Uusiomuovikassi paras ostoskassivaihtoehto
Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tammikuussa 2009 julkaisemassa OPTIKASSI-tutkimuksessa vertailtiin Suomessa päivittäistavarakaupoissa myytävien erilaisten ostoskassien kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko elinkaaren ajalta. Tutkimuksessa vertailtiin viittä ostoskassivaihtoehtoa: muovi-, kierrätys- eli uusiomuovi-, paperi- ja kangaskassia sekä biohajoavaa muovikassia.
Hankkeen tavoitteena oli koota elinkaaripohjainen tieto ostoskassien kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastonmuutosvaikutuksista. Lisäksi tavoitteena oli löytää kasseille parhaiten soveltuvat käyttö- ja jätehuoltomallit. OPTIKASSI-tutkimuksen tarkoituksena on vähentää ostoskassin valintatilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja tuottaa kuluttajan käyttöön vertailukelpoista tietoa kassivalinnan tueksi.
Elinkaaritutkimuksen taustaa
OPTIKASSI-tutkimus on toteutettu järjestelmäanalyyttisesti elinkaariarviointimenetelmää (LCA, life cycle assessment) soveltaen eli käymällä läpi kaikki ostoskassien raaka-ainehankinnan, valmistuksen ja hävityksen prosessivaiheet sekä niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Ostoskassit palvelevat ostosten kuljetuksen lisäksi myös muita tarkoituksia, minkä vuoksi niiden elinkaarta ei voi tarkastella erillään muusta yhteiskunnasta. Tutkimuksessa vertailtiin suomalaista ostoskassien käyttöä huomioiden käytön muutosten vaikutukset jätehuoltoon ja energiantuotantoon.
Kassien vertailun tasapuolistamiseksi kaikki kassien tuottamat hyödyt sisällytettiin vertailuun. Tässä käytettiin ns. hyvityksiä, jolloin järjestelmästä vähennetään päästöt, jotka jäävät syntymättä kun tarkasteltavan järjestelmän sivutuotteella voidaan korvata jotain muuta tuotetta (esim. muovikassin käyttö jätepussina korvaa jätepussien valmistusta). Nollatasoksi asetettiin nykytilanne ja muutokset kuvataan kuormituksina (positiivisina päästöinä) tai vältettyinä eli negatiivisina päästöinä.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset
OPTIKASSI-tutkimuksen mukaan ostoskassit eivät edusta merkittävää osaa suomalaisen kotitalouden ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi 100 ostoskerran ostoskassit vastaavat pahimmillaankin vain viidesosaa yhden päivän muista kasvihuonekaasupäästöistä (0,06 % yhden kotitalouden vuoden päästöistä).
Alla olevassa taulukossa esitetään yhden kassin elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt (lähde: Suomen ympäristökeskus).
Taulukko: Eri elinkaarivaiheiden kontribuutio kokonaistulokseen keskimääräisillä lähtötiedoilla. Lisäksi esitetty ilmastovaikutusten vaihteluväli (95 % luottamusväli). Muista taulukoista poiketen tulokset on esitetty yhtä kassia kohden, joten niissä ei ole huomioitu kassityyppien erilaista käyttökertojen lukumäärää.
Tutkimustulosten perusteella uusiomateriaalista valmistettu muovikassi vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Aiemmista tuloksista poiketen puuvillakassi ei ole paras kauppakassi, sillä puuvillan valmistuksessa tarvitaan runsaasti energiaa ja kasteluvettä, joiden tuotannossa aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Biohajoava muovikassi todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi, sillä niihin lisätään lujuuden parantamiseksi seosaineita, jotka ovat fossiilisperäisiä. Biohajoavien muovikassien biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun pusseja kompostoidaan tai viedään kaatopaikalle.
Kuva: Eri kassien elinkaariset ilmastonmuutosvaikutukset nykytilannetta kuvaavassa skenaariossa. Palkki kuvaa 95 % luottamusväliä ja palkissa oleva pystyviiva todennäköisintä arvoa (mediaani). * Kangaskasseja käytetään 0,7-2 kpl muita kasseja 100 kpl.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty ilmastovaikutukset, jotka seuraavat siitä, että kuljetetaan ostosmäärä, joka vastaa 100 kertakäyttökassia (lähde: Suomen ympäristökeskus). Kierrätys- eli uusiomuovikassin käytön negatiiviset päästöt johtuvat tilanteista, joissa ostoskassilla korvataan useita (enintään 2 kpl) raskaita (14 g) jätepusseja.
OPTIKASSI-tutkimuksessa keskityttiin ympäristövaikutuksista ainoastaan ilmastonmuutokseen, uusiutumattomien energialähteiden kulutukseen sekä veden- ja maankäyttöön (kuva alla, lähde: Suomen ympäristökeskus). Muiden ympäristövaikutusten lisäksi huomioimatta jäi joukko muita vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia kuvaavat indikaattorit ovat erityisen tärkeitä vertailtaessa tuotantoa teollisuusmaiden ja kehittyvien valtioiden välillä. Nämä ongelmat keskittyvät lähinnä puuvillakassin elinkaareen.
Taulukko: Ostoskassien muut ympäristövaikutukset kuin ilmastonmuutosvaikutus yhtä kassia kohden. Käytetty jätehuoltoskenaario kuvaa nykytilannetta.
Kuluttajakäyttäytymisellä suuri merkitys
Ostoskassi on osa suurempaa kokonaisuutta, ja kuluttajan kannattaa muuttaa ostoskassien avulla kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehokkaimmin ostoksilla käynnin ilmastovaikutusta voi vähentää käymällä harvemmin kaupassa ja ostamalla täysiä kassillisia.
Vaikka ostoskassien vaikutus ilmastonmuutokseen on vähäinen, kuluttajat haluavat tuotteita, jotka mahdollistavat ekologisemman elämäntavan. Muovin kierrätys vähentää merkittävästi ilmastonmuutosvaikutuksia ja kierrätysmuovin käyttöä tuleekin lisätä muovikassien valmistuksessa.
Suominen Joustopakkaukset toi ensimmäiset uusiomateriaalista valmistetut kierrätysmuovikassit markkinoille jo vuonna 1995. Olemme tämän jälkeen jatkaneet aktiivisesti kierrätysmuovikassien tuotekehitystä. Osana kehitystyötä haluamme myös parantaa markkinoilla olevien tuotteidemme kierrätysmahdollisuuksia mm. Ole hyvä -muovikassien kierrätyspisteiden avulla.