaista valmistetut tuotteet kohtaavat ihmisen ihon.

Kysyntä Suomisen tuotteille jatkaa kasvuaan kaikilla markkina-alueilla

Suomisen pääasialliset markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Meillä on myös jalansija kasvavilla Etelä-Amerikan markkinoilla. Pyyhintään sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin käytettävien kuitukankaiden kysyntä kasvaa näillä alueilla maailmanlaajuisesti keskimäärin noin 3 % vuodessa Suomisen valitsemissa markkinasegmenteissä. Suomisen tavoitteena on kasvaa strategiakaudella 2017–2021 kaksi kertaa markkinoita nopeammin, keskimäärin 6 % vuodessa.

Tällä hetkellä Suomisella ei ole tuotannollista toimintaa Aasiassa tai Afrikassa. Kasvuennusteiden valossa nämä alueet ovat kuitenkin erittäin lupaavia. Suominen aikookin strategiakaudella 2017–2021 tutkia mahdollisuuksiaan laajentaa liiketoimintaansa kokonaan uusille alueille, kuten Aasiaan. Aasia on maailman suurin kuitukangasmarkkina.

Kuitukankaiden kysyntä riippuu pitkälti kulutuskysynnästä. Kuluttajakysyntää säätelevät yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus heidän oman taloutensa kehittymiseen. Päivittäistavaroiden – eli Suomisen tuotteiden pääasiallisten loppukäyttökohteiden – kysyntä ei kuitenkaan ole luonteeltaan kovin syklistä.

Megatrendit muuttavat maailmaa – ja liiketoimintaa

Megatrendit ovat maailmanlaajuisia muutoksia, jotka muokkaavat perusteellisesti yhteiskuntia pitkällä aikajänteellä. Monet niistä vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen ja tukevat siten liiketoimintaamme ja kasvutavoitteitamme. Tällaisia megatrendejä ovat muiden muassa

  • väestönkasvu
  • globaalin keskiluokan kasvu
  • väestön ikääntyminen
  • terveydenhuoltomenojen kasvu
  • lisääntyvä terveys- ja hyvinvointitietoisuus
  • yksilöllisyys – kysyntää räätälöidyille tuotteille

Väestön elintason nousu ja esimerkiksi hygieniatuotteiden kysyntä ovat suorassa suhteessa toisiinsa. Eri toimialalähteiden mukaan bruttokansantuotteen noustessa noin 1 000 Yhdysvaltain dollariin henkeä kohti voi jo syntyä kysyntää kertakäyttöisille terveyssiteille. Kun bruttokansantuote kasvaa noin 4 000 dollariin henkeä kohti, kysyntä laajenee kertakäyttövaippoihin ja elintason noustessa edelleen muihin arkielämän hygieenisyyttä ja mukavuutta lisääviin tuotteisiin.

Elintason nousu ja elämäntapojen muuttuminen näkyvät vaurastuvan keskiluokan ostokäyttäytymisessä. Välttämättömien perushyödykkeiden lisäksi tämän väestöryhmän kulutus ohjautuu arjen rutiineja helpottaviin ja nopeuttaviin ratkaisuihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kertakäyttöiset kodinhoitopyyhkeet ja kauneudenhoidossa käytetyt puhdistuspyyhkeet.

Väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon muuttuvat toimintamallit luovat myös uusia tarpeita ja kasvattavat esimerkiksi terveydenhuollon tuotteissa ja inkontinenssituotteissa käytettävien kuitukankaiden kysyntää.

Väestön keski-ikä nousee erityisesti teollisuusmaissa. Samalla vanheneva väestö on yhä pidempään yhä aktiivisempaa, jolloin esimerkiksi inkontinenssituotteiden tarve kasvaa. Toisaalta kuitukankaiden kysyntää lisäävät myös esimerkiksi tarve löytää kustannustehokkaita ratkaisuja sairaalainfektioiden sekä erilaisten pandemioiden torjuntaan.

Ikääntyminen, pandemiat sekä terveydenhuollon toimintamallien muutokset näkyvät terveydenhuollon menojen kasvuna. Toisaalta terveydenhuoltoon liittyviä rahavirtoja kasvattaa kuluttajien lisääntynyt kiinnostus heidän oman hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen.

Keskeiset kilpailijat

 

Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta: Convenience ja Care. Convenience tarjoaa laadukkaita kuitukankaita rullatavarana erilaisiin pyyhintätuotteisiin ja Care tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin tarkoitettuja kuitukankaita. 

Keskeiset kilpailijat liiketoiminta-alueen ja markkinasegmentin mukaan 

Convenience-liiketoiminta-alue

Care-liiketoiminta-alue

Pyyhintä Terveydenhuolto Hygienia
Kimberly-Clark Kimberly-Clark Kimberly-Clark
Jacob Holm Ahlstrom Berry Plastics (ex-PGI)
Sandler Freudenberg Fiberweb
Berry Plastics (ex-PGI) DuPont First Quality Nonwovens
  First Quality Nonwovens Pegas Nonwovens

 

Asiakkaat

 

Asiakaskuntaamme kuuluu

  • Kuluttajabrandien valmistajia, monet näistä globaaleja toimijoita
  • Globaalisti toimivia private label -tuotteiden valmistajia
  • Terveydenhuolto- ja hygieniatuotteiden valmistajia
  • Alueellisia jatkojalostajia.

Asiakassuhteemme ovat keskimäärin yli 10 vuotta pitkiä ja ne perustuvat tyypillisesti 2-3 vuodeksi solmittuihin puitesopimuksiin. Kymmenen suurinta asiakasta muodostaa noin puolet Suomisen liikevaihdosta. Ostamisen keskeisiä kriteerejä ovat muun muassa vakaa laatutaso, jatkuvuus sekä läheisyys (logistiikkaedut, yhteistyön joustavuus).

Riskit ja epävarmuustekijät

 

Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat muuttaa liikevaihtoa ennustetusta. Taloudellisen epävarmuuden jatkumisesta ja kuluttajien varovaisesta ostokäyttäytymisestä johtuen ennusteisiin sisältyy epävarmuutta.

Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta oli 63 % vuonna 2016. Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhtiö käyttää myös vientitakuita ja asiakasriskin vakuuttamista rajoitetussa määrin.

Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti.

Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa.

Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnassa suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2–4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2–5 kuukauden viiveellä.

Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suomisella on useampia suuria kansainvälisiä raaka-ainetoimittajia, minkä vuoksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä.

Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin.

Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa ja tietojärjestelmiinsä. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa.

Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä.

Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Tutkimus- ja kehitystoiminta varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia.

Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten.

Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksessä.

Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoiminnan yleiset riskit on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2016.